Tytöllä on älypuhelin kädessä, hän katsoo ikkunasta ulos ja sanoo samalla kavereilleen: ”Siellä on nyt sumuista. Haloo, äitiii!”
”Soitetaanko hei mummille?” kysyy vieressä toimistotöitä tekevä tyttö.
”Mulla on nyt toimiston avaimet!” ”Soiko Pipsan puhelin?
” Kuka siellä nyt soittaa? Ehditkö vastata?” Kaveri ottaa Pipsa Possun puhelimen ja vastaa puheluun.
Samanaikaisesti viides tyttö työskentelee taskulaskimella ja toteaa että, ” ei tule mitään kirjaimia!”
Aikuinen kysyy: ”Eikö tule? Onko se päällä? Eilen kyllä tuli.”
Äkkiä kesken toimistoleikin joku huudahtaa kovaa: ” Eväät jäi kotiin!”
Kruununpuiston Poutapilven lapset ovat mennen syksyn aikana leikkineet etätoimistopäivä-leikkiä. Leikkiä leikittiin ensin lepohuoneessa. Ja koska samanaikaisesti keväällä rakennettu autoleikki hiipui, päätettiin etätoimistopäiväleikki siirtää autoleikin tilalle. Leikki sai ikkunan, puolikaarevan toimistopöydän, toimistojakkarat ja tietysti paljon toimistotarvikkeita; puhelimia eri vuosikymmeniltä, faksin, tietokoneen näppäimistön, tietokoneen ja ne toimistonavaimet. Eväät toimistoetäpäivään tuotiin kotileikistä, joskus ne tosin jäivät kotileikkiin kuten kävi vierailupäivänäni. Etätoimistopäiväleikki on ollut suosittu. Pääsin leikkiin mukaan ja kanssani leikki viisi ahkeraa tyttöä. Puhelimet soivat, avaimia katseltiin ja tietokoneesta kuului kirjainten nimiä.
Leikin jälkeen kuulin, kuinka kasvattajat ovat rikastuttaneet lasten keksimää leikkiä. Siihen on hankittu lasten älypuhelimia ja aikuinen on leikkinyt yhdessä lasten kanssa. Papereita tai vihkoja lapset eivät ole leikkiin kaivanneet. Mietimme vielä leikin tukemista ja toimistomiljöön rikastuttamista. Toimistossa on almanakka, josta voi katsoa päivän työt ja ohjelman. Päiväjärjestys siirrettiin ilmoitustaululta etätoimistoleikin sivuseinälle. Siitä saattoi katsoa tulevan päivän ohjelman ja työtehtävät. Toiselle sivuseinälle suunniteltiin laitettavaksi jokaisen lapsen nimen alkukirjain ja numeroita 1-3.
Leikki vei minut näkemääni edellisen viikon ”Puoli seitsemän”- ohjelmaan. Ohjelmassa vieraili tuolloin koodauksenopettaja ja lastenkirjailija Linda Liukas. Hän kertoi, että koodaus on 2000-luvun keksimisen kieli. Ja kuinka meidän aikuisten tulisi opastaa lapsia ajattelemaan tietokoneiden ja teknologian olevan värikyniä tai muovailuvahaa. Liukas kertoi ohjelmassa myös löytäneensä ensimmäiset suomalaiset naiskoodarit. Minulla oli mahdollisuus leikkiä mahdollisesti seuraavien koodareiden kanssa.
Linda Liukas | Puoli seitsemän | TV | Areena | yle.fi
Varhaiskasvatuksen opettaja Anne Knape
Etätoimistoleikki on loistava esimerkki siitä, kuinka varhaiskasvatuksen arjessa, jopa alle kolmevuotiaiden ryhmässä, voidaan toteuttaa tieto- ja viestintäteknologisten taitojen harjoittelua leikin kautta. Lasten kokemukset ja mielenkiinnonkohteet on otettu huomioon leikkiympäristön suunnittelussa ja leikin rikastamisessa. Idea leikistä on tullut lapsilta ja kasvattajat ovat rohkeasti heittäytyneet leikkiin mukaan, rikastuttaen leikkiä erilaisilla välineillä ja materiaaleilla. Etätoimistoleikki on osoitus siitä, että tieto- ja viestintäteknologia on lapsille aivan luonnollinen osa arkea ja ympäristöä.
Uudet lukutaidot-hankkeen Hyvän pedagogisen toiminnan kuvausten näkökulmasta etätoimistoleikissä toteutuu monta asiaa. Leikissä lapset harjoittelevat viestinnän ja vuorovaikutuksen taitoja sekä laitteiden käyttöä, sillä puhelimissa, tietokoneissa ja taskulaskimessa on patterit ja ne toimivat ”oikeasti”. Välineistö tukee myös lasten lukemisen ja kirjoittamisen taitojen kehitystä. Leikin aikana harjoitellaan myös hyvinvoinnista huolehtimista (eväät) ja yhdessä toimimista.
Tämä leikki on myös osoitus siitä, että tieto- ja viestintäteknologiataitojen harjoitteleminen ei tarkoita erillisten ”tablettituokioiden” järjestämistä. Harjoittelua voi sisällyttää kaikkiin päivän toimintoihin, kaikenikäisten lasten kanssa.
Varhaiskasvatuksen yhteisöllinen digiopettaja Aino-Leena Nenonen / Uudet lukutaidot -hanke