Hulevesisanasto

Alivirtaama
Tietyn ajanjakson pienin virtaama.

Avo-oja
Maahan kaivettu avouoma, jonka tarkoitus on tietyn maa-alueen kuivattaminen tai kasteleminen tai muu veden johtaminen.

Erillisviemäröinti
Putkijärjestelmä, jossa jätevedet ja hulevedet johdetaan erillään toisistaan.

Hulevesi
Rakennetuilla alueilla maan pinnalle tai muille vastaaville pinnoille muodostuva sade- ja sulamisvesi.

Hulevesien hallinta
Hulevesien muodostumiseen, johtamiseen ja käsittelyyn liittyvät toimenpiteet.

Hulevesien johtaminen
Syntyneiden hulevesien siirtäminen paikasta toiseen painanteen, rakennetun ojan, kanavan, kourun tai putken avulla.

Hulevesijärjestelmä
Hulevesien hallintaan tarkoitettujen rakenteiden kokonaisuus.

Hulevesiohjelma
Sisältää kunnan päämäärät, keinot ja linjaukset hulevesien hallinnan järjestämiseksi mukaan lukien toimintaperiaatteet ja visiot sekä tarkemmin toimenpiteiden vastuut ja aikataulu.

Hulevesiverkosto
Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtamiseen hulevesi(viemäri)verkosto tarkoitettu verkosto kaivoineen ja mahdollisine pumppaamoineen. Hulevesiverkosto voi koostua putkiviemäreistä ja mahdollisesti näihin välittömästi yhdistyvistä ojista ja painanteista.

Huleveden käsittely
Esimerkiksi kiintoaineen sekä ympäristöä pilaavien aineiden kuten ravinteiden ja esimerkiksi katu- ja pysäköintialueilta kertyvien öljyjen poistaminen hulevesistä.

Hydrologia
Hydrologia kuvaa veden esiintymistä, ominaisuuksia ja kiertokulkua ilman, maan, pohjaveden ja vesistöjen välillä. Luonnontilaisilla ja rakennetuilla alueilla veden kiertokulku on erilaista.

Imeyttäminen
(Huleveden) tarkoituksellinen imeyttäminen maaperään.

Imeytyspainanne
Ympäristöään alempana oleva, yleensä kasvillisuuden peittämä alue tai loivaluiskainen oja, joka on normaalisti kuiva ja johon (hule)vesi voi väliaikaisesti kertyä ja lyhyessä ajassa imeytyä maaperään.

Kaupunkihydrologia, taajamahydrologia
Sovelletun hydrologian osa-alue, joka keskittyy rakennetun ympäristön ominaispiirteisiin. Kaupungeissa rakentamisen takia pintavalunta on luonnonoloihin verrattuna voimakkaasti lisääntynyt. Toisaalta veden imeytyminen syvälle maaperään ja kasvillisuuden kautta tapahtuva haihdutus ovat vähentyneet.

Luonnonmukainen hulevesien hallinta
Luonnon omien veden kiertoon ja veden laatuun vaikuttavien tekijöiden hyödyntäminen ja tukeminen taajamien hulevesien hallinnassa.

Läpäisemätön pinta
Tiivis pinta esim. asfaltti, joka estää huleveden imeytymisen maaperään ja lisää pintavaluntaa.

Läpäisevä pinta
Rakentamaton tai rakennettu pinta, missä hulevesien imeytymistä maaperään tapahtuu.

Pidättäminen
Valuma-alueelta purkautuvan huleveden määrän vähentäminen ja varastointi imeyttämällä ja säännöstelytilavuutta kasvattamalla.

Pintavalunta
Maan pinnalla valuva sadannan osa.

Pintavesi
Pintavesiä ovat joet, purot, norot, ojat, meret, järvet ja lammet.

Pintakerrosvalunta
Maaperän pintakerroksiin imeytyvä sadannan osa, joka kulkeutuu maan pintakerroksissa vesiuomiin.

Pohjavesivalunta
Maaperään pohjavedeksi imeytyvä sadannan osa.

Sadanta
Tietylle alueelle tietyssä ajassa sateena pudonnut vesi.

Sadepuutarha
Kasvipeitteinen painanne, jonne hulevedet johdetaan, jolloin vesi pidättyy ja puhdistuu painanteessa, josta se suodattavan maakerroksen läpi imeytetään maaperään tai johdetaan hulevesijärjestelmään.

>> Lue lisää

Sekaviemäröinti
Putkijärjestelmä, jossa sekä jätevedet että hulevedet johdetaan samassa viemärissä.

Hulevesitulva
Hulevesitulva syntyy, kun vettä kasautuu kaduille ja pihoille tai muille alueille, mistä se purkautuu hallitsemattomasti aiheuttaen mahdollisesti vahinkoja.

Tulvareitti
Maanpinnalla oleva huleveden virtausreitti, johon hulevedet johdetaan hallitusti silloin, kun huleve-siviemäröinnin kapasiteetti ylittyy.

Valuma-alue
Maaston korkeimpien kohtien eli vedenjakajien rajaama alue, josta sadevedet valuvat samaan vesistön osaan tai hulevesijärjestelmään. Taajamissa hulevesiverkostolla valuma-alueiden rajoja on voitu muuttaa maaston muodosta poikkeavaksi.

Valunta
Se osa sadannasta, joka sisältää pintavalunnan ja pintakerrosvalunnan.

Vantaanjoen vesistöalue
Vantaanjoen pääuoman ja sen kaikkien sivu-uomien yhteinen valuma-alue. Valuma-alue on maantieteellinen alue, jonne satanut vesi kerääntyy maanpinnan muotojen ohjaamana lopuksi yhteen matalalla sijaitsevaan kohtaan

Viherkatto
Viherkatto on sellainen katto, jonka päällä on elävää kasvillisuutta, joka käyttää ja pidättää vettä maakerroksiin ja kasveille.

Virtavesi
Luonnollisen vedenkierron osana oleva pysyvästi veden peittämä alue, jossa on virtaama. Joki, puro tai keinotekoinen virtavesi.

Viivyttäminen
Pintavalunnan jakaminen pitkälle ajanjaksolle. Viivytysrakenteissa varastoidaan vettä niin, että alueelta lähtevät virtaamat hidastuvat ja virtaamahuiput pienenevät.

Ylivirtaama
Tietyn ajanjakson suurin virtaama.

Päivitetty 30.7.2020