Kuva Tehtaansuon metsästä

Tehtaansuo

Ihminen ja luonto muovaavat maisemaa                                                         

Tehtaansuon historia on noin 12 000 vuoden mittainen. Suo sai alkunsa, kun mannerjää sulaessaan muodosti ensin Salpausseläksi nimetyn harjanteen. Tämän eteläpuolelle sulamisvesien mukana kulkeutunut hienojakoinen maa-aines sedimentoitui Baltian jääjärven pohjaan muodostaen vettä huonosti läpäiseviä kerroksia. Näihin maljamaisiin altaisiin jäi vettä jääjärven pinnan laskiessa ja aikaa myöden vesikasvillisuus valtasi monen matalan altaan. Umpeenkasvun myötä vesikasvillisuus vaihtui suokasvillisuuteen ja turvekerroksen paksuuntuminen alkoi. Tehtaansuon syvimmässä paikassa turvetta on 6 metriä, keskimäärin kuitenkin noin 3 metriä.

Suotyyppejä

Tehtaansuon harjunpuoleinen osa kehittyi vuosituhansien aikana niukkaravinteiseksi rämeeksi, josta osa oli muuttunut lähes puuttomaksi nevaksi. Vallitseva puulaji on mänty ja sekapuustona on hieskoivua. Vastarannan puoli sai ja saa edelleen ravinteikkaita valumavesiä ympäröivältä moreenialueelta. Ravinteisuus mahdollistaa vaateliaampien kasvien olemassaolon ja ylläpitää monimuotoisuutta, kun taas karujen rämesoiden kasvillisuus on niukkaa ja lajeja on vähän.

Teollistumisen aika

1900-luvulle tultaessa ihminen puuttui tehtaansuon kehitykseen dramaattisesti. Suon eteläosiin raivattiin peltoja ja kaivettiin ensimmäisiä kuivatusojia, joihin villatehdas ohjasi myös jätevetensä. Vielä 60-luvulla ojien vesi oli milloin punaista, milloin vihreää, riippuen värjättävistä langoista tehtaalla. Suon reuna-alueita otettiin myös rakennusmaaksi.

Kuva, jossa topografisen kartan päällä on kuvattu Värimestarinpuiston hakkuiden rajat

Oheisen vuoden 1938 topografisen kartan päällä on kuvattu Värimestarinpuiston hakkuiden rajat. Punaisella on varsinainen puisto ja violetilla sen ulkokehällä oleva harvennettava alue. Puistoon rakennettavat hulevesialtaan on merkitty sinisellä. Vihreällä/keltaisella katkoviivalla on merkitty olemassa olevat puistokäytävät. Samat piirrokset on esitetty vuoden 1949 ilmakuvan päällä. Kuvasta näkyy aiemmin toteutettu ojitus ja suoraviivaisista metsän reunoista voi päätellä, että ojitusalueella on tehty myös avohakkuu. Kuvaan on rajattu valkoisella ns. arvometsäalue.

Väriosajnpuiston suunnitelmat esitettynä vuoden 1949 ilmakuvan päällä

 

Arvometsäalue

Uudessa ilmakuvassa valkoisella rajatut, ojitusalueen etelä- ja itäpuolella olevat puustoiset kuviot muodostavat Tehtaansuon arvometsäkohteen. Puusto on vanhaa, lähes kauttaaltaan yli 100 vuotiasta, eikä metsässä näy metsätöiden jälkiä. Luonnontilaisen korpimetsän sisällä on pieniä moreenikumpuja ja vähäpuustoisempia painanteita. Alueen koillis- ja kaakkoiskulmissa on pienialaisesti myös luonnontilaista rämemetsää lakkapäisine mäntyineen.

Tälle arvometsäalueelle rakennetaan terveysmetsäpolku. Suurin osa polusta toteutetaan pitkospuilla, mutta osa myös sorastaen. Polun esteetön osa tehdään osin laiturimaisena rakenteena.

Koneellista puunkorjuuta
Kuva 1. Koneellista puunkorjuuta Tehtaansuon rämeellä.

Tervasroso - puun merkintä

Kuva 2. Harvennushakkuussa poistetaan tervasroso nimisen sienitaudin vaurioittamia puita.

Päivitetty 17.3.2020 Tulosta