Talvikunnossapidon tavoitteena on pitää kadut ja kevyen liikenteen väylät liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.
Talvikunnossapitoon liittyvät työt hoidetaan tiemestarin johdolla kaupungin omalla- ja yksityisten urakoitsijoiden kalustolla. Kaupunki on tehnyt urakoitsijoiden kanssa useampivuotisia auraus- ja hiekoitussopimuksia.
Talvikunnossapidon piiriin kuuluvat kadut ja kevyen liikenteen väylät on jaettu kunnossapitoluokkiin liikenteellisen merkityksen mukaan. Kunnossapitoluokkia on kolme ja samaan kunnossapitoluokkaan kuuluvat kohteet pyritään pitämään yhdenmukaisessa kunnossa.
Tehtävittäin määritelty töiden aloitus aika on riippuvainen monista seikoista esim. säätilasta. Tehtävien aloitusajankohta pyritään määrittämään laadun toteutumisen ja kustannustehokkuuden kannalta tarkoituksenmukaisesti. Sää- ja keliolosuhdetta valvoo 1.11.–31.3. välisenä aikana kelipäivystäjä 24 h vuorokaudessa.
Lumen auraus
Auraus aloitetaan, kun sataneen lumen määrä ylittää "lumimäärä" -sarakkeessa määritellyn rajan.
Pitkään jatkuvan lumisateen aikana pyritään väylät pitämään liikennöitävässä kunnossa.
|
Kunnossapitoluokka
|
Kuvaus
|
lumimäärä
|
|
I-luokka (A-luokka)
|
- pääkadut
- pääkevyenliikenteenväylät ja -jalkakäytävät (A)
|
3 cm
|
|
II-luokka (B-luokka)
|
- kokoojakadut
- muut kevyen liikenteen väylät, jalkakäytävät ja puistoväylät (B)
|
5 cm
|
|
III-luokka
|
- tonttikadut
- pysäköintialueet
|
5 cm
|
Tavoitteena on, että kadut olisivat aurattu ennen liikenteen huipputunteja (klo 7.00 ja 16.00). Tontin omistaja huolehtii aurauksen jälkeisen lumen poiston tonttiliittymästä. Tontilta ja tonttiliittymästä auratut lumet läjitetään omalle tontille.
Kadulta tai kevyen liikenteen väylältä polanteen poiston yhteydessä liittymiin tulevat polanteet poistetaan kunnossapitäjän toimesta.
Liukkauden torjunta
Työhön ryhdytään, kun säätilassa tapahtunut muutos aiheuttaa liukkauden tuntuvan lisääntymisen. Tällaisia tilanteita ovat sään lauhtuminen, alijäähtynyt sade, kostean ajoradan/kevyen liikenteen väylän jäätyminen (musta jää), ajoradalle valuneen veden jäätyminen ja joissain tapauksissa lumisade.
Liukkaudentorjunnan kannalta vaarallisimmiksi paikoiksi luetaan risteysalueet, suojatiet, sillat, alikulut, mäet, luiskat, (portaat), pysäkit tms. vastaavat paikat, joissa yllättävä liukkaus todennäköisesti saattaa aiheuttaa vaaratilanteen.
Liukkaudentorjunnan ajoitus ajoradoilla
|
Tien luokitus
|
Liukkaudentorjunnan ajoitus
|
|
I ja II-luokka
|
Liikenteen kannalta hankalimmat paikat käsitellään ennen seuraavia liikenteen huipputunteja
|
|
III-luokka
|
Hoidetaan kuntoon pääsääntöisesti II-luokan katujen jälkeen.
Hoidetaan normaalina työaikana, ylitöinä ainoastaan poikkeustilanteissa.
|
Liukkaudentorjuntaan käytetään vain pestyä hiekkaa ja pestyä sepeliä tai liukkaudentorjuntaan kehitettyä formiaattiliuosta. Liukkaudentorjuntaa ei yleensä suoriteta lumisateen aikana.
Liukkaudentorjunnan ajoitus jalkakäytävillä ja kevyen liikenteen väylillä
|
Tien luokitus
|
Liukkaudentorjunnan ajoitus
|
|
A-luokka
|
Päivisin työ aloitetaan liukkauden esiintyessä. Muulloin liukkaudentorjunta pyritään tekemään aamuliikenteen alkuun mennessä.
|
|
B-luokka
|
Työt aloitetaan A-kunnossapitoluokan töiden jälkeen ja pyritään suorittamaan normaalina työaikana.
|
Samaan kunnossapitoluokkaan kuuluvat kohteet pyritään pitämään yhdenmukaisessa kunnossa. Liukkaudentorjuntaan käytetään pestyä hiekkaa 1–6 mm tai sepeliä 3–6 mm keli ja paikalliset olosuhteet huomioiden.