Ajankohtaista

Elintarvikevalvonnan projektit vuonna 2021

Elintarvikevalvonta selvitti elintarvikkeiden kanssa kosketuksissa olevien pintojen puhtaustasoa hyvinkääläisissä kahviloissa ja tarjoilukeittiöissä. Valvontahankkeen yhteenveto on luettavissa tämän linkin kautta. Vuonna 2021 osallistuttiin  myös pääkaupunkiseudun elintarvikevalvonnan yhteistyöprojektiin, jossa selvitettiin ravintoloiden ja myymälöiden valmistamien, vähittäismyyntiin toimitettujen einesten mikrobiologista laatua sekä pakkausmerkintöjä. Yhteenveto tuloksista Hyvinkään osalta on luettavissa tästä linkistä.

Lintujen ruokinta

Kulunut talvi oli pitkä ja runsasluminen, ja lintujen talviruokinnat ovat olleet monelle linnulle tärkeä ravinnonlähde. Nyt hankien sulettua ja ilmojen lämmettyä linnut löytävät ravintoa jo luonnostakin, ja ruokinnat on syytä lopettaa.

Kesäaikana ruokinnoista koituu linnulle jopa haittaa. Ruokinnat keräävät linnut tiiviille alueille, joissa taudit leviävät tehokkaasti erityisesti lämpötilojen noustessa. Muuttolinnutkin löytävät ruokinnoille ja tuovat mukanaan mm. lintuinfluenssaa, joka leviää tehokkaasti erityisesti vesilinnuissa.

Erityisen suureksi haitaksi siemen- ja leipäruokinnat koituvat pesimäkauden alettua. Emot ruokkivat poikasiaan ruokinnalta löydetyllä ruualla, mikä heikentää poikasten kasvua ja aiheuttaa parantumattomia kehityshäiriöitä. Yksi tunnetuimmista ruokintaperäisistä kehityshäiriöistä on vesilinnuilla tavattava nk. ”enkelinsiipi”, mikä aiheuttaa poikaselle lentokyvyttömyyden.

Ruokinnat houkuttelevat usein myös vähemmän toivottuja eläinlajeja. Rotat oppivat nopeasti käyttämään hyväkseen lintujen ruokintapaikkoja, samoin kuin lokit, varislinnut ja kesykyyhkytkin.  

Lintujen ruokkiminen erityisesti taajaan asutuilla alueilla voi aiheuttaa monenlaista haittaa kiinteistöille ja niiden käyttäjille esim. tahraten ulosteilla rakenteita, piha-alueita, parvekkeita ja muita oleskelupaikkoja.  

Lintujen tuoman hygieniahaitan lisäksi linnut voivat levittää tauteja, kuten salmonellaa ja kolibakteeria. Lisäksi linnuissa ja lintujen pesissä elävät tuhohyönteiset voivat myös siirtyä rakennuksen sisätiloihin ja  linnuissa elävät loiseläimet, kuten punkit, kirput ja lintukirput, voivat levitä myös ihmiseen.


Ukrainan sotaa pakenevien ihmisten lemmikkieläimet

Hyvinkään kaupunki noudattaa Ruokaviraston ohjeistusta liittyen eläinten tuomiseen Ukrainasta. Poikkeusolosuhteista johtuen pakolaisten mukana Suomeen tulevat lemmikit pääsevät maahan, vaikka tuontivaatimukset eivät täyttyisikään. Force majeure-poikkeus koskee ukrainalaisten pakolaisten mukana tulevia omia lemmikkejä sekä myös Venäjältä kiireellisesti poistuvien EU-kansalaisten ja muiden ulkomaalaisten lemmikkejä, jotka matkustavat omistajansa kanssa. Poikkeus koskee vain sotaa pakenevien omia lemmikkejä. Muita eläimiä koskee samat tuontivaatimukset kuin ennenkin.

Suomeen saapuessa lemmikin omistajien tulee ilmoittautua Tullissa heti Suomen rajalla. Jos lemmikiltä puuttuu ekinokokkoosilääkitys, lääkitään eläin heti maahantulon yhteydessä tulliviranomaisen valvonnassa. Lääkityksen jälkeen lemmikin ulosteet kerätään vuorokauden ajan ja hävitetään sekajätteenä. Tulli myös määrää eläimen 30 vrk kotieristykseen. 

Mikäli lemmikiltä puuttuu mikrosiru ja/tai rabiesrokotus, tulee eläimen omistajan toimittaa eläin eläinlääkärille kolmen vuorokauden kuluessa asian korjaamiseksi. Toimenpiteen yhteydessä otetaan myös verinäyte rabiesvasta-ainetutkimusta varten. Hyvinkäällä vaadittavat sirutukset, rokotukset ja näytteenotot hoitaa kaupungineläinlääkäri Pialiisa Toropainen (puh. 0400 483 994). 

Lisätietoja sekä ukrainankieliset ohjeet Ruokaviraston sivuilla.


Terveysvalvonnan perusmaksu

Terveydensuojelulain (TsL 763/1994) maksullisuutta ollaan laajentamassa vuosittaisella valvonnan perusmaksulla, jota aletaan periä vuoden 2022 alusta lähtien.


Elintarvikevalvonnan perusmaksu

Kunnallisessa elintarvikevalvonnassa otetaan vuoden 2022 alusta käyttöön veroluonteinen perusmaksu.


Kotitalouksien varautuminen häiriötilanteisiin

mm. sähkökatkokset, veden jakeluhäiriöt ja sisälle suojautuminen.

Käy tutustumassa 72 tunnin varautumiskonseptiin.


Juoksuta vettä ennen käyttöä 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Vesi- ja viemärilaitosyhdistys (VVY) muistuttavat veden juoksuttamisen tärkeydestä, kun kiinteistö on ollut pitkään käyttämättä. Rakennuksen vesijohtoihin seisomaan jääneen veden laatu heikkenee ja se saattaa haista tai maistua ummehtuneelta. Kun käyttämättä tai vähällä käytöllä olleita rakennuksia tai tiloja otetaan käyttöön, kiinteistön veden laadun turvaamiseksi on tehtävä seuraavat VVY:n ohjeistamat toimenpiteet:

  • Jos kiinteistöllä on oma vesisäiliö, tyhjennä se ja täytä uudelleen. Lämminvesivaraajan vesi pitää kuumentaa vähintään 60 asteeseen ennen seuraavia vaiheita.   
  • Juoksuta sekä kylmää että lämmintä vettä hyvällä virtaamalla kaikista vesipisteistä niin kauan, että veden lämpötila tasaantuu, kuitenkin vähintään 2 minuutin ajan.
    • Aloita juoksutus hanasta, joka on lähimpänä kiinteistön liittymispistettä vesilaitoksen vesijohtoverkostoon ja etene järjestelmällisesti kauimmaiseen vesipisteeseen.
    • Legionellavaaran minimoimiseksi juoksutuksessa pitää välttää aerosolien muodostumista esimerkiksi poistamalla suihkuista suihkupäät. Huuhtele suihkupää kuitenkin huolellisesti ennen käyttöönottoa.
    • Kylmävesijärjestelmässä lämpötilan tasaantumisen ja viilenemisen tuntee sormella.
    • Lämpimän veden lämpötilan pitää saavuttaa vähintään 50 asteen lämpötila, mieluiten yli 55 astetta kaikissa vesipisteissä legionellavaaran minimoimiseksi.
    • Mikäli kiinteistön vesijärjestelmässä on vanhoja osia, seisonut vesi saattaa olla myös erimerkiksi rautasakan värjäämää. Tällöin juoksutusta pitää jatkaa vähintään niin kauan, että vesi kirkastuu.
  • Jos kiinteistön sulkuventtiili on ollut kiinni ja paineet poissa kiinteistön vesijohtoverkostosta, on syytä tarkistaa sulkuventtiilin avaamisen yhteydessä silmämääräisesti, että mikään liitos ei ole paineettomana aikana löystynyt ja alkanut vuotaa. Kutsu tarvittaessa asiantunteva putkimies korjaamaan vuotavat liitokset.
  • Jos kiinteistöllä on omia suodattimia tai muita vedenkäsittelylaitteita, varmista niiden toiminta käyttökatkon jälkeen laitteen valmistajan ohjeiden mukaan.   

Isoissa kiinteistöissä (esim. hotellit), joissa on laajat ja erilaisia laitteita sisältävät vesijärjestelmät, tarvitaan käyttökatkon jälkeen edellä kuvattua juoksutusta perusteellisempia toimenpiteitä vesijärjestelmän turvallisuuden varmistamiseksi, erityisesti legionellabakteerien lisääntymisen aiheuttaman vaaran vuoksi. THL on laatinut asiasta tarkemmat ohjeet.

Lisätietoja kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallinnasta ja myös käyttämättä olleiden vesijärjestelmien käyttöönotosta löytyy seuraavasta Kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallinta -hankkeen loppuraportista.


Ohjeet asuinrakennusten korjaushankkeisiin koronavirusepidemian aikana

Sosiaali- ja terveysministeriö  sekä ympäristöministeriö ovat laatineet ohjeen, jossa on kuvattu, mitä asioita täytyy ottaa huomioon taloyhtiöiden ja soveltuvin osin myös omakotitalojen korjaushankkeissa koronavirusepidemian aikana. Ohjeeseen voi tutustua tästä.


THL:n tiedote käsihuuhteiden lisäämisestä julkisiin tiloihin

Käsihuuhdetta tulisi olla tarjolla aina kun käsienpesu ei ole mahdollista. Desinfiointipisteitä suositellaan esimerkiksi

  • ostoskeskusten oville ja tiloihin
  • kauppojen ulko-ovien ja kassojen läheisyyteen 
  • WC-tiloihin 
  • liikenteen solmukohtiin, kuten asemille ja terminaaleihin 
  • julkisiin liikennevälineisiin 
  • työpaikoille, kouluihin ja päiväkoteihin 
  • kaikkiin julkisiin tiloihin

Voit lukea tiedotteen täältä.


Kuka hoitaa lemmikkisi?

”Ei minua kukaan vieras löydä…”

Koronaepidemian aikana on tärkeää muistaa huomioida myös talouden nelijalkaiset perheenjäsenet.

Lemmikinomistajien kannattaa kartoittaa, mihin oma lemmikki voi tarpeen vaatiessa mennä väliaikaiseen hoitoon. Voisiko esimerkiksi sukulainen, ystävä tai naapuri olla avuksi?

Mikäli lähipiiristä ei löydy apua lemmikin hoitoon, on suositeltavaa tehdä asunnosta löytyvistä lemmikeistä lista. Tämän listan voi kiinnittää näkyvälle paikalle ulko-oven läheisyyteen, esimerkiksi eteisen seinään. Näin eläinsuojeluviranomainen voi ottaa huomioon kaikki talouden lemmikit saapuessaan auttamaan niitä. Samaan listaan kannattaa kirjoittaa myös jonkun läheisen yhteystiedot. Yhteystietojen avulla saadaan lemmikeistä tarvittaessa lisätietoja sekä voidaan keskustella niiden hoidosta.

On tärkeää, että lemmikkien omistajat löytävät lemmikeilleen varahoitopaikan itse. Tässä poikkeustilanteessa eläinsuojeluviranomaisen resurssit ovat rajalliset, on siis toivottavaa, että ne voidaan säästää eniten apua kaipaaville. Mikäli eläinsuojeluviranomaiselle kuitenkin tulee tieto ilman hoitoa jääneestä lemmikistä, pyritään sille järjestämään väliaikainen hoitopaikka mahdollisimman pian. Hoitokustannukset koituvat normaaliin tapaan omistajan maksettavaksi.

Ilman poikkeustilannettakin vastaava varautuminen on hyvä olla olemassa jokaisessa eläintaloudessa. Erityisesti, jos eläimen hoidosta vastaa vain yksi ihminen.

Muista ulkoiluttaessa pitää lemmikkisi kytkettynä ja säilyttää riittävä etäisyys muihin ulkoilijoihin.

Lisätietoja:
Hyvinkään valvontaeläinlääkäri Maria Hietala

maria.hietala@hyvinkaa.fi p. 040 842 4894


Ohjeistusta ympäristöterveydenhuollon toimijoille koronavirukseen liittyen

Koronavirusinfektioiden ennaltaehkäisyssä on ensiarvoisen tärkeää huolehtia riittävästä hygieniasta.  Hyvinkään ympäristöterveydenhuollon ohje suositelluista hygieniatoimenpiteistä löytyy täältä.

Tämän hetkisen tiedon mukaan koronavirus ei tartu elintarvikkeiden välityksellä. Ruoan valmistamista sairaana on aina syytä välttää. Lisätietoja Ruokaviraston nettisivuilta.

Nykyhetken tiedon mukaan koronavirustartunta ei tartu tuotantoeläimiin. Lue lisää Eläinten terveys ETT ry:n sivuilta


Avustusta sisäilmaongelmaisen asunnon kuntotutkimukseen ja perusparannuksen suunnitteluun

Sisäilmaongelmaisten asuntojen ja asuinrakennusten kuntotutkimuksista ja perusparannusten suunnittelusta syntyviin kustannuksiin on ollut mahdollista hakea avustusta vuoden 2020 alusta lähtien. Avustuksella kannustetaan ja tuetaan rakennusten omistajia korjaamisessa ja suunnitelmallisessa kiinteistönpidossa ja näin parannetaan sisäilmaongelmaisissa rakennuksissa asuvien asemaa. Avustusta voivat hakea pientalojen omistajat sekä rakennuksen omistavat yhteisöt, kuten asunto-osakeyhtiöt. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus ARA.

Ehtona avustukselle on, että kuntotutkimusta ja perusparannuksen suunnittelua ei ole aloitettu ennen ARA:n tekemää avustuspäätöstä. Lisäksi kuntotutkimuksen tekijän tulee täyttää annetut pätevyysvaatimukset.

Lisätietoja avustukseen ja sen ehtoihin liittyen löytyy ARA:n verkkosivuilta.


Hanaveden oikeat lämpötilat

Jos hanasta tuleva kuumin vesi tuntuu iholla haalealle tai kylmin vesi lämpimälle, veden lämpötila on syytä mitata. Hanasta saatavan lämpimän vesijohtoveden lämpötilan tulee olla vähintään + 50 °C. Tapaturmien estämiseksi ja materiaalien kestämisen vuoksi kuitenkin enintään + 65 °C. Kylmä vesijohto puolestaan on suunniteltava ja asennettava siten, että hanasta saatavan veden lämpötila on korkeintaan + 20 °C.

Veden lämpötilavaatimukset on asetettu Legionella-bakteerin kasvun ehkäisemiseksi. Olosuhteet lämpötila-alueella 20 °C – 50 °C ovat Legionella-bakteerin kasvulle otolliset. Legionellat ovat bakteereja, joita esiintyy pieniä määriä luonnon vesissä ja maaperässä. Legionella-bakteerit voivat lisääntyä vesijärjestelmissä ja kulkeutua aerosolien mukana hengitysilmaan aiheuttaen ihmiselle infektiotaudin, jota kutsutaan legionelloosiksi. Taudin oirekuva voi vaihdella oireettomasta infektiosta vaikeaan keuhkokuumeeseen.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015)

Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista (1047/2017) 


Terveydensuojelulain mukainen omavalvontasuunnitelma

Terveydensuojelulain (763/1994) muutoksessa (942/2016) on lisätty toiminnanharjoittajalle velvoite omavalvonnasta. Ohessa on esimerkki omavalvontasuunnitelman rungosta, jota voi hyödyntää omaan toimintaan soveltuvin osin.

Omavalvonnan toteutumista tullaan arvioimaan terveydellisten olosuhteiden tarkastusten yhteydessä. Terveystarkastaja antaa tarvittaessa myös neuvoja ja ohjausta omavalvontasuunnitelman laatimisessa.

Esimerkki omavalvontasuunnitelmasta


Tupakointikiellot asuntoyhteisössä

Uusi tupakkalaki antaa asuntoyhteisöille (asunto-osakeyhtiöille) mahdollisuuden hakea kunnalta tupakointikieltoa asuntoyhteisön rakennuksen huoneistoihin kuuluville parvekkeille, huoneistojen käytössä oleviin ulkotiloihin (esim. terassit) ja huoneistojen sisätiloihin. Valtioneuvosto antaa asetuksella tarkempia säännöksiä esimerkiksi siitä, mitä tupakointikieltohakemuksessa tulee huomioida.

Ohjeita tupakointikieltohakemuksen tekemiseen löytyy täältä.


Päivitetty 13.7.2022