Siipikarjan ja muiden kesylintujen suojaaminen lintuinfluenssalta
Ulkonapitokiellon aikana (8.2.–31.5.) siipikarja ja muut linnut on joko pidettävä sisätiloissa tai niiden käyttämä ulkoilualue on oltava kauttaaltaan aidattu ja katettu riittävän tiheällä verkolla tai muulla vastaavalla tavalla. Suojauksen tarkoituksena on estää lintuinfluenssan leviäminen luonnonvaraisista linnuista kotieläiminä pidettäviin lintuihin kevätmuuton aikana, mutta se suojaa lintuja myös muilta tarttuvilta taudeilta, kuten Newcastlen taudilta tai salmonellalta.
Jos siipikarjalla tai muilla linnuilla on pääsy edellä mainitulla tavalla suojatulle ulkoilualueelle, on asiasta ilmoitettava etukäteen paikalliselle kunnaneläinlääkärille. Suojausmääräykset eivät koske kyyhkyslakoista tapahtuvia vapaalentoja, sileälastaisia lintuja (muun muassa strutsit ja emut) eikä eläintarhoja. Kotieläinpihat ja muut pysyvät eläinnäyttelyt ovat suojausvelvoitteen piirissä.
Lisätietoja:
Ruokavirasto
valvontaelainlaakari@hyvinkaa.fi
Elintarvikevalvonnan projektit 2024
Hyvinkään ympäristöterveydenhuolto toteutti vuonna 2024 valvontahankkeen, jossa selvitettiin uppopaistettujen ruokien hygieenistä laatua. Vuonna 2024 osallistuttiin myös alueen ympäristöterveydenhuoltoyksiköiden yhteiseen valvontahankkeeseen, jossa selvitettiin ravintoloissa valmistettavien kastikkeiden ja kastikepohjien mikrobiologista laatua. Valvontaprojektien yhteenvedot ovat luettavissa täältä.
Hevosen koronavirusta voi esiintyä etenkin talviaikaan
Hevosen koronavirus (ECoV) on erittäin herkästi tarttuva virus, joka voi aiheuttaa hevosille suolistotulehdusta. Suomessa virus havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 2019, ja sitä esiintyy satunnaisesti etenkin talvikaudella. Tyypillisiä hevosen oireita ovat kuume, väsymys ja ruokahaluttomuus, ja osalla hevosista voi ilmetä myös ripulia tai ähkyoireita. Pienellä osalla hevosista voi kehittyä myös vakavia komplikaatioita, kuten neurologisia oireita, ja myös oireettomat tartunnat ovat mahdollisia.
Koronavirusta voi epäillä hevosen oireiden ja verinäytteen alentuneen valkosolumäärän perusteella, ja diagnoosi varmistetaan ulostenäytteestä PCR-testillä Ruokavirastossa. Hevosen omistajan kannattaakin olla yhteydessä eläinlääkäriin, mikäli havaitsee hevosellaan koronavirukseen sopivia oireita ja mikäli useampi hevonen tallissa oireilee. Virus leviää sairastuneen hevosen ulosteen välityksellä tai epäsuorasti esimerkiksi hoitotarvikkeiden, tallin rakenteiden tai ihmisten käsien kautta. Sairastuttuaan hevonen erittää virusta ulosteessaan noin 1–3 viikon ajan. Virus tarttuu helposti, mutta kuolleisuus on alhainen ja useimmat hevoset toipuvat täysin.
Tartuntojen ehkäisyssä keskeistä on sairastuneiden hevosten eristäminen, ulosteiden siivoaminen ja hyvä yleishygienia sekä uusien hevosten karanteeni. Jos hevosella epäillään tarttuvaa tautia, on tärkeää eristää se mahdollisimman pian muista hevosista. Sairaiden hevosten hoitoon tulisi käyttää omia hoitovälineitä ja mieluiten eri hoitajaa kuin terveillä hevosilla. Mikäli samat henkilöt hoitavat sekä sairaita että terveitä hevosia, sairastuneet tulee hoitaa viimeisenä. Lisäksi on olennaista pestä kädet ja hoitotarvikkeet huolellisesti hevosia hoitaessa. Käsihygienia ja vaatteiden vaihto on erityisen tärkeää, mikäli vieraillaan sairaiden hevosten tallin lisäksi myös muilla talleilla.
Hevosen koronavirukselle ei ole olemassa kohdennettua hoitoa tai rokotetta, vaan hevosia hoidetaan tukihoidolla. Virus ei tartu ihmisiin tai muihin eläimiin.
Lisätietoja:
Ruokaviraston sivusto hevosen koronaviruksesta
Praktikkoeläinlääkäri Pialiisa Toropainen, p. 0400 483994, pialiisa.toropainen@hyvinkaa.fi
Valvontaeläinlääkäri Heini Rossi, p. 040 8424894 (ke–to), heini.rossi@hyvinkaa.fi
Kotitalouksien varautuminen häiriötilanteisiin
mm. sähkökatkokset, veden jakeluhäiriöt ja sisälle suojautuminen.
Käy tutustumassa 72 tunnin varautumiskonseptiin.
Terveysvalvonnan perusmaksu
Terveydensuojelulain (TsL 763/1994) maksullisuutta ollaan laajentamassa vuosittaisella valvonnan perusmaksulla, jota aletaan periä vuoden 2022 alusta lähtien.
Elintarvikevalvonnan perusmaksu
Kunnallisessa elintarvikevalvonnassa otetaan vuoden 2022 alusta käyttöön veroluonteinen perusmaksu.
Juoksuta vettä ennen käyttöä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Vesi- ja viemärilaitosyhdistys (VVY) muistuttavat veden juoksuttamisen tärkeydestä, kun kiinteistö on ollut pitkään käyttämättä. Rakennuksen vesijohtoihin seisomaan jääneen veden laatu heikkenee ja se saattaa haista tai maistua ummehtuneelta. Kun käyttämättä tai vähällä käytöllä olleita rakennuksia tai tiloja otetaan käyttöön, kiinteistön veden laadun turvaamiseksi on tehtävä seuraavat VVY:n ohjeistamat toimenpiteet:
- Jos kiinteistöllä on oma vesisäiliö, tyhjennä se ja täytä uudelleen. Lämminvesivaraajan vesi pitää kuumentaa vähintään 60 asteeseen ennen seuraavia vaiheita.
- Juoksuta sekä kylmää että lämmintä vettä hyvällä virtaamalla kaikista vesipisteistä niin kauan, että veden lämpötila tasaantuu, kuitenkin vähintään 2 minuutin ajan.
- Aloita juoksutus hanasta, joka on lähimpänä kiinteistön liittymispistettä vesilaitoksen vesijohtoverkostoon ja etene järjestelmällisesti kauimmaiseen vesipisteeseen.
- Legionellavaaran minimoimiseksi juoksutuksessa pitää välttää aerosolien muodostumista esimerkiksi poistamalla suihkuista suihkupäät. Huuhtele suihkupää kuitenkin huolellisesti ennen käyttöönottoa.
- Kylmävesijärjestelmässä lämpötilan tasaantumisen ja viilenemisen tuntee sormella.
- Lämpimän veden lämpötilan pitää saavuttaa vähintään 50 asteen lämpötila, mieluiten yli 55 astetta kaikissa vesipisteissä legionellavaaran minimoimiseksi.
- Mikäli kiinteistön vesijärjestelmässä on vanhoja osia, seisonut vesi saattaa olla myös erimerkiksi rautasakan värjäämää. Tällöin juoksutusta pitää jatkaa vähintään niin kauan, että vesi kirkastuu.
- Jos kiinteistön sulkuventtiili on ollut kiinni ja paineet poissa kiinteistön vesijohtoverkostosta, on syytä tarkistaa sulkuventtiilin avaamisen yhteydessä silmämääräisesti, että mikään liitos ei ole paineettomana aikana löystynyt ja alkanut vuotaa. Kutsu tarvittaessa asiantunteva putkimies korjaamaan vuotavat liitokset.
- Jos kiinteistöllä on omia suodattimia tai muita vedenkäsittelylaitteita, varmista niiden toiminta käyttökatkon jälkeen laitteen valmistajan ohjeiden mukaan.
Isoissa kiinteistöissä (esim. hotellit), joissa on laajat ja erilaisia laitteita sisältävät vesijärjestelmät, tarvitaan käyttökatkon jälkeen edellä kuvattua juoksutusta perusteellisempia toimenpiteitä vesijärjestelmän turvallisuuden varmistamiseksi, erityisesti legionellabakteerien lisääntymisen aiheuttaman vaaran vuoksi.
Lisätietoja kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallinnasta ja myös käyttämättä olleiden vesijärjestelmien käyttöönotosta löytyy seuraavasta Kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallinta -hankkeen loppuraportista.
Hanaveden oikeat lämpötilat
Jos hanasta tuleva kuumin vesi tuntuu iholla haalealle tai kylmin vesi lämpimälle, veden lämpötila on syytä mitata. Hanasta saatavan lämpimän vesijohtoveden lämpötilan tulee olla vähintään + 50 °C. Tapaturmien estämiseksi ja materiaalien kestämisen vuoksi kuitenkin enintään + 65 °C. Kylmä vesijohto puolestaan on suunniteltava ja asennettava siten, että hanasta saatavan veden lämpötila on korkeintaan + 20 °C.
Veden lämpötilavaatimukset on asetettu Legionella-bakteerin kasvun ehkäisemiseksi. Olosuhteet lämpötila-alueella 20 °C – 50 °C ovat Legionella-bakteerin kasvulle otolliset. Legionellat ovat bakteereja, joita esiintyy pieniä määriä luonnon vesissä ja maaperässä. Legionella-bakteerit voivat lisääntyä vesijärjestelmissä ja kulkeutua aerosolien mukana hengitysilmaan aiheuttaen ihmiselle infektiotaudin, jota kutsutaan legionelloosiksi. Taudin oirekuva voi vaihdella oireettomasta infektiosta vaikeaan keuhkokuumeeseen.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015)
Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista (1047/2017)
Terveydensuojelulain mukainen omavalvontasuunnitelma
Terveydensuojelulain (763/1994) muutoksessa (942/2016) on lisätty toiminnanharjoittajalle velvoite omavalvonnasta. Ohessa on esimerkki omavalvontasuunnitelman rungosta, jota voi hyödyntää omaan toimintaan soveltuvin osin.
Omavalvonnan toteutumista tullaan arvioimaan terveydellisten olosuhteiden tarkastusten yhteydessä. Terveystarkastaja antaa tarvittaessa myös neuvoja ja ohjausta omavalvontasuunnitelman laatimisessa.
Esimerkki omavalvontasuunnitelmasta
Tupakointikiellot asuntoyhteisössä
Uusi tupakkalaki antaa asuntoyhteisöille (asunto-osakeyhtiöille) mahdollisuuden hakea kunnalta tupakointikieltoa asuntoyhteisön rakennuksen huoneistoihin kuuluville parvekkeille, huoneistojen käytössä oleviin ulkotiloihin (esim. terassit) ja huoneistojen sisätiloihin. Valtioneuvosto antaa asetuksella tarkempia säännöksiä esimerkiksi siitä, mitä tupakointikieltohakemuksessa tulee huomioida.
Ohjeita tupakointikieltohakemuksen tekemiseen löytyy täältä.