Ajankohtaista

 

Klinikkamaksu käyttöön kaupungineläinlääkärin vastaanotolla

Hyvinkää alkaa periä klinikkamaksua kaupungineläinlääkärin vastaanotolla asioimisesta 1.8.2020 alkaen.


Juoksuta vettä ennen käyttöä 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Vesi- ja viemärilaitosyhdistys (VVY) muistuttavat veden juoksuttamisen tärkeydestä, kun kiinteistö on ollut pitkään käyttämättä. Rakennuksen vesijohtoihin seisomaan jääneen veden laatu heikkenee ja se saattaa haista tai maistua ummehtuneelta. Kun käyttämättä tai vähällä käytöllä olleita rakennuksia tai tiloja otetaan käyttöön, kiinteistön veden laadun turvaamiseksi on tehtävä seuraavat VVY:n ohjeistamat toimenpiteet:

  • Jos kiinteistöllä on oma vesisäiliö, tyhjennä se ja täytä uudelleen. Lämminvesivaraajan vesi pitää kuumentaa vähintään 60 asteeseen ennen seuraavia vaiheita.   
  • Juoksuta sekä kylmää että lämmintä vettä hyvällä virtaamalla kaikista vesipisteistä niin kauan, että veden lämpötila tasaantuu, kuitenkin vähintään 2 minuutin ajan.
    • Aloita juoksutus hanasta, joka on lähimpänä kiinteistön liittymispistettä vesilaitoksen vesijohtoverkostoon ja etene järjestelmällisesti kauimmaiseen vesipisteeseen.
    • Legionellavaaran minimoimiseksi juoksutuksessa pitää välttää aerosolien muodostumista esimerkiksi poistamalla suihkuista suihkupäät. Huuhtele suihkupää kuitenkin huolellisesti ennen käyttöönottoa.
    • Kylmävesijärjestelmässä lämpötilan tasaantumisen ja viilenemisen tuntee sormella.
    • Lämpimän veden lämpötilan pitää saavuttaa vähintään 50 asteen lämpötila, mieluiten yli 55 astetta kaikissa vesipisteissä legionellavaaran minimoimiseksi.
    • Mikäli kiinteistön vesijärjestelmässä on vanhoja osia, seisonut vesi saattaa olla myös erimerkiksi rautasakan värjäämää. Tällöin juoksutusta pitää jatkaa vähintään niin kauan, että vesi kirkastuu.
  • Jos kiinteistön sulkuventtiili on ollut kiinni ja paineet poissa kiinteistön vesijohtoverkostosta, on syytä tarkistaa sulkuventtiilin avaamisen yhteydessä silmämääräisesti, että mikään liitos ei ole paineettomana aikana löystynyt ja alkanut vuotaa. Kutsu tarvittaessa asiantunteva putkimies korjaamaan vuotavat liitokset.
  • Jos kiinteistöllä on omia suodattimia tai muita vedenkäsittelylaitteita, varmista niiden toiminta käyttökatkon jälkeen laitteen valmistajan ohjeiden mukaan.   

Isoissa kiinteistöissä (esim. hotellit), joissa on laajat ja erilaisia laitteita sisältävät vesijärjestelmät, tarvitaan käyttökatkon jälkeen edellä kuvattua juoksutusta perusteellisempia toimenpiteitä vesijärjestelmän turvallisuuden varmistamiseksi, erityisesti legionellabakteerien lisääntymisen aiheuttaman vaaran vuoksi. THL on laatinut asiasta tarkemmat ohjeet

Lisätietoja kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallinnasta ja myös käyttämättä olleiden vesijärjestelmien käyttöönotosta löytyy seuraavasta Kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallinta -hankkeen loppuraportista.


Ohjeet asuinrakennusten korjaushankkeisiin koronavirusepidemian aikana

Sosiaali- ja terveysministeriö  sekä ympäristöministeriö ovat laatineet ohjeen, jossa on kuvattu, mitä asioita täytyy ottaa huomioon taloyhtiöiden ja soveltuvin osin myös omakotitalojen korjaushankkeissa koronavirusepidemian aikana. Ohjeeseen voi tutustua tästä.


THL:n tiedote käsihuuhteiden lisäämisestä julkisiin tiloihin

Käsihuuhdetta tulisi olla tarjolla aina kun käsienpesu ei ole mahdollista. Desinfiointipisteitä suositellaan esimerkiksi

  • ostoskeskusten oville ja tiloihin
  • kauppojen ulko-ovien ja kassojen läheisyyteen 
  • WC-tiloihin 
  • liikenteen solmukohtiin, kuten asemille ja terminaaleihin 
  • julkisiin liikennevälineisiin 
  • työpaikoille, kouluihin ja päiväkoteihin 
  • kaikkiin julkisiin tiloihin

Voit lukea tiedotteen täältä.


Kuka hoitaa lemmikkisi?

”Ei minua kukaan vieras löydä…”

Koronaepidemian aikana on tärkeää muistaa huomioida myös talouden nelijalkaiset perheenjäsenet.

Lemmikinomistajien kannattaa kartoittaa, mihin oma lemmikki voi tarpeen vaatiessa mennä väliaikaiseen hoitoon. Voisiko esimerkiksi sukulainen, ystävä tai naapuri olla avuksi?

Mikäli lähipiiristä ei löydy apua lemmikin hoitoon, on suositeltavaa tehdä asunnosta löytyvistä lemmikeistä lista. Tämän listan voi kiinnittää näkyvälle paikalle ulko-oven läheisyyteen, esimerkiksi eteisen seinään. Näin eläinsuojeluviranomainen voi ottaa huomioon kaikki talouden lemmikit saapuessaan auttamaan niitä. Samaan listaan kannattaa kirjoittaa myös jonkun läheisen yhteystiedot. Yhteystietojen avulla saadaan lemmikeistä tarvittaessa lisätietoja sekä voidaan keskustella niiden hoidosta.

On tärkeää, että lemmikkien omistajat löytävät lemmikeilleen varahoitopaikan itse. Tässä poikkeustilanteessa eläinsuojeluviranomaisen resurssit ovat rajalliset, on siis toivottavaa, että ne voidaan säästää eniten apua kaipaaville. Mikäli eläinsuojeluviranomaiselle kuitenkin tulee tieto ilman hoitoa jääneestä lemmikistä, pyritään sille järjestämään väliaikainen hoitopaikka mahdollisimman pian. Hoitokustannukset koituvat normaaliin tapaan omistajan maksettavaksi.

Ilman poikkeustilannettakin vastaava varautuminen on hyvä olla olemassa jokaisessa eläintaloudessa. Erityisesti, jos eläimen hoidosta vastaa vain yksi ihminen.

Muista ulkoiluttaessa pitää lemmikkisi kytkettynä ja säilyttää riittävä etäisyys muihin ulkoilijoihin.

Lisätietoja:
Hyvinkään valvontaeläinlääkäri Taru Järvimaa

taru.jarvimaa@hyvinkaa.fi p. 040 842 4894


Ohjeistusta ympäristöterveydenhuollon toimijoille koronavirukseen liittyen

Koronavirusinfektioiden ennaltaehkäisyssä on ensiarvoisen tärkeää huolehtia riittävästä hygieniasta.  Hyvinkään ympäristöterveydenhuollon ohje suositelluista hygieniatoimenpiteistä löytyy täältä.

Tämän hetkisen tiedon mukaan koronavirus ei tartu elintarvikkeiden välityksellä. Ruoan valmistamista sairaana on aina syytä välttää. Lisätietoja Ruokaviraston nettisivuilta.

Nykyhetken tiedon mukaan koronavirustartunta ei tartu tuotantoeläimiin. Lue lisää Eläinten terveys ETT ry:n sivuilta. 

Uusimmat projektiyhteenvedot valmistuneet

Elintarvikevalvonnan vuoden 2019 projektien yhteenvedot ovat valmistuneet. Projekteissa selvitettiin ravintoloiden jääpalojen hygieenistä laatua, sushiriisin ja sushien mikrobiologista laatua sekä jauhelihan valmistusta ja laatua myymälöissä. 


Avustusta sisäilmaongelmaisen asunnon kuntotutkimukseen ja perusparannuksen suunnitteluun

Sisäilmaongelmaisten asuntojen ja asuinrakennusten kuntotutkimuksista ja perusparannusten suunnittelusta syntyviin kustannuksiin on ollut mahdollista hakea avustusta vuoden 2020 alusta lähtien. Avustuksella kannustetaan ja tuetaan rakennusten omistajia korjaamisessa ja suunnitelmallisessa kiinteistönpidossa ja näin parannetaan sisäilmaongelmaisissa rakennuksissa asuvien asemaa. Avustusta voivat hakea pientalojen omistajat sekä rakennuksen omistavat yhteisöt, kuten asunto-osakeyhtiöt. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus ARA.

Ehtona avustukselle on, että kuntotutkimusta ja perusparannuksen suunnittelua ei ole aloitettu ennen ARA:n tekemää avustuspäätöstä. Lisäksi kuntotutkimuksen tekijän tulee täyttää annetut pätevyysvaatimukset.

Lisätietoja avustukseen ja sen ehtoihin liittyen löytyy seuraavilta sivuilta:

Ympäristöministeriö: https://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Sisailmaongelmaisten_asuntojen_kuntotutk(53721)

ARA: https://www.ara.fi/fi-FI/Lainat_ja_avustukset/Korjausavustukset/Kuntotutkimus_ja_perusparannuksen_suunnittelu


Hevosten pitopaikkojen sähköinen rekisteröiminen

Ruokavirasto avasi kesäkuussa sähköisen asioinnin, jonka kautta hevoseläinten pitäjä voi ilmoittaa omat tietonsa ja hevoseläinten pitopaikan tiedot rekisteriin merkittäväksi. Asiointiin kirjaudutaan pankkitunnuksilla osoitteessa https://epr.ruokavirasto.fi.

Hevoseläinten pitäjää ja pitopaikkaa koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta on säädetty maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa hevoseläinten tunnistamisesta (222/2017). Ilmoitusvelvollisuus koskee yhtäkin hevosta, ponia, aasia tai näiden risteytystä pitäviä. Ilmoitukset on tehtävä 31.12.2020 mennessä.

Sähköistä asiointia käytettäessä eläinsuojelulain mukaisesta ammattimaisesta tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvasta seura- ja harrastuseläinten pidosta ei tarvitse tehdä erillistä ilmoitusta, vaan tieto kulkee aluehallintovirastoon samalla asioinnilla.

Sähköisen asioinnin sijasta ilmoitukset on mahdollista tehdä myös lomakkeella oman kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ja aluehallintovirastoon. Yritystunnuksella toimivat eläintenpitäjät eivät voi toistaiseksi asioida sähköisesti, vaan nämä ilmoitukset tehdään edelleen lomakkeella.


Kurkista kaivoon ja juoksuta vettä

Mökkikauden alkaessa on hyvä tarkistaa kaivon ja vesilaitteiden kunto sekä juomaveden laatu. Kaivorakenteiden tulee olla ehjiä ja tiiviitä, jotta pieneläimet tai pintavedet eivät pääse pilaamaan kaivovettä.

Jos kiinteistön vettä ei ole käytetty pitkään aikaan, vettä on syytä juoksuttaa runsaasti. Pitkään seisoneessa vedessä voi esiintyä haju- tai makuvirheitä. Kaivoveden laatu suositellaan tutkittavan laboratoriossa vähintään kolmen vuoden välein sekä aina, jos veden laadussa tai kaivon kunnossa havaitaan normaalista poikkeavaa.

Lisätietoja kaivoihin ja juomaveden laatuun liittyen löydät: 

https://thl.fi/fi/-/kaivojen-rakenteet-ja-juomaveden-laatu-kannattaa-tarkistaa-sulamisvesien-aikaan

https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/talousvesi/kaivovesi

https://www.ymparisto.fi/kaivot


Hanaveden oikeat lämpötilat

Jos hanasta tuleva kuumin vesi tuntuu iholla haalealle tai kylmin vesi lämpimälle, veden lämpötila on syytä mitata. Hanasta saatavan lämpimän vesijohtoveden lämpötilan tulee olla vähintään + 50 °C. Tapaturmien estämiseksi ja materiaalien kestämisen vuoksi kuitenkin enintään + 65 °C. Kylmä vesijohto puolestaan on suunniteltava ja asennettava siten, että hanasta saatavan veden lämpötila on korkeintaan + 20 °C.

Veden lämpötilavaatimukset on asetettu Legionella-bakteerin kasvun ehkäisemiseksi. Olosuhteet lämpötila-alueella 20 °C – 50 °C ovat Legionella-bakteerin kasvulle otolliset. Legionellat ovat bakteereja, joita esiintyy pieniä määriä luonnon vesissä ja maaperässä. Legionella-bakteerit voivat lisääntyä vesijärjestelmissä ja kulkeutua aerosolien mukana hengitysilmaan aiheuttaen ihmiselle infektiotaudin, jota kutsutaan legionelloosiksi. Taudin oirekuva voi vaihdella oireettomasta infektiosta vaikeaan keuhkokuumeeseen.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015)

Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista (1047/2017) 


Lihan alkuperämaa ilmoitettava ravintoloissa kirjallisesti toukokuun 2019 alusta alkaen

Tarjoilupaikoissa tulee ilmoittaa kirjallisesti naudan-, sian-, lampaan-, vuohen- ja siipikarjan lihan alkuperämaa 1.5.2019 alkaen. Alkuperämaan voi esittää esimerkiksi ruokalistassa tai taulussa. Lisätietoa asiasta saat Ruokaviraston internetsivuilta sekä ympäristöterveydenhuollosta.


Terveydensuojelulain mukainen omavalvontasuunnitelma

Terveydensuojelulain (763/1994) muutoksessa (942/2016) on lisätty toiminnanharjoittajalle velvoite omavalvonnasta. Ohessa on esimerkki omavalvontasuunnitelman rungosta, jota voi hyödyntää omaan toimintaan soveltuvin osin.

Omavalvonnan toteutumista tullaan arvioimaan terveydellisten olosuhteiden tarkastusten yhteydessä. Terveystarkastaja antaa tarvittaessa myös neuvoja ja ohjausta omavalvontasuunnitelman laatimisessa.

Esimerkki omavalvontasuunnitelmasta


Tupakointikiellot asuntoyhteisössä

Uusi tupakkalaki antaa asuntoyhteisöille (asunto-osakeyhtiöille) mahdollisuuden hakea kunnalta tupakointikieltoa asuntoyhteisön rakennuksen huoneistoihin kuuluville parvekkeille, huoneistojen käytössä oleviin ulkotiloihin (esim. terassit) ja huoneistojen sisätiloihin. Valtioneuvosto antaa asetuksella tarkempia säännöksiä esimerkiksi siitä, mitä tupakointikieltohakemuksessa tulee huomioida.

Ohjeita tupakointikieltohakemuksen tekemiseen löytyy täältä.

Lisätietoja: Mirja Meriläinen


Päivitetty 30.7.2020 Tulosta