AERO OY:n MUISTOLAATTA
2008

pronssi

suunnitellut Petteri Patolinna ja Heikki Moisio

toteutus Aarno Salomäki, Lentovarikon Kilta

40 x 27 cm

Hyvinkään lentokenttä, kerhorakennuksen seinä, Lentokentäntie 50

  

Vuonna 1923 perustettu Aero Oy joutui keskeyttämään lentonsa syyskuussa 1944 jatkosodan päätyttyä. Malmin lentoasema siirtyi Liittoutuneiden Valvontakomission haltuun, ja Aero Oyn lentokalusto siirrettiin Hyvinkäälle. Lentoluvan saatuaan Aero Oy aloitti vuoden 1945 alussa lentotoimintansa Hyvinkäällä. Ensimmäinen reittilento lennettiin 2.1.1945 Tukholmaan Bromman kentälle. Kansainvälisiä lentoja lennettiin maaliskuuhun 1945 asti, jolloin valvontakomissio kielsi lennot. Matkustajalentoja jatkettiin elokuussa 1945, mutta vain kotimaan reiteillä. Siirryttyään takaisin Malmin lentokentälle tammikuussa 1947 yhtiötä alettiin kutsua nimellä Finnish Air Lines ja vuonna 1953 nimeksi vaihtui Finnair.

 

Aerolla oli käytössään viisi matkustajakonetta ja Hyvinkään kentällä oli vakituista henkilökuntaa töissä viisi henkilöä/työvuoro sekä tullin ja poliisin edustaja. Aluksi pääkaupunkiseudulta matkattiin Hyvinkään kentälle junalla, mutta myöhemmässä vaiheessa liikennöitiin Helsingin ja Hyvinkään väliä Aeron omilla busseilla. Hyvinkään kenttä oli vuosina 1945–1947 maan ainoa kansainvälinen kenttä.

 

Lentotoimintaa varten Hyvinkään kentälle rakennettiin matkustajaterminaali. Se valmistui 19.3.1945 ja otettiin matkustajien käyttöön elokuussa 1945 lentotoiminnan jatkuttua. Rakennus on nykyisin Hyvinkään Ilmailukerhon omistuksessa.

 

Muistolaatan ovat lahjoittaneet Finnair Oyj ja Hyvinkään Ilmailukerho ry. Muistolaatta on paljastettu yhtiön 85. juhlavuotena elokuun 16. päivänä 2008.


Muistolaatan teksti:

Aero Oy toimi Hyvinkäällä vuosina 1945-47 Junkers JU-52 ja Douglas DC-2 -koneilla. Kahden vuoden aikana kuljetettiin 42 601 matkustajaa. Tämä rakennus rakennettiin lentoaseman terminaaliksi.

ALTTARIKIVI

luonnonkivi/siirtolohkare jääkaudelta

graniittia

Hämeenkadun ja Ridasjärventien risteys
(kaupungin infotaulun takana)

  

Perimätiedon mukaan kiven luona olisi pidetty sotilasjumalanpalvelus ja sotilaat olisivat nauttineet tämän kiven ääressä ehtoollisen Suomen sodan (1808–09) aikana. Erään version mukaan ehtoollisen nauttijat olisivat olleet paikkakuntalaisia sotilaita lähdössä Suomen sotaan. Alttarikivi on suojeltu 29.6.1926 luonnonsuojelulain nojalla.



 

ANNA AHMATOVAN MUISTOLAATTA
1992

pronssi

laatan suunnittelijat Jan Neiman ja Filipp Gebner

79 x 125 cm

Sandelininkatu 1, Parantolan eli nykyisen terveyskeskuksen seinä

  

Muistolaatan synty liittyy Suomen ja Venäjän väliseen kulttuuriyhteistyöhön. Muistolaatan suunnittelivat pietarilaiset arkkitehti Filipp Gepner ja kuvanveistäjä Jan Neiman. Kuvanveistäjä Neiman on halunnut ilmentää Ahmatovan modernisuutta ja tuoda esille mitä onni on.  Runoilijan vaikeita aikoja ja elämäntilanteita korostaa reliefissä oleva viittaus orjantappurakruunuun. Anna Ahmatova (1889 -1966) oleskeli Hyvinkään parantolassa lokakuussa 1915 kaksi viikkoa. Hyvinkäälle päivätty runo sisältyy vuonna 1917 ilmestyneeseen kokoelmaan Valkoinen parvi.

 

Joka ilta saan häneltä kirjeen

kuin nuori morsian

ja vastauksen kirjoitan

kun yö on langennut.

 

”Olen valkean kuoleman vieraana täällä

missä tie johtaa pimeään.

Älä kalleimpana tee koskaan pahaa

maan päällä yhdellekään.”

 

Suuri kirkas tähti seisoo

kahden puunrungon välissä.

Tyynesti se lupaa minulle,

että uneni käyvät toteen.

 

Tietoa runoilijasta

 

Anna Ahmatova oli sukupolvensa merkittävin modernistirunoilija Venäjällä ja Neuvostoliitossa. Anna Ahmatovan elämäntaival oli pitkä ja vaikea, täynnä inhimillistä tragiikkaa. Hänen runonsa ulottuvat hienostuneen intiimeistä ja kielellisesti loisteliaista runoista runoihin, joissa elää koko Neuvostoliiton kansan kärsimyksen vuodet.  Runoelma ilman sankaria (1940–62) ja monet muut hänen runonsa tulkitsevat syvällisesti ja loisteliaasti koko Venäjän kansan tunteita.    

 

ARKKITEHTI VÄINÖ VÄHÄKALLION MUISTOMERKKI
1965

luonnonkivi

k. 2 m x l. 3,8 m x s. 2,1 m

suunnitellut kuvanveistäjä Heikki Häiväoja

Kiljavan leirikeskus, Vihtilammintie 45, Rajamäki

  

Väinö Vähäkallio oli lastensa kautta kiinnostunut partiotoiminnasta ja lahjoitti vuonna 1955 2 miljoonaa markkaa Helsingin partiopoikapiirin leiri- ja retkeilyalueen hankintaa varten. Lahjoituksella ostettiin Nurmijärven Kiljavannummen Märkiöjärven rannalta 5 hehtaarin alue arkkitehti Tapio Aspialalta. Alueen monet rakennukset, paitsi paikalle siirrettyä Kytäjän vanhaa Seurahuonetta lukuun ottamatta, olivat arkkitehti ja partionjohtaja Heikki Castréin suunnittelemia. Partiolaisten ohella muutkin lapset ja nuoret ovat saaneet nauttia leirielämästä Kiljavan leirikeskuksessa.

Väinö Vähäkallion muistomerkin suunnitteli kuvanveistäjä Heikki Häiväoja (s. 1929) ja se paljastettiin Kiljavan leirikeskuksen lippuaukiolla 10-vuotisjuhlan yhteydessä syyskuussa 1965. Taiteilija itse kuvaa veistoksen symbolisia merkityksiä seuraavasti: "Jykevä kalliopaasi kertoo suuresta Kytäjän kartanosta, josta versoo uutta elämää, uusia suuntia kohti tulevaisuutta."

 

 

 

HYVINKÄÄN ITSENÄISEN KUNNAN PERUSTAMISLAATTA
23.11.2003

messinki

suunnittelu ja toteutus kuvataiteilija Hannu Lindholm

30 x 45 cm

Aseman koulu, puukoulu, Kauppalankatu 8

 

Muistolaatta naulattiin paikoilleen puukoulun seinälle Aseman koulun purkamisen estämiseksi järjestetyn Hiljaisen mielenosoituksen yhteydessä vuonna 2003 marraskuun 23. päivän iltana klo 19 kaupunkilaisten tuomien kynttilöiden valossa. Laatan valmistuskulut hankittiin kansalaiskeräyksellä. Koulut haluttiin purkaa paikalle rakennettavan kauppakeskuksen tieltä. Tällä kertaa kaupunkilaisten aktiivinen toiminta esti purkamisen.

Puukoulu on rakennettu vuosina 1910 ja 1913. Vieressä olevan vuonna 1954 valmistuneen kivikoulun ainutlaatuisine liuskekivillä päällystettyine hammashoitoloineen on suunnitellut arkkitehti Antero Pernaja. Koulut muodostavat hienon sivistyksellisen ja kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden ja liittyvät oleellisesti vieressä olevaan 1950-luvun kerrostaloalueeseen.

Kuvan hiljaisesta mielenosoituksesta 23.11.2003 on ottanut Jukka Ihalainen.


Muistolaatan teksti:

 

Aseman koulu. Tässä rakennuksessa perustettiin 30.7.1917 Hyvinkään itsenäinen kunta.

HYVINKÄÄN PALLOSEURAN MUISTOLAATTA
1990

messinki

toteuttaja Alteams Oy

Valvillan tehdasmuseon seinä, Kankurinkatu 4-6

  

Hyvinkään Palloseuran  60 v. juhlatoimikunta suunnitteli laatan tekstin ja se paljastettiin  juuri sinä päivänä,  kun HyPs  oli perustettu eli 21.1.2007. Laatta valettiin Alteams Oy:n Oriveden tehtaalla.

 

Muistolaatan teksti:

 

Tällä paikalla sijainneessa villatehtaan ”kuppilassa” perustettiin 21.1.1947 Hyvinkään Palloseura ry jatkamaan Yhdistyneitten villatehtaitten palloilijat ry:n toimintaa ja perinteitä. Hyvinkään Palloseura ry 1947-2007.

 

ISAK NEMEKSEN MUISTOMERKKI
2014

punainen graniitti ja messinki

korkeus 1 m

Nemeksenpuisto, Kytäjänkatu 25 kohdalla metsikössä, lähellä Hangonrataa

  

Isac Nemes (ent. Nemeschansky) (1921-1981) siirsi tehtaansa Helsingistä Hyvinkäälle Hiiltomon teollisuusalueelle vuonna 1945. Helsingin Verkatehtaasta (Heves Oy) kasvoi yksi Skandinavian suurimmista alallaan. Tehdas tuotti kampalankaa, sillä oli villa- ja silkkikutomo, sukkaneulomo, trikooneulomo ja -ompelimo. 

Aikakauden patruunoiden tavoin Isac Nemes pyrki huolehtimaan työntekijöidensä hyvinvoinnista, mutta halusi vaikuttaa laajemminkin paikkakunnan kehitykseen.
Isac Nemes oli monipuolinen filantrooppi. Hän perusti Verkatehtaan Yhteiskoulun vuonna 1951, nykyisin se on Pohjoispuiston yläaste. Isac Nemes vaikutti myös musiikkiopiston perustamiseen Hyvinkäälle. Isac Nemes luopui Verkatehtaasta vuonna 1959 ja siitä tuli Villayhtymä Oy:n tytäryhtiö. Verkatehdas lopetti toimintansa vuonna 1978. 

 

Muistolaatan teksti:

NEMEKSENPUISTO
Helsingin Verkatehtaan toimitusjohtaja, lakitieteen lisensiaatti
Isac Nemes
(1912-1981)
on elämäntyöllään antanut aiheen puiston nimelle.

Helsingin Verkatehdas Oy muutti Hyvinkäälle 1945
tekstiiliteollisuus jatkui muistomerkin taustalla
näkyvässä punatiilirakennuksessa vuoteen 1978 asti 

Hyvinkään kaupunki pystytti muistomerkin 25.6.2014 kunnioittamaan
paikallisen teollisuus- ja kulttuuripersoonan muistoa

KAATUNEIDEN SAKSALAISTEN SOTILAIDEN
MUISTOMERKKI JA HAUTA

1921

gabro

korkeus 2,60 m

Aseman puisto, Rautatieasema

  

Muistomerkki pystytettiin 21.4.1921 Hyvinkään valtauspäivän muistoksi. Patsaassa on 15 saksalaisen kaatuneen nimet, jotka osallistuivat Suomen sisällissotaan valkoisten puolella. Muistomerkin valmisti hyvinkääläisen Oskari Väänäsen kiviveistämö.

Muistomerkin teksti:

VAPAUSSOTA
BEFREIUNGSKRIEG
19 21/4 18

Fritz Kalms  R. jäg. Btl. 3
Friedrich Holtkamp  3 G.Ul.Rgt
Johannes Bock  3 G.Ul.Rgt
Wilhelm Köhlke  3 G.Ul.Rgt
Karl Beckmann  3 G.Ul.Rgt
Erich Paul  3 G.Ul.Rgt
Otto Fröhbrodt  3 G.Ul.Rgt
Karl Knapp  3 G.Ul.Rgt
Paul Witt  3 G.Ul.Rgt
Konrad Köhler  3 G.Ul.Rgt
Arthur Kollat  3 G.Ul.Rgt
Ervin Karl  3 G.Ul.Rgt
Gustav Backhaus  3 G.Ul.Rgt
Alfred Purfürst  Karab. Rgt.
Fritz Dierbach  Pion. Btl. 2.

SAKSALAISIA VAPAUSSANKAREITA
DIE DEUTSCHEN FREIHEITSHELDEN

HIIHTÄJÄ KALLE HEIKKISEN MUISTOMERKKI
1948

graniittipylvääseen kiinnitetty pronssilaatta

korkeus 0,7 m

Jokelankatu, Hanko-Mäntsälätien rampin kohdalla

  

Hiihtäjä Kalle Heikkinen (1908–1938)  juoksi 15.12.1938 Hyvinkäällä harjoituslenkillään ratapenkereellä ja sai surmansa pudottuaan Martin aallopin kohdalla alikulkutielle. Kalle Heikkinen oli muuttanut vuonna 1935 urheiluohjaajakasi Hyvinkäälle ja liittynyt myös Hyvinkään Tahkon jäseneksi.  Hän kuului 1930-luvulla maamme menestyvimpiin kilpahiihtäjiin. Vuonna 1934 hän voitti Holmenkollenin  ja Ounasvaaran kisojen 50 km hiihdon. Jo Zakopanessa 1929 hän oli voittamassa Suomelle kultaa sotilaspartiohiihdon MM-kisoissa asevelvollisena. Kalle Heikkinen on kuvattuna urheiluaiheisessa postimerkkisarjassa hiihdon edustajana 1945.

Muistomerkki pystytettiin alunperin lähelle Kalle Heikkisen putoamispaikkaa, mutta vuonna 1973 Hanko-Mäntsälä -tien rakentamisen yhteydessä Heikkisen entiset urheilijatoverit siirsivät muistomerkin sen nykyiselle paikalleen.  

 

Muistokiven teksti:

 

Kalle Heikkinen 15.12.1938. TAHKO.

 



 

KANSALAISSODASSA 1918 KAATUNEIDEN MUISTOMERKKI
1939

punainen graniitti

1 x 3 x 0,30 m

Puolimatkan hautausmaa, Uudenmaankatu 1

  

Muistomerkin aiheena ovat auringonsäteet ja sylilasta kantava äiti. Eri puolille Hyvinkäätä haudattujen punaisten jäännökset siirrettiin keväällä 1939 Puolimatkan hautausmaalle.

 

Muistomerkin teksti:

Kansalaissodassa kaatuneitten muistolle Hyvinkään ja sen ympäristön työläiset v. 1939.


KARJALAAN JÄÄNEIDEN VAINAJIEN MUISTOMERKKI
1955

Vehmaan punainen graniitti

suunnitellut rakennusmestari Arvi Rostila

Puolimatkan hautausmaa, Uudenmaankatu 71

  

Muistomerkki paljastettiin 7.8.1955. Muistomerkin suunnittelija rakennusmestari Arvi Rostila (1900-1995) oli syntynyt Viipurissa ja sodan jälkeen asettui asumaan Hyvinkäälle. Kivenveistäjä Jouko Joela (Joelan kiviveistämö) ja kivenhakkaaja Armas Salo toteuttivat veistoksen. Muistomerkkiä hallitsee käteensä nojaava sureva naisfiguuri. Nainen nojaa toisen kätensä graniittikiveen, jossa on kaiverrettuna Viipurin linna viitaten kaupungin alueen karjalaisten suureen osuuteen Hyvinkäällä. Linnan päälle on kuvattu katkennutta miekkaa pitelevä haarniskoitu käsi.

 

Muistomerkissä teksti:

 

Karjalaan jääneille vainajille.

 

Muistomerkin päädyssä on teksti:

 

Luojan rauha rakkahille alla mullan armahimman



 

LENTOLAIVUE 32:n MUISTOLAATTA
2004

graniitti ja pronssi

suunnitellut Petteri Patolinna ja Heikki Moisio

toteutus Aarno Salomäki, Lentovarikon Kilta

korkeus 1,85 m

Hyvinkään lentokenttä, Lentokentäntie 50

 

Jatkosodan aikana kesäkuussa 1941 Hyvinkään kentälle siirrettiin hävittäjälaivue HLeLv 32:n Fokker D-21 –koneet. Laivueen vahvuus oli 292 miestä. Hyvinkäällä lentäjät olivat majoitettuna Ahdenkalliossa, upseerit taiteilija Tigerstedtin kartanossa ”Tiikerilinnassa”. Laivueen komentajana toimi kapteeni Erkki Heinilä.

 

Forkkerit saavuttivat 25.6.1941 jatkosodan ensimmäiset ilmavoitot torjuessaan etelästä lähestyneitä vihollispommikoneita. Lentolaivue siirrettiin 2.7.1941 Vesivehmaalle suojaamaan Kymenlaaksoa ja Kotkan satamaa. Hyvinkään kenttä säilyi kuitenkin sodan loppuajan ilmavoimien varakenttänä.

 

Muistolaatan on lahjoittanut Ilmailumuseoyhdistys ry ja Hyvinkään Ilmailukerho ry.


Muistolaatan teksti:

Lentolaivue 32 toimi Fokker D.XXI-koneilla Jatkosodan alussa 20.6.-1.7.1941 Hyvinkään lentokentällä suojaten Etelä-Suomen kaupunkeja ja rautateitä.

HIIHTÄJÄ MARKKU SOPASEN MUISTOMERKKI
1968

metallilaatta kiinnitetty kivistä muurattuun jalustaan

korkeus 1 m

suunnittelu Arvo Ståhl ja Hyvinkään Hiihtäjät ry.

Erkylän maja, Pohjoinen kehätie 450

  

Markku Sopanen oli nuori lupaava hiihtäjä, joka menehtyi harjoituslenkillään Erkylän majan maastossa. Ammatikseen hän työskenteli puuseppänä Hyvinkään villatehtaalla. Muistomerkin pystyttivät Sopasen seuratoverit Hyvinkään Hiihtäjät ry:stä. Muistomerkki paljastettiin 6.10.1968.

 

Muistokiven teksti:

 

Tälle paikalle menehtyi hiihtäjä Markku Sopanen 15.1.1968.

 



 

KUVANVEISTÄJÄ TERHO SAKIN MUISTOLAATTA
?

pronssi

Humalan seinä, Sakinura 11, Hyvinkäänkylä

  

Kuvanveistäjä Terho Sakki osti vaimonsa Maijan kanssa vuonna 1957 kodikseen ja työtilaksi Jalmari Ruokokosken aikoinaan rakennuttaman (1916) ateljeetalo Humalan. Myöhemmin he ostivat vielä vieressä olevan Tyko Sallisen ateljeetalon Krapulan. Taiteilija perheineen on huolella vaalinut tätä kulttuurihistoriallisesti arvokasta miljöötä. Terho Sakki on haudattu rakastamaansa kotikuusikkoon Humalan pihapiirissä.

 

Muistolaatan teksti:

 

Professori kuvanveistäjä Terho Sakki vaikutti tässä talossa 1957-1997

 

 

 

 

Mauno Mattila

1917–1998

MÄNTY
1995

hitsattu ja sinkitty metalli

korkeus 1,20 m

Kauniston palvelukeskus ulkoseinä, Nummisillankatu 2

  

Kuvanveistäjä Mauno Mattila (1917–1998) tuli tunnetuksi pakottamalla ja hitsaamalla alumiiinista, pellistä tai kuparista tehdyistä veistoksista. Usein näiden veistosten aiheena olivat linnut kuten kurjet tai sitten yleensä luonnosta saadut ideat. Kauniston palvelukeskuksen Mänty edustaa taidokasta luontokuvausta ja symbolisoi Hyvinkäälle luonteenomaisia männikköjä. Taiteilijan poika Tapani Mattila avusti isäänsä Mänty-teoksen valmistamisessa.

OSMO MERILUODON MUISTOMERKKI
1960-LUVUN ALKUPUOLI

kivi ja metallilaatta

70 x 60 cm

Rutikantie (Hausjärvi)

 

Lentorykmentti 3:n kertausharjoituksissa 15.6.1941 suojeluskuntaupseeri Osmo Meriluoto oli harjoittelemassa VL Pyry –harjoituskoneella PY-3. Hän ei onnistunut oikaisemaan aloittamaansa selkäsyöksyä ja kone syöksyi pystysuoraan maahan kentän koillispuolella. Meriluoto sai surmansa koneen iskeydyttyä pyrstöä myöten suohon. Putoamispaikalle pystytettiin ensin puinen risti, joka korvattiin muistokivellä vuonna 1969. Kiven lahjoitti rakennusmestari Ossi Salonen ja sen pystytti Hyvinkään Ilmailukerho.

 

Osmo Meriluoto oli Partiolippukunta Nummenpoikien perustaja, ja partiolippukunnan jäsenet pystyttivät muistomerkin putoamispaikan viereen. Meriluoto on haudattu Hyvinkäälle Rautatieläisten hautausmaalle.

 

Ajo-ohje: Muistomerkki on Hausjärven kunnan puolella, Rutikantien varressa. Hikiäntieltä käännyttäessä Rutikantielle ajetaan 1,2 km oikealle kääntyvälle metsäautotielle asti. Metsäautotien ja Rutikantien risteyksestä lähtee metsäpolku alas suon laitaan, josta erkanee vasemmalle pienempi polku, joka johtaa muistomerkille.


Muistolaatan teksti:

Tähän putosi lentäjä Osmo Meriluoto 15.6.1941 - 32 v.

SUOMEN ENSIMMÄISEN ASEMARAVINTOLAN MUISTOLAATTA
1987

rauta

20 x 30 cm

Asemaravintolan radanpuoleisella seinällä

 

Asemaravintola avattiin 31.1.1862 ja on siitä saakka toiminut samassa rakennuksessa. Muistolaatta on valmistettu VR:n konepajalla Hyvinkäällä. 

 

Muistolaatan teksti:

 

Suomen ensimmäinen asemaravintola aloitti tässä rakennuksessa 31.1.1862

 

1939-1945 SOTIEN VETERAANIT -MUISTOMERKKI
1977

harmaa graniitti

Kiviveistämö J.E. Kaila

Rauhannummen hautausmaa, Hikiäntie 1433

  

Muistomerkin teksti:

 

1939-1944 sotien veteraanit ja säkeistö: Soi laulu Suomen vapahan/soi ajast aikahan

 

 

 



 

VAUVOJEN HAUTAUSMAAN MUISTOMERKKI
1998

Tuulikannel

pronssi

suunnitellut Jaakko Virtanen

korkeus 1,20 m

Puolimatkan hautausmaa, Uudenmaankatu 71

  

Vauvojen hautausmaan muistomerkin suunnitteli perheterapeutti Jaakko Virtanen. Muistomerkki paljastettiin 10.12.1998.

 

 

 



 

YHDISTYNEET VILLATEHTAAT - SODASSA KAATUNEIDEN MUISTOMERKKI
1941

gabro

korkeus 1,20 m

Wanhan villatehtaan sisäpiha, Kankurinkatu 4-6

  

Muistomerkki on pystytetty sodissa 1939–1944 kaatuneiden tehtaan henkilökunnan jäsenten muistoksi. Muistomerkissä on 35 sodassa kaatuneen nimi.

 

Muistokiven teksti:

KUNNIAKKAASSA TAISTELUSSA ISÄNMAAN JA KODIN PUOLESTA
ALLAMAINITUT TEHTAAN TYÖNTEKIJÄT UHRASIVAT HENKENSÄ

RES. KORPR. PAAVO KERÄNEN
* 27.4.1916  † 27.12.1939 HATJALAHDELLA

RES. STM. ALEKSANDER NIKOLAI HELLE
* 27.2.1906  † 16.2.1940 PALOKANKAALLA

RES. ALIK. AARNE JOHANNES UKKONEN
* 27.9.1907  † 29.2.1940 TAIPALEELLA

RES. ALIK. PAUL HENRIK KETO
* 9.6.1905  † 8.3.1940 VIIPURIN MAALAISKUNTA

RES. STM. TAAVETTI MEHTONEN
* 18.8.1915  † 9.3.1940 PITKÄRANNASSA

RES. STM. VILHO TIMONEN
* 30.3.1899  † 10.3.1940 VAHVANIEMESSÄ

RES. STM.
JOHAN JAAKKO RAUTIAINEN
* 26.3.1914  † 11.3.1940 KOIVUNIEMESSÄ

RES. STM. JOHANNES EVERT KOLARI
* 10.2.1911  HAAVOITTUI 10.3.1940 VAHVANIEMESSÄ
† SOTILASSAIRAALASSA 31.3.1940

ALIUPS. OPP. NILS V. L. LINDQVIST
* 19.4.1917  † 12.12.1939 LEIPÄSUOLLA

KIITOLLISINA KUNNIOITAMME SANKAREITTEMME MUISTOA
YHDISTYNEET VILLATEHTAAT OY

OIKEALLA PUOLELLA:

ALIK. KAJ SUNDTSRÖM
* 21.10.1921  † 17.9.1942 ITÄ-KARJALASSA

ALIK. VÄINÖ MATIAS HYVÖNEN
* 4.3.1906  † 22.9.1942 SOTAVANKEUDESSA

STM. OLAVI ENSIO VUORELA
* 15.2.1917  † SOTILASSAIRAALASSA

STM. TOINE VIEKKO V. VIRTA
* 26.5.1922  † 4.12.1942 ITÄ-KARJALASSA

ALIK. REINO OLAVI HÄTÄLÄ
*25.9.1923  † 13.7.1943 ITÄ-KARJALASSA

STM. FRANS BERNHARD LAURELL
* 12.9.1916  † 7.9.1943 ITÄ-KARJALASSA

JÄÄK. LAURI ILMARI JUVA
* 17.4.1921  † 11.6.1944 KARJALAN KANNAKSELLA

STM. ELIAS HUTTUNEN
* 16.4.1922  † 6.6.1944 KARJALAN KANNAKSELLA

KERS. KAARLO HOLOPAINEN
* 28.3.1912  † 20.6.1944 SOTILASSAIRAALASSA

ALIK. ILPPO RURIK E. VILENIUS
* 23.3.1923  † 21.6.1944 KARJALAN KANNAKSELLA

YLIK. ERKKI OSSIAN SAVULAHTI
* 3.8.1914  † 23.6.1944 ITÄ-KARJALASSA

STM. VEIKKO AKSELI LUSTIG
19.2.1924  † 23.6.1944 ITÄ-KARJALASSA

KORPR. LEO SUOMALAINEN
* 16.2.1912  † 24.7.1944 SOTILASSAIRAALASSA  

VASEMMALLA PUOLELLA: 

STM. ERKKI HJALMAR JOHANSSON
* 18.4.1921  † 22.7.1941 ITÄ-KARJALASSA

KORN. RUNAR ELEX CRANROTH
* 27.6.1914  † 22.8.1941 KARISALMELLA

STM. VÄINÖ VALDEMAR LEHTO
* 5.9.1907  † 24.8.1941 KÄMÄRÄLLÄ

KORPR. RUNAR MARTIN LINDHOLM
* 22.8.1910  † 25.8.1941 SOTILASSAIRAALASSA

ALIK. EINO JOHANNES ONTTONEN
* 9.5.1917  † 24.9.1941 ITÄ-KARJALASSA

ALIK. KAUNO LUDVIG RETUSKALLIO
* 30.9.1914  † 26.9.1941 ITÄ-KARJALASSA

STM. NIKO EMIL HEINONEN
* 8.6.1907  † 26.9.1941 ITÄ-KARJALASSA

VÄNR. HEIKKI LUKKARINEN
* 14.6.1918  † 18.10.1941 ITÄ-KARJALASSA

STM. ARVID EINARI VUORELA
* 28.1.1909  † 23.10.1941 ITÄ-KARJALASSA

ALIK. KAARLE EINARI ROSENBERG
* 24.8.1908  † 4.11.1941 ITÄ-KARJALASSA

STM. TOIVO LUSTIG
* 14.6.1920  † 31.12.1941 SOTILASSAIRAALASSA

STM. ERKKI EMIL NIEMINEN
* 10.2.1916  † 19.7.1942 SOTILASSAIRAALASSA

KORPR. EINO OLAVI HEINONEN
* 30.8.1919  † 7.9.1942 SOTAVANKEUDESSA

 



 

YRJÖ SAARISEN MUISTOLAATTA
1999

pronssi

suunnitellut taiteilija Tellervo Kähkönen

Sotalaiva, Kautonkatu 7



Taidemaalari Yrjö Saarinen (1899–1958) asui perheineen tässä talossa vuodet 1937–1947. Hän on yksi merkittävimmistä taiteilijoista Hyvinkäällä. Sotalaivan vuodet olivat Yrjö Saariselle parasta luovuuden aikaa. Täällä asuessaan hän maalasi taiteelleen ominaisia alastomia ja rehevän aistillisia naiskuvia.  Hänen väkevät värinsä loistavat myös kukka-asetelmissa ja eri vuodenaikoja esittävissä maisemamaalauksissa. sensuelleja alastomia naisia. Laatassa on korkokuva Yrjö saarisen kasvoista. Kuvataiteilija Tellervo Kähkönen (1939–2009) suunnitteli laatan Yrjö Saarisen 100-vuotispäivän muistoksi.

 

Muistolaatan teksti:

Tässä talossa asui 1939-1947 taidemaalari Yrjö Saarinen.  (Vuosi 1939 on virheellinen)

 

 

 

 

 

 

Päivitetty 25.1.2018 Tulosta

 Linkki kaupungin etusivulle

 

  

Lähetä e-kortti

 

 

 

Työntekijöille: 
webmail
Opettajat:
- outlook.com/edu.hyvinkaa.fi 

OTA YHTEYTTÄ

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKA
PL 86 (Kankurinkatu 4-6), 
05801 Hyvinkää
p. 019 459 11*,
telefax 019 459 2047


Kartta Villatehtaan alueesta


Kaupungin sähköpostiosoitteet:
etunimi.sukunimi@hyvinkaa.fi


PALAUTE

Lähetä palautetta

Puhelinvaihde 019 459 11*

VERKKOLASKUT & OSOITE

Verkkolaskutunnus  ja osoite:

verkkolaskuosoite OVT003701258660

operaattori CGI 003703575029

Kaupungin Y-tunnus: 0125866-0

 

PAPERILASKUJEN TOIMITUKSET:
  

Hyvinkään kaupunki
Ostolaskujen käsittely
PL 1
05801 HYVINKÄÄ