Suotuisa ilmapiiri
Yleiset kirjastot Suomessa alkoivat kehittyä ripeästi 1920-luvulla. Taustalla oli eduskunnan tekemä kansankirjastojen järjestelyä koskeva päätös, jota alettiin heti toteuttaa. Muodostettiin Valtion kirjastotoimikunta, jossa työskenteli kirjastotoimen johtaja ja kirjastoneuvojia (myöhemmin kirjastotarkastajia). Valtio ryhtyi myöntämään avustuksia kirjastoille sekä kirjojen ostoon että henkilökunnan palkkaukseen. Perusteet valtionavun saamiseksi olivat tarkoin määritellyt.
Hyvinkään kirjaston ensimmäinen sijaintipaikka
Hyvinkäällä kirjaston sijainti aiheutti pohdintaa, mutta monien esitysten jälkeen ensimmäiseksi sijaintipaikaksi tuli Aseman kansakoulu.
Koulu toimi kauppias Karl Viktor Tilanderin omistamassa huvilassa Tyynelässä. Tilander oli vuonna 1890 rakennuttanut komealla tornilla varustetun huvilan rautatieasemaa vastapäätä. Tilanderin huvilasta myös kirjasto sai käyttöönsä yhden huoneen eteisineen. Rakennus purettiin vuonna 1956.
Käytännön järjestelyjä
Kirjastonhoitajaksi oli kolmesta hakijasta valittu 23.2.1920 pidetyssä kokouksessa rva Alina Vickström sadan markan kuukausipalkalla. Hän muutti kuitenkin pois paikkakunnalta jo seuraavana vuonna. Uudeksi kirjastonhoitajaksi tuli nti Irma Meriluoto, Anton Meriluodon tytär, joka toimi virassa 1.10.1921 - 30.4.1925.
Kirjakokoelmaa ryhdyttiin kartuttamaan. Kokoelman syntyä helpottivat Hyvinkään Työväenyhdistyksen ja Raittiusyhdistys Raivaajien päätökset luovuttaa kirjavaransa kunnallisen kirjaston kokoelmiin. Myös Meriluotojen perhe lahjoitti kirjakokoelmansa kunnalliselle kirjastolle. Perustamisvuonna kirjamäärä oli varsin vaatimaton, 447 teosta, eikä kirjojen lukumäärä seuraavina vuosina suurestikaan kasvanut.
Lainaustoiminta alkaa
Lainaustoiminnan kirjasto aloitti 5.6.1921. Palvelua oli sunnuntaisin kaksi tuntia klo 12 - 14. Seuraavana vuonna aukioloaika oli kolme tuntia sunnuntaisin klo 12 - 15 ja kaksi tuntia keskiviikkoisin klo 18 - 20. Lainaajia oli ensimmäisenä vuotena 201 ja lainauksia tehtiin 972, joista puolet oli lasten lainauksia. Varsinainen lastenosasto avattiin 1923 ja se oli auki yhden tunnin lauantaisin.
Vuoden 1924 lopulla kirjamäärä oli 821 sidosta, lainauksia tehtiin 5028. Kullekin lainaajalle annettiin vain yksi kirja kerrallaan. Kuitenkin vuoden 1924 kunnalliskertomus kertoo, että "lainausliikkeen suuruuteen nähden on kantakirjastomme suurimpia koko maan maalaiskuntain ja kauppalain kirjastoista".
Lainaus oli maksutonta ensimmäiset kaksi viikkoa, mutta kolmannen viikon alusta perittiin sakkoa 50 penniä viikolta.
Vuonna 1925 kirjastoa ryhtyi hoitamaan opettaja Anton Meriluoto, joka toimessa ollessaan suoritti kirjastonhoitajan pätevöitymiskurssin. Tämä oli edellytyksenä valtionavun saamiselle. Meriluoto toimi myös 1927 perustetun kansalaisopiston ensimmäisenä johtajana.
|