Martintalon kestävän kehityksen toimintaohjelma

MARTINTALO TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ

Martintalo on monitoimitalo, jossa toimii päiväkoti, Martinkulman koulu (luokat1-9) ja Martin koulu (luokat 1-6). Talossa toimii suuri valmistuskeittiö, jossa valmistetaan päivittäin noin  1300 ruoka- annosta. Kaikkina arkipäivinä yli 700 lasta ja aikuista työskentelee talossa. Lisäksi suuri joukko seuroja, yhteisöjä ja nuorisotoimen kerhoja ovat talon ilta- ja viikonloppu- käyttäjinä.

Martintalo sijaitsee Hyvinkäällä Martin kaupunginosassa noin 1,5 km kaupungin keskustasta. Talon lähiympäristössä on kaksi pallokenttää ja frisbeegolfkenttä. Taloa ympäröivien asuinalueiden takana on kaunista metsäaluetta, jota halkoo kuntopolku. Polkujen kautta koululta on hyvät yhteydet Lehtolan majalle, joka sijaitsee Porvoon väylän tuntumassa sen eteläpuolella. Martintalon lähellä on myös puistoaluetta sekä muuta kaupunkiympäristöä. Talon läheisyydessä (n. 200m) on kierrätyspiste.

NYKYISEN YMPÄRISTÖTYÖN POHJA

Ympäristöasioiden tulisi olla nykypäivänä entistä selvemmin osa jokaisen ihmisen arkipäivää. Luomalla Martintaloon  ympäristöohjelma  jo vuonna 1999 haluttiin ohjata talon jokapäiväinen toiminta ympäristöä säästävään suuntaan. Samaan aikaan ympäristöohjelman luomisen kanssa taloon perustettiin ympäristötiimi, jossa oli ja on edustajia kaikista Martintalon käyttäjä- ja työskentelijäryhmistä. Kestävän kehityksen mukaisen toiminnan eteen on jo tehty  paljon sekä käytännön toimissa että ympäristökasvatuksessa.

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMAN PERIAATTEET

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta on yksi uusimman opetussuunnitelman aihekokonaisuus, joka toteutuu koulussa omana itsenäisenä osanaan ja opetettavissa oppiaineissa niiden sisältöalueisiin liittyen. Päiväkodeissa noudatettavassa varhaiskasvatussuunnitelmassa ovat myös ympäristöasiat esillä. Hyvinkään kaupungin kestävän kehityksen toimintaohjelman ( Paikallisagenda 21) mukaan ympäristökasvatus ja kestävä kehitys sisällytetään opetukseen kouluissa ja päiväkodeissa. 

Kestävällä kehityksellä on nykykäsityksen mukaan kolme ulottuvuutta: ekologinen kestävyys, taloudellinen kestävyys sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Kestävässä kehityksessä kaikki kolme ulottuvuutta toteutuvat yhtäaikaisesti. Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Kestävän kehityksen toimintaohjelma pyrkii huomioimaan kaikki osa- alueet painottuen kuitenkin ekologiseen kestävyyteen. Koulun toimintaa ohjaamassa on paljon muitakin toimenpideohjelmia ja ohjeistuksia, jotka osaltaan myötävaikuttavat kestävään kehitykseen kouluympäristössä. Tällaisia ohjeistuksia ovat järjestyssäännöt,  erilaiset turvallisuusohjeistukset, kiusaamisen ehkäisemiseen tähtäävät toimintamallit jne.

Vahvistamalla ympäristönäkökohdat huomioivia arkikäytänteitä ja asenteellisia periaatteita halutaan  välittää lapsille kestävän kehityksen toimintamalleja. Lisäksi seuraamalla säännöllisesti kulutustamme ja omaa ympäristöystävällistä toimintaamme pyrimme varmistamaan sekä opetus- ja  varhaiskasvatussuunnitelman että Hyvinkään kaupungin kestävän kehityksen toimintaohjelman  (erityisesti ekologisen kestävyyden osalta) tavoitteiden toteutumisen Martintalossa. 

Martintalon eri yksiköiden arvoissa ja toimintaperiaatteessa on nostettu esiin myös vastuu ympäristöstä ja toisten sekä ihmisten että ympäristön kunnioittaminen.

TOIMINTAOHJELMAN RAKENNE JA TAVOITTEET

Kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteena on helpottaa ympäristöasioiden ottamista osaksi  koulutyötä. Se on toimenpideohjelma, johon on koottu yleiset ympäristötyön  osa-alueet, tavoitteet, toimintatavat ja organisaatio, joilla turvataan ympäristötyön toteutuminen ja jatkuvuus Martintalossa.  Ympäristöohjelmaan kiinteänä osana kuuluvat erilliset ohjeistukset ja koulutukset, joissa annetaan käytännön ohjeita ja vinkkejä kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan talossamme. Ohjeistuksessa huomioidaan erilaiset toimintaympäristöt monitoimitalossa. Selkeällä  ohjeistuksella ympäristöystävällisistä arkikäytänteistä pyritään helpottamaan niiden muistamista sekä uusien työntekijöiden sopeutumista käytänteisiin.

Siivoustyöllä sekä keittiöllä että kiinteistönhoidolla on omat ympäristöohjelmansa ja ympäristömyönteiset toimintatapansa, joihin henkilöstö on koulutettu. Noudattaessaan näitä ohjeistuksia henkilöstö tukee Martintalon ympäristömyönteistä toimintaa ja opettaa mallinsa kautta myös muuta henkilökuntaa ja oppilaita ympäristömyönteiseen toimintaan. Yhteistyöllä henkilökunnan kesken saadaan arkikäytänteet paremmin toimimaan ja niiden arviointi helpottuu.

Ympäristötyön ja -kasvatuksen tavoitteena on saada ympäristöstä huolehtiminen  osaksi kaikkea toimintaa Martin talossa. Tähän tavoitteeseen pyrittäessä halutaan  herättää kaikissa vastuuntunne ympäristöstämme ja luonnosta sekä aikaansaada lapsille vastuuntunne omasta käytöksestä suhteessa ympäristöön. Suuret asiat koostuvat pienistä eli kaikki, myös pienet teot ympäristön suojelemiseksi ja hoitamiseksi ovat arvokkaita.

Ympäristötyön tavoitteisiin  tähdätessä pyritään aikaansaamaan

  • positiivinen asenne ympäristöystävällisiin arkikäytänteisiin
  • halu vähentää kulutusta ja säästää luonnonvaroja
  • halu toimia viihtyisässä ympäristössä 
  • kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän
  • herättää halu suojella ympäristöä esim. roskaantumiselta.

Tavoitteet asetetaan lapsen kehitystasolle sopivasti. Talon henkilökunnan positiivinen asenne ja ympäristöystävällisten arkikäytänteiden omaksuminen antaa erinomaisen pohjan annettavalle opetukselle ja kasvatukselle. 

Ympäristökasvatuksessa halutaan avata lasten silmät näkemään luonnon kauneus ja tärkeys ympärillämme eli luoda läheinen ja kunnioittava luontosuhde. Tavoitteena on myös kasvattaa lapsia luonnon kunnioittamiseen ja vastuulliseen liikkumiseen luonnossa. Tavoitteen saavuttamiseksi pyritään järjestämään retkiä luontoon eri vuodenaikoina.  Lapsia ohjataan kiinnittämään huomiota ympäristön siisteyteen ja viihtyisyyteen. Tavoitteena on saada lapset ymmärtämään miten he omalta osaltaan voivat vaikuttaa ympäristön kaikkinaiseen hyvinvointiin. Ympäristökasvatuksessa tulee ohjata lapsia myös kriittiseen ajatteluun ympäristökysymyksissä esim. kulutustottumuksissa.

 KÄYTÄNNÖN YMPÄRISTÖTYÖN  OSA-ALUEET JA TOIMINTATAVAT

Jätteiden lajittelu, materiaalien uudelleenkäyttö ja kulutuksen vähentäminen, energian säästäminen, ympäristön viihtyvyys ja turvallisuus ovat käytännön ympäristötyön osa-alueet. Opetuskäytössä olevat kiinteistöt muodostavat julkisesta rakennuskannasta huomattavan osan. Ympäristön kannalta ei ole yhdentekevää, miten näiden rakennusten ylläpitotoiminnot on järjestetty.

Käytännön ympäristötyön osa- alueita pohdittaessa ja toimintatapoja luotaessa on pyritty huomioimaan kestävän kehityksen ekologinen, taloudellinen ja  sosiaalinen sekä kulttuurillinen näkökulma. 

Jätteiden  lajittelu

Martintalossa toimitaan Hyvinkään kaupungin antamien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. Syntyvien jätteiden lajittelemisella pyritään erityisesti kaatopaikka- eli sekajätteen vähentämiseen. Erityisesti pahvi-, kartonki- ja paperijäte pyritään saamaan kierrätykseen mahdollisimman tehokkaasti.

Lajittelemme Martintalossa mahdollisuuksien mukaan erikseen biojätteen, lasin, metallin, paperin, kartongin, pahvin ja sekajätteen. Kaikille näille jätejakeille löytyvät merkityt jäteastiat monitoimitalon H-oven läheisyydestä lukitusta  jätekatoksesta. Oppimistiloissa on lajitteluastiat sekajätteelle, paperille ja kartongille. Näiden astioiden läheisyydestä löytyy lajitteluun opastavat kyltit. Oppimistiloista ja WC-tiloista syntyvä käsipaperijäte olisi mahdollista laittaa biojätteeseen, mutta sen keräys ei ole mahdollista jätekatoksen biojäteastioiden koosta johtuen. Talon ruokalassa, päiväkodin ruokailussa  ja keittiöllä sekä henkilökunnan sosiaalisissa tiloissa ja kotitalousluokassa syntyvä biojäte kerätään erikseen. Biojätteen kerääminen näistä tiloista kuuluu joko keittiö- tai siivoushenkilökunnalle.  Paperi-, kartonki- ja  pahvijätteen kuljettaminen ulkona sijaitsevaan jätekatokseen ei kuulu siivoojille eli siitä huolehtivat muu henkilökunta, oppilaat ja esikoululaiset yhteistyössä. Sekajätteen kerääminen kaikista tiloista kuuluu siivoushenkilökunnalle.  Erikoisluokissa  työskentelystä vastaava aikuinen huolehtii mahdollisesti tavallisesta poikkeavan lajittelun toimivuudesta ja lasten opastamisesta.

Jokaisen henkilökuntaan kuuluvan on tutustuttava talomme lajitteluohjeisiin ja noudatettava niitä mahdollisimman tarkasti. Kaikki talossa työskentelevät aikuiset ovat myös velvollisia opastamaan lapsia jätteiden lajittelussa sekä toimimaan esimerkkinä jätteiden lajittelussa. Talon iltakäyttäjiä ja tapahtumajärjestäjiä pyritään opastamaan oikeisiin toimintatapoihin.

Materiaalien uudelleenkäyttö ja kulutuksen vähentäminen 

Lasten kanssa työskentelevät aikuiset opastavat lapsia järkevään kuluttamiseen ja ovat esimerkkinä tarkoituksenmukaisesta kuluttamisesta. Martintalossa huomioidaan jo käytettyjen materiaalien uudelleenkäyttömahdollisuudet, käytetään materiaaleja säästeliäästi ja pyritään hankkimaan kestäviä ja laadukkaita tuotteita. Kertakäyttötuotteiden kulutuksen tulisi olla mahdollisimman vähäistä.

Martintalon opetuksessa käytetään kierrätyskirjoja. Kirjojen tarkoituksenmukaisella käytöllä pyritään mahdollisimman pitkään käyttöikään. Käytöstä poistettavista kirjoista hyödynnetään uudelleenkäytössä mahdollisimman paljon ja lopullinen lajittelu tehdään asianmukaisesti. 

Kulutuksen vähentäminen esim. käsi- ja monistepapereissa sekä materiaalien uudelleenkäyttö tähtää jätemäärän vähentämiseen ja hyödykkeiden kulutusiän pidentämiseen sekä välilliseen energiansäästöön. Myös uusia hankintoja tehtäessä  ympäristönäkökulma on huomioitava.

Energian säästäminen

Energiankäytön tehostamisella vähennetään ympäristöhaittoja ja pienennetään kustannuksia. Energiasäästössä ratkaisevat tekijät ovat sähkön ja veden säästäminen sekä lämmityksen ominaiskulutuksen tasapainottaminen. Kiinteistönhoito seuraa Martintalon sähkön ja vedenkulutusta. Lämmityksen ja ilmastoinnin säädöistä ja seurannasta kiinteistönhoito vastaa yhdessä käyttäjien kanssa. 

Eniten Martintalon aikuisilla ja lapsilla itsellään on mahdollisuus vaikuttaa sähkön ja veden kulutukseen rakennuksessa. Valojen ja sähkölaitteiden järkevä sammuttaminen sekä veden käyttäminen tarkoituksenmukaisesti ovat tärkeimmät tekijät, joilla monitoimitalon käyttäjät voivat energiankulutukseen vaikuttaa. Näihin asioihin sekä lapset ja aikuiset tarvitsevat jatkuvaa opastusta ja kannustusta. Jokainen aikuinen on vastuussa siitä, että opastaa lapsia oikeisiin työtapoihin veden kulutuksen suhteen esim. työvälineiden puhdistuksessa ja kehoittaa valojen sammuttamiseen. Asioista muistuttamassa on talossa paljon opastekylttejä.

Ympäristön viihtyvyys ja turvallisuus

Ympäristön viihtyvyydestä huolehtiminen kuuluu kaikille aikuisille ja lapsille. Kaikki talon käyttäjät vastaavat oman työympäristönsä siisteydestä  (esim. työskentelyjälkien siivoamisesta) sekä käytävien ja muiden yleisten tilojen siisteydestä (esim. vaatteet naulakoihin ja kengät telineisiin). Turhan metelin tuottamista vältetään ja noudatetaan liikkumista ym. toimintaa ohjaavia sääntöjä viihtyvyyden ja turvallisuuden parantamiseksi.

Martintalon ruokalaan hankitun melukorvan avulla seurataan tilan melutasoa ja opetetaan lapsia säätelemään omaa toimintaansa tässä suhteessa.

Piha- ja koulualueiden siisteydestä ja viihtyisyydestä huolehtiminen on kaikkien  yhteinen asia. Roskaaminen sekä puiden ja muiden istutusten tuhoaminen on ehdottomasti kiellettyä. Kasvattamalla lapsia oman ympäristönsä arvostamiseen, pyritään vaikuttamaan kouluajan ulkopuolisen roskaamisen ja töhrimisen vähenemiseen.    

Osa sosiaalista viihtyvyyttä on tapakasvatus  ja koulukiusaamisen ehkäisy ja kiusaamistapausten selvittely. Molempien aihealueiden huomioimiseen koulussa on omat toimenpideohjelmansa ja sopimuksensa. Turvallisuutta lisäämään on talossa on tarkasti laadittu turvallisuusohjelma.

Ympäristökasvatus

Ympäristökasvatusta antavat kaikki talossa työskentelevät aikuiset ennen kaikkea omalla esimerkillään  sekä kouluympäristössä että luonnossa. Jokaisella aikuisella on tärkeä tehtävä kiinnittää lapsen huomio luontevasti ympäristöasioihin sekä  opastaa oikeaan lajitteluun ja kulukseen sekä energiassa että materiaaleissa. Käytännön toiminnantason ohella on tärkeää kehittää lasten luontosuhdetta sekä  lisätä ymmärrystä luonnon  vaalimisen tärkeydestä. 

Ympäristökasvatuksella ja – opetuksella pyritään lisäämään ympäristötietoutta sekä ympäristötietoja ja  -taitoja, aikaansaamaan positiivinen asenne ympäristöön ja innostaa toimimaan ympäristön puolesta. Parhaimmillaan ympäristökasvatus on silloin, kun ympäristöstä huolehtiminen on osa normaalia koulupäivää, jolloin kaikilla on halu vähentää kulutusta  ja säästää luonnonvaroja sekä toimia viihtyisässä ympäristössä. Ympäristökasvatus parhaimmillaan kehittää lasten vastuuntuntoa ja saa hänet tuntemaan tärkeää osallisuutta ympäristönsuojeluun. Ylimpänä tavoitteena kestävän kehityksen toiminnassa on ympäristövastuullisen kansalaisen kasvattaminen. Vastuullinen ihminen näkee oman toimintansa merkityksellisenä ja itsensä ympäristöön vaikuttavana olentona. Positiivisten ympäristöasenteiden pitää siirtyä myös jokapäiväiseen toimintaan. 

Ympäristökasvatuksessa korostetaan kaiken ikäisillä oppilailla kokemuksellisia ja elämyksellisiä menetelmiä esim. aisti – ja herkkyysharjoituksia, havainnointia, luontoretkeilyä, luontokoulu- ja metsämörriteemoja, seikkailua, leikkiä, menneisyyskasvatusta, satuja, draamaa ja taidekasvatusta.

Ikäkauden mukaisesti ympäristökasvatuksessa korostetaan ympäristötietoja- ja taitoja sekä ymmärrystä luonnosta ja sen ilmiöistä. Tähän hyvinä menetelminä toimivat esim. ympäristön havainnointi, aineistonhankinta ( haastattelut, kartat, mittaukset, näytteet, päiväkirjat jne.) sekä lajintuntemuksen ja  luokittelutaitojen  kehittäminen. Ympäristökasvatuksessa tulee hyödyntää lasten omaa, voimakasta kiinnostusta luontoa ja luonnonilmiöitä kohtaan. Tekemällä erilaisia tutkimuksia lähiympäristössä ohjataan lapsia omaan ajatteluun ja sisäistettyyn oppimiseen. Isommilla oppilailla korostuu lisäksi ympäristöongelmien pohdinta ja analysointi sekä tiedonvälitys asioista. Viestinnän keinoja käyttämällä myös tiedottajat itse oppivat  asioita.

Ympäristöopetuksessa ja –kasvatuksessa pyritään tekemään yhteistyötä vanhempainyhdistysten kanssa. Järjestämällä mm. yhteistä toimintaa kuten kirpputoreja, kierrätystoreja ja liikuntavälineiden välitystä. Parhaimmillaan ympäristötietous ja positiiviset ympäristöasenteet siirtyvät koteihin ja aikuisille lasten kautta. 

TOIMINTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN

Kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseen toimintaan ja kasvatukseen ovat sitoutuneita kaikki Martintalon aikuiset. Omalla esimerkillisellä toiminnallaan he välittävät ympäristömyönteisyyttä lapsiin sitä kautta halua toimia ympäristön hyväksi. Toimintaohjelman sisältöjä ohjeistamaan, seuraamaan, asettamaan tavoitteita  sekä arvioimaan toimintaa on kuitenkin perustettu erillisiä toimintaryhmiä.

Organisaatio

Martintalossa toimii ympäristötiimi, jossa ovat mukana Martintalon johtaja, kiinteistönhoitaja sekä vahtimestari, ympäristövastaavat keittiöltä, siivouksesta, päiväkodilta, erityiskoulusta ja koululta sekä tarvittaessa muita edustajia. Talon ilta- ja viikonloppukäyttäjiin  organisaatiolla on yhteys Martintalon  hallintatyöryhmän kautta. Koko Martintalon ympäristötiimi pyrkii kokoontumaan vuosittain vähintään kaksi kertaa. Ympäristötiimiin  tuo jokainen edustaja oman ammattitaitona ja näkemyksensä esim. siivoustyötekijät arvioivat lajittelun toimivuutta ja kiinteistönhoito kertoo kulutuskäyttäytymisestä.

Ympäristövastaavat niin kouluissa, päiväkodissa, keittiöllä, siivouksessa kuin kiinteistönhoidossakin osallistuvat omien hallinnonalojensa järjestämiin ympäristövastaavien koulutuksiin ja kokoontumisiin.

Lisäksi päiväkodin, erityiskoulun ja koulun ympäristövastaavat kokoontuvat pedagogisen yhteistyön, ympäristökasvatuksellisten toimintatapojen ja erilaisten suunnitelmien ja opastusten laadinnan merkeissä. Kokoontumisia on joitakin kertoja lukuvuodessa. Erilaisten teemaviikkojen ym. tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen saatetaan perustaa laajempia työryhmiä. 

Tavoitteena on perustaa aikuisten muodostamien kestävän kehityksen ryhmien rinnalle talon käyttäjistä eli  lapsista oma ympäristöryhmä. Ryhmässä ideoitaisiin toteutettavia ympäristötoimenpiteitä ja ryhmän jäsenet toimisivat tiedon välittäjinä eri lapsiryhmiin. Pyrkimyksenä on saada lapset mukaan ympäristötoiminnan ideointiin, suunnitteluun, toteutukseen, ohjeistamiseen ja tiedottamiseen. Tavoitteena on saada lapset paremmin tätä kautta sisäistämään ympäristötoiminnan merkityksellisyys.

Toiminnan suunnittelu

Martintalossa on  kestävän kehityksen toimintaohjelma, jota päivitetään tarvittaessa. Se on pohjana ympäristötoiminnalle ja antaa pitkän aikavälin tavoitteet toiminnalle. Talon kestävän kehityksen toimintaa käytännössä ohjaavat yllä eritellyt toimintaryhmät. Ryhmissä suunnitellaan lukuvuoden tavoitteet, toimintamallit sekä arvioidaan toimintaa.  Ryhmien tehtävänä on toimia  Martintalon eri osiin myös  tiedonvälittäjänä ja toimia kokemusten vaihtopaikkoina ympäristöasioissa.

Ympäristötiimi yhdessä muiden ympäristöryhmien esim. pedagogisen ryhmän ja teemaryhmien kanssa kokoaa lukuvuoden alussa vuositavoitteet ja kirjaa ylös tavoitteiden toteutumiseen tähtäävät keinot ja vastuuryhmät. Vastuussa ohjelman laatimisesta ovat koulujen ja päiväkodin ympäristövastaavat.

Toiminnan arviointi ja seuranta

Kestävän kehityksen mukaisen toiminnan seuraaminen  ja arviointi on päivittäistä. Havaittuihin epäkohtiin esim. lajittelussa ja materiaalien käytössä on jokaisen talon aikuisen velvollisuus puuttua mahdollisimman pikaisesti.

Kevätlukukauden lopussa ympäristötiimi kokoontuu arvioimaan tehdyn tavoitesuunnitelman toteutumista ja ylipäätään ympäristömyönteisen toiminnan laatua Martintalossa. Vuosittain myös Martintalon hallintatyöryhmä ottaa kantaa ja arvioi kestävän kehityksen toimintaperiaatteiden toteutumista.

Talon käyttäjä- ja henkilöstöryhmien  yhteistyöllä ja sitoutumisella ympäristömyönteisiin arvoihin ja toimintatapoihin pyritään mahdollisimman hyviin tuloksiin kestävän kehityksen edistämisessä.  

 

Päivitetty 22.6.2020