Hakutavat hallussa? Hyödynnetään niitä sitten!
Moni aloittaa Googlesta - mutta jos se ei riitä?
Google järjestää dokumentit niihin johtavien linkkien määrän ja laadun mukaan. Se on nykyään maailman suosituin hakukone, mutta sekään ei löydä kaikkia www-sivuja, saati sitten kaikkea tietoa jostain aiheesta.
Rajoittavana tekijänä on esimerkiksi www-sivujen nopea muuttuminen. Myös tietokantojen sisältämä tieto on hakukoneiden ulottumattomissa. Tällaista tietosisältöä kutsutaankin syväksi webiksi tai näkymättömäksi Internetiksi (deep web). Monimutkaisimmissa tiedontarpeissa kannattaa käyttää useita hakupalveluita ja hakutapoja. Verkkotiedonhaun keskeinen ongelma on ollut se, että epärelevanttia, turhaa, huonolaatuista ja suodattamatonta informaatiota saadaan haussa useimmiten liikaa.
Kirjojen ja lehtiartikkelien tieto on toimitettua, eli tiedon oikeellisuudesta vastaa aina joku. Aiheeseesi liittyviä kirjoja ja lehtiartikkeleita löydät kirjasto- ja artikkelitietokannoista. Useimmat kirjastotietokannat ovat vapaasti verkossa käytettävissä. Verkossa on myös kokotekstitietokantoja, monet niistä ovat tosin maksullisia. Lisätietoa erilaisista tiedonlähteistä on myös edellisellä sivulla.
Kirjastotietokannat
Ratamo-verkkokirjasto on Hyvinkään, Riihimäen, Nurmijärven ja Hausjärven kirjastojen yhteinen aineistotietokanta verkossa. Se sisältää kirjastojen materiaalin tiedot ja saatavuuden. Ratamoa on helppo käyttää, tässä on käyttöohjeet pdf-muodossa.
Kukin kirjasto välittää toisiin kirjastoihin seutulainoja, joten jos haluamasi kirja on vaikkapa Nurmijärvellä, saat sen Hyvinkäälle kahden euron kuljetusmaksua vastaan.
Kirkes on Tuusulan, Järvenpään, Mäntsälän ja Keravan kirjastojen aineistotietokanta, ja Helmet puolestaan Helsingin, Vantaan ja Espoon kirjastojen aineistotietokanta. Kirkes-kirjastoista voi tilata aineistoa Hyvinkään kirjastoon kahden euron maksua vastaan. Kaukolainapyyntö esimerkiksi Helsingin kirjastoihin tehdään vain, jos aineistoa ei ole lainkaan Ratamo-kirjastojen kokoelmissa.
Yliopistokirjastojen yhteisen kokoelmatietokannan Melindan käyttö on ilmaista. Myös yliopistokirjastojen yksittäiset tietokannat ovat vapaasti verkossa, kuten Helka, Helsingin yliopiston aineistotietokanta. Sinun ei tarvitse olla yliopiston opiskelija saadaksesi kortin yliopiston kirjastoon!
Kirjastotietokannoista näet teosten saatavuuden (hyllyssä, lainassa, varauksia). Voit tehdä varauksia lainassa olevaan aineistoon verkon kautta ja uusia lainojasi. Näihin toimintoihin tarvitset kirjastokorttisi numeron sekä salanumeron, RATAMO-kirjastoihin sen saat esimerkiksi kirjaston lainaustiskiltä.
Ammattikorkeakoulujen kirjastojen tietokannat löytyvät koulujen omilta sivuilta, ja kunkin tietokannan kautta voi tehdä hakuja myös kaikkien muiden ammattikorkeakoulukirjastojen tietokantoihin. Frank-monihaussa voit tehdä yksinkertaisia hakuja sekä yliopisto- että amk-kirjastojen kokoelmiin.
Lehtiartikkeleita voi hakea Arto- ja Aleksi-tietokantojen avulla. Aleksia voit käyttää vain kirjastossa tai muussa paikassa, johon sen käyttöoikeudet on hankittu. Lisätietoja artikkelitietokannoista Artikkelitietokannat-sivulta!
Tiedonlähteitä verkossa
Ns. perusgooglen lisäksi tutkielmantekijän kannattaa muistaa Google Scholar, joka hakee tieteellisiä artikkeleita. Tieteellisiä artikkeleita ja kirjoja voi etsiä myös ScienceDirect-sivustolla.
Ja muistathan, että hakukone ei ole aina paras ratkaisu! Myös erilaiset aihehakemistot ja eri organisaatioiden www-sivut kannattaa huomioida. Makupalat on suosittu suomalainen aihehakemisto, josta löytää avun moneen tiedontarpeeseen. Blogeja on järjestetty aiheenmukaisesti mm. palvelussa Blogit.fi.
Erilaisia tietokantoja löydät paljon lisää kirjaston sivulta Tiedonhaku ja tietokannat.
Seuraavaksi: Mitä saavutin?