Kuvassa Anna Ahmatovan muistolaattaANNA AHMATOVAN MUISTOLAATTA
1992

pronssi

laatan suunnittelijat Jan Neiman ja Filipp Gebner

79 x 125 cm

Sandelininkatu 1, Parantolan eli nykyisen terveyskeskuksen seinä

  

Muistolaatan synty liittyy Suomen ja Venäjän väliseen kulttuuriyhteistyöhön. Muistolaatan suunnittelivat pietarilaiset arkkitehti Filipp Gepner ja kuvanveistäjä Jan Neiman. Kuvanveistäjä Neiman on halunnut ilmentää Ahmatovan modernisuutta ja tuoda esille mitä onni on.  Runoilijan vaikeita aikoja ja elämäntilanteita korostaa reliefissä oleva viittaus orjantappurakruunuun. Anna Ahmatova (1889 -1966) oleskeli Hyvinkään parantolassa lokakuussa 1915 kaksi viikkoa. Hyvinkäälle päivätty runo sisältyy vuonna 1917 ilmestyneeseen kokoelmaan Valkoinen parvi.

 

Joka ilta saan häneltä kirjeen

kuin nuori morsian

ja vastauksen kirjoitan

kun yö on langennut.

 

”Olen valkean kuoleman vieraana täällä

missä tie johtaa pimeään.

Älä kalleimpana tee koskaan pahaa

maan päällä yhdellekään.”

 

Suuri kirkas tähti seisoo

kahden puunrungon välissä.

Tyynesti se lupaa minulle,

että uneni käyvät toteen.

 

Tietoa runoilijasta

 

Anna Ahmatova oli sukupolvensa merkittävin modernistirunoilija Venäjällä ja Neuvostoliitossa. Anna Ahmatovan elämäntaival oli pitkä ja vaikea, täynnä inhimillistä tragiikkaa. Hänen runonsa ulottuvat hienostuneen intiimeistä ja kielellisesti loisteliaista runoista runoihin, joissa elää koko Neuvostoliiton kansan kärsimyksen vuodet.  Runoelma ilman sankaria (1940–62) ja monet muut hänen runonsa tulkitsevat syvällisesti ja loisteliaasti koko Venäjän kansan tunteita.    

 

Päivitetty 23.4.2021