Palveluverkko 2026

Sivistystoimen palveluverkkotyö on kokonaisuus, jossa tarkastellaan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, nuorisopalveluiden, kirjastopalvelujen sekä muiden sivistystoimen palveluiden tiloja, saavutettavuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on varmistaa, että palvelut vastaavat lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa ja että palveluverkko on toimiva, turvallinen ja taloudellisesti kestävä.

Taustalla ovat mm. väestö- ja lapsimäärien muutokset, rakennusten kunto ja oppimisympäristöjen kehittäminen sekä talouden realiteetit.

Pohjaehdotus on valmistelijoiden laatima ehdotus, joka toimii käsittelyn lähtökohtana. Pohjaehdotus ei ole päätös, eikä se sido päätöksentekijöitä. Myös pohjaehdotus etenee vielä päätöksentekoon, ja sen sisältö voi muuttua käsittelyn aikana.

Lapsivaikutusten arviointi (LAVA) on menetelmä, jolla selvitetään ja arvioidaan, miten suunnitellut muutokset – kuten varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen palveluverkon uudistukset – vaikuttavat lasten hyvinvointiin, arkeen, oppimiseen, turvallisuuteen ja heidän oikeuksiensa toteutumiseen. Arvioinnin tarkoituksena on varmistaa, että lasten näkökulma ja etu huomioidaan jo valmisteluvaiheessa ennen päätöksentekoa. Lapsivaikutusten arviointi auttaa havainnollistamaan päätösten mahdollisia vaikutuksia lasten elinympäristöön ja tukee laadukasta, tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Osana palveluverkkotyötä lapsivaikutusten arviointi toteutetaan kyselyillä, joihin vastaavat lapset, huoltajat ja henkilöstö. Kyselyt avautuvat 10.2. ja täydentävät muuta suunnittelun taustatietoa

Pohjaehdotuksessa esitetään, että Välenojan ja Viertolan nuorisotiloista luovuttaisiin, koska tilat ovat vähäisellä käytöllä.

Palveluiden keskittämistä tarkastellaan, koska kaupungin väestökehitys ei jakaudu tasaisesti eri alueille. Osa alueista kasvaa ja osassa alueita väestö vähenee, mikä tarkoittaa, että nykyinen palveluverkko ei ole taloudellisesti kestävä. Osassa yksiköitä on vajaakäyttöä, kun taas toisaalla kapasiteetti on jo ylittymässä.

Keskittämisellä pyritään:

• Palvelujen saavutettavuuden turvaamiseen niillä alueilla, joilla tarve kasvaa.
• Tilojen tehokkaaseen käyttöön, jotta tyhjillään olevia neliöitä tai alikäyttöisiä rakennuksia ei jäisi kaupungin ylläpidettäväksi.
• Kustannustehokkuuteen, koska usean pienen yksikön ylläpito on merkittävästi kalliimpaa kuin muutaman hyvin toimivan ja monipuolisen yksikön ylläpito.
• Toiminnalliseen laatuun, sillä suuremmat ja monipuoliset yksiköt mahdollistavat laajemman palvelutarjonnan, pidemmät aukioloajat ja paremmat tilat esimerkiksi harrastamiselle ja tapahtumille.

Palvelujen keskittäminen ei siis ole itseisarvo, vaan keino varmistaa, että toimivat ja hyvin resursoidut palvelut pystytään tarjoamaan tasapuolisesti koko kaupungin väestölle myös tulevina vuosina.

Viikon 7 alussa eli 9.2. alkavalla viikolla.

Päätöksenteko etenee kaupunkiorganisaation valmistelu–lautakunta–kaupunginhallitus–kaupunginvaltuusto -ketjun kautta. Täsmällinen päätösaikataulu julkaistaan verkkosivuilla.

Kuntalaiset voivat kommentoida viikon 7 alussa julkaistavia vaihtoehtoja verkkokyselyyn vastaamalla. Kysely aukeaa 10.2.2026 ja on auki 3.3.2026 saakka.

Viralliset lausunnot pyydetään ohjaamaan kirjaamoon: kirjaamo@hyvinkaa.fi. Otsikoi viesti näin: Lausunto – Sivistystoimen palveluverkko 2026.
Lisää halutessasi päivämäärän tai oman tahon nimi, esim. “Lausunto – Sivistystoimen palveluverkko 2026 / XX-yhdistys”.
Lausunnot voi toimittaa myös postitse osoitteeseen PL 86, 05801 Hyvinkää. Lausunnot tulee toimittaa määräaikaan kirjaamoon 3.3.2026 mennessä.

Työssä on hyödynnetty väestö- ja lapsiennusteita, tilakapasiteetti- ja kuntoarvioita ja talouslaskelmia.

Väestöennustetta muodostettaessa on otettu huomioon olemassa olevan väestön ja sen ikärakenteen lisäksi luonnollinen väestönkasvu eli syntyvyyden ja kuolleisuuden erotus, maan sisäinen muuttoliike sekä ulkomailta tuleva ja lähtevä muuttoliike. Väestöennusteen keskivaihtoehto, jota käytetään palveluverkkosuunnittelun pohjana, on alueellistettu rakentamisennusteen avulla.

Ennusteiden avulla arvioidaan palvelutarvetta ja tilamitoitusta 2026–2036. Ne osoittavat, että Hyvinkään väestö todennäköisesti kasvaa, mutta kasvu ei jakaannu tasaisesti, mikä on yksi palveluverkkotyön keskeisistä lähtökohdista. Ennusteiden tarkoituksena on varmistaa, että palvelut kohdistetaan oikein eikä kapasiteettia joko ylitetä tai jätetä vajaalle käytölle.

Vaihtoehtoja arvioidaan sen mukaan, miten palvelut ovat saavutettavia eri kaupunginosissa, miten liikkuminen ja koulumatkat järjestyvät sekä miten ratkaisut tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia.

Koulukuljetukset järjestetään lainsäädännön ja kaupungin kuljetusperiaatteiden mukaisesti. Mahdollisista muutoksista tiedotetaan hyvissä ajoin ennen käyttöönottoa.
>> Kuljetusopas

Arvioitujen säästöjen toteuttamisessa ei ole vielä tehty päätöksiä yksittäisistä toimenpiteistä. Tavoitteena on kuitenkin ensisijaisesti sopeuttaa henkilöstömäärää mahdollisimman hallitusti hyödyntämällä luonnollista poistumaa, kuten eläköitymisiä, sekä määräaikaisten palvelussuhteiden päättymisiä. Tällä pyritään siihen, että henkilöstörakenteen muutokset voidaan toteuttaa asteittain ja ennakoidusti koko tarkastelujakson aikana. 

Sekä uudet investointitarpeet että korjaustarpeet arvioidaan alueittain ja kohteittain. Valinnat perustuvat kustannus–hyöty-arvioon, palvelutarpeeseen ja tilojen kuntoon.

Tavoitteena on monikäyttöiset ja kustannustehokkaat tilat, jotka palvelevat opetuksen lisäksi harrastamista ja yhteisöjen toimintaa. Periaatteet kuvataan vaihtoehtojen yhteydessä.

Kustannuksia tarkastellaan elinkaarinäkökulmasta (investoinnit, ylläpito, energia, muuntojoustavuus). Talouslaskelmat esitetään vaihtoehtojen julkaisun yhteydessä.

Seuraa Palveluverkko 2026 -sivua ja kaupungin virallisia kanavia.

Asukaspalautetta ja kyselyjen tuloksia on koottu ja hyödynnetty työn valmistelussa; keskeiset nostot on julkaistu. Uudet vaihtoehdot peilataan näihin havaintoihin.

Seuraa etenemistä - Palveluverkko 2026 -sivulle ja Usein kysytyt -sivulla.