Ekologinen jalanjälki

Hyvinkääläisen ekologinen jalanjälki

Ekologinen jalanjälki kuvaa ihmisten kulutuksen ja luonnon biokapasiteetin suhdetta. Ekologinen jalanjälki kuvaa hehtaareina kuinka paljon maa- ja vesialueita tarvitaan kulutukseemme käytettyjen uusiutuvien luonnonresurssien tuottamiseen ja aiheuttamiemme hiilidioksidipäästöjen sitomiseen sekä syntyneiden jätteiden käsittelyyn. Uusiutumattomien materiaalien kulutus ei ekologisessa jalanjäljessä näy.

Kulutusta ja biokapasiteettia vertaillaan kuudella alueella: viljelysmaa, laidunmaa, kalastus, metsien käyttö, rakennettu maa ja infrastruktuuri sekä energian kulutuksen vaatima hiilinielu. Indikaattorilla pyritään kuvaamaan ihmiskunnan toiminnan kestävyyttä verrattuna maapallon tarjoamiin resursseihin ja se on siten lähtökohtaisesti globaalitason mittari ja yleensä sitä käytetään maiden väliseen vertailuun, mutta sitä käytetään myös alue- ja kuntatasolla. Ekologista jalanjälkeä laskevan Global Footprint Networkin mukaan tarvittaisiin 1,75 maapalloa, että ihmiskunta voisi elää nykykulutuksella kestävästi, suomalaisen kulutuksella 4 maapalloa. Kuitenkin jos verrataan suomalaisten kulutusta 2022 Suomen tarjoamaan biokapasiteettiin, niin keskimääräisen suomalaisen 6,4 globaalihehtaarin (gha) kulutusta vastaa Suomessa 12 gha biokapasiteetti. Maiden välisiä eroja voi vertailla Global Footprint Networkin sivustolla.

Kuntatasolla erot ekologisessa jalanjäljessä syntyvät suurimmaksi osaksi tarvittavasta hiilinielusta, eli CO2-päästöistä,seuraavaksi suurimmat vaikutukset on maataloudella ja metsien käytöllä..

Suomen ympäristökeskus (SYKE) on laskenut ekologisen jalanjäljen vuosille 2010, 2014, 2016, 2019 ja 2020 kaikille kestävää elämäntapaa tavoitteleville FISU-kunnille. Hyvinkääläisen ekologinen jalanjälki asukasta kohden laskettuna on pienentynyt ja oli laskelman mukaan 4,5 globaalihehtaaria. Oheisessa kaaviossa on esitetty hyvinkääläisen asukaskohtaisen ekologisen jalanjäljen kehitys.

Mahdollisuuksia vaikuttaa ekologiseen jalanjälkeen

• Fossiilisen energian käytön vähentäminen
• Vähäpäästöisen energian tuotannon lisääminen (pl. puu)
• Yhteiskunnan sähköistäminen (lämmitys, liikenne ym.)
• Hakkuiden ja puunkäytön vähentäminen
• Kulutuksen vähentäminen
• Kasvispainotteisempi ruokavalio 
• Ruokahävikin vähentäminen
• Elinkaariarvioidut (julkiset)hankinnat