Vieraslajiksi nimitetään lajia, joka on levinnyt alueen luontoon, mutta joka ei olisi pystynyt leviämään alueelle omin neuvoin, vaan se on ihmisten tuoma. Laji on ylittänyt luontaisen leviämisesteen tai esteet, kuten mantereen, meren tai vuoriston, ihmisen tietoisella tai tahattomalla vaikutuksella.
Osa vieraslajeista ei sopeudu uuteen ympäristöön lainkaan ja osa voi pärjätä lyhyen aikaa. Osa vieraslajeista jää elämään alueelle aiheuttamatta haittaa alueen alkuperäiselle lajistolle. Osa vieraslajeista muodostuu haitallisiksi.
Kansallisessa vieraslajistrategiassa haitallinen vieraslaji määritellään lajiksi, "joka aiheuttaa tietyllä alueella, tietyssä paikassa ja tiettynä aikana välittömästi tai välillisesti ekologista, taloudellista, terveydellistä tai sosiaalista kielteistä vaikutusta eli haittaa, ja tämä lajin aiheuttama haitta vaatii erityisiä toimenpiteitä. Toimenpiteet voivat esimerkiksi olla vaikutusten ennaltaehkäisemistä ja torjuntaa, varhaista havaitsemista ja hävittämistä, leviämisen estämistä ja jatkuvia pitkän aikavälin rajoittamistoimenpiteitä tai sopeutumista vieraslajien aiheuttamaan haittaan".
Usein vieraslajit ryhtyvät kilpailemaan ravinnosta ja elintilasta alkuperäisten lajien kanssa, saalistavat niitä tai muuttavat elinympäristön rakennetta. Vieraslaji saattaa myös risteytyä alkuperäisen lajin kanssa tai levittää vieraita tauteja ja loisia. Etenkin mantereelta toiselle siirretyiltä lajeilta puuttuvat usein uudessa ympäristössä luontaiset viholliset, pedot tai loiset, jotka säätelisivät lajin määrää. Vieraslajilla saattaa olla sama ns. ekologinen lokero kuin alkuperäisellä lajilla, jolloin uusi laji voi jopa aiheuttaa alkuperäisen lajin sukupuuton tai ainakin supistaa sen elinaluetta merkittävästi. (Suomen luonnonsuojeluliitto ry)
Aikojen kuluessa maahamme on tuotu sekä puutarhojen koristukseksi että ruoantuotantoon uusia kasvilajeja. Uusien kasvilajien vaikutuksia alkuperäisluontoon ei ole täysin tiedostettu. Lukuisat vieraslajikasvit ovat levinneet luontoomme nimenomaan puutarhojen istutuksilta. Muun muassa lupiini, kurtturuusu, jättiputki ja jättipalsami valtaavat alaa alkuperäiskasveiltamme.
Viime vuosina huippuvauhtia runsastunut kani on luontoon hylättyjen tai karanneiden lemmikkikanien jälkikasvua ja hyötyy nyt ilmaston lämpenemisestä.
Kansalliset toimet vieraslajien hävittämiseksi
Keväällä 2012 valmistui maa- ja metsätalousministeriön johdolla Kansallinen vieraslajistrategia, jonka päämäärä on ehkäistä ja minimoida haitallisista vieraslajeista aiheutuvia haittoja ja kustannuksia. Strategiaa valmisteleva työryhmä luokitteli maassamme olevan vuoden 2011 alkupuolella 157 haitallista sekä 123 tarkkailtavaa tai paikallisesti haitallista vieraslajia.
Strategiaan liittyvän toimenpideohjelman päätavoitteita ovat:
- Suomalaisten vieraslajitietouden lisääminen
- Kansallisen vieraslajiportaalin perustaminen
- Ehkäistä uusien haitallisten vieraslajien leviäminen.
- Tällä hetkellä Suomessa esiintyvien haitallisten lajien leviäminen pysäytetään
- Erityisen haitalliset jättiputket hävitetään luonnosta kokonaan.
Vieraslajeista säädetään myös laissa ”vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta”. Vieraslajilaki 1709/2015 ja vieraslajiasetus1725/2015 tulivat voimaan 1.1.2016.
Laissa todetaan, että ”Vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön. Kiinteistön omistajan tai haltijan on huolehdittava kohtuullisista toimenpiteistä kiinteistöllä esiintyvän unionin luetteloon kuuluvan tai kansallisesti merkityksellisen haitallisen vieraslajin hävittämiseksi tai sen leviämisen rajoittamiseksi, jos haitallisen vieraslajin esiintymästä tai sen leviämisestä voi aiheutua merkittävää vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle taikka vaaraa terveydelle tai turvallisuudelle.”
EU:ssa on säädetty haitallisiksi vieraskasvilajeiksi jättipalsami ja jättiputket.
Hyvinkään toimet vieraslajien hävittämiseksi
Kanit: Kaupunki seuraa villikanikannan tilannetta. Vieraslaji-statuksen omaavan villikanin torjumiseksi on tehty kanien metsästystä usean vuoden ajan alkaen 2015. Tuolloin kanikanta saatiinkin lähes hävitettyä. Kanien osalta tilannetta ja kanikannan kehittymistä seurataan keräämällä havaintoja ja tarpeen tullen pyritään saamaan rahoitus torjuntatöille budjettiin. Villikanihavaintoja on hyvä lähettää kaupungille, jotta tilanteen kokonaiskuvaa voidaan seurata helpommin.
Kasvien osalta torjuntaa tehdään talkootöinä ja jättiputkien osalta muiden töiden ohessa. Hyvinkään kaupunki torjuu haitallisia jättiputkia omana työnään kaupungin omistamilla alueilla. Jättipalsamia, jättitatarta ja lupiinia torjutaan resurssien mukaan. Kaupunki kannustaa kaupunkilaisia mukaan jättipalsamin ja lupiinin torjuntatoimiin.
Lupiinia voi jokainen torjua keräämällä lupiineita kotiin maljakkoon tai vaikkapa kimpuksi omalle pihalle vaikkapa ämpäriin.
Mikäli löydät jättipalsamia kaupungin alueilta voit kitkeä sitä omatoimisesti. Alkukesällä (touko-kesäkuu), kun siemenet eivät vielä ole kypsyneet eivätkä voi kypsyä loppuun kitketyissä kasveissa, voi kitketyt jättipalsamit voi jättää maatumaan kitkentäpaikalle (mieluummin hajalleen alueelle, kuin kasoihin). Loppukesällä tulee kitkiessä varoa sitä, etä kitkettäessä eivät siemenet leviä vahingossa hyvää tarkoittavan kitkennän seurauksena. Loppukesällä kitkettäessä tulee kitkentäjäte kerätä jätesäkkeihin. Puistoyksikkö noutaa kitketyt jätteet, kunhan tekee jätteistä ilmoituksen kaupungille.
Lähteet:
Kansallinen vieraslajistrategia
Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta
vieraslajit.fi – vieraslajiportaali
Maa- ja metsätalousministeriö
Suomen luonnonsuojeluliitto ry
Terve askel luontoon –hanke