Kaupunkiviljely

Hyvinkään kaupunki tarjoaa kaupunkilaisille erilaisia mahdollisuuksia oman ruoan tuottamiseen kaupunkiviljelyn keinoin palstaviljelynä. 

HUOM! HYVINKÄÄN KAUPUNKI LUOPUU VILJELYLAATIKOISTA 2021

Hyvinkäällä aloitettiin vuonna 2017 viljelylaatikkokokeilu osana kaupunkistrategian Pelikirjassa määriteltyjä kärkihankkeita. Kokeilussa kaupunki tarjosi viljelylaatikoita kaupunkilaisten käyttöön. Laatikot sijoitettiin kaupungin omistamille viheralueille ja kaupunkilaisilla oli mahdollisuus viljellä niissä kausikasviksia ja kukkia. Laatikoita on ollut viljelyssä eripuolilla kaupunkia yhteensä yli 70 kpl. Vuonna 2020 viljelylaatikoita ei jaettu koronatilanteen vuoksi.

Kaupunki joutuu luopumaan viljelylaatikkokokeilusta vuonna 2021 taloudellisten resurssien vähenemisen vuoksi. Viljelylaatikot kerätään pois maastosta kevään 2021 aikana. Laatikoita ei voida jättää paikoilleen maastoon henkilöstöresurssien vähäisyydestä johtuen: Emme voi hallinnoida laatikoiden varauksia, laatikoihin liittyvää neuvontatoimintaa ja niiden mahdollisesti eriaikaista poistoa maastosta.
Laatikoita voidaan uusiokäyttää esimerkiksi päiväkotien pihoille tarjottavina ”metsänpohja-laatikoina”.

Kiitämme kaupunkilaisia viljelylaatikkokokeiluun osallistumisesta. Kokeilusta saatiin positiivista palautetta ja malli koettiin pääsääntöisesti hyväksi niin viljelijöiden kuin laajemminkin kaupunkilaisten keskuudessa.
Mikäli resurssit tulevaisuudessa mahdollistavat vastaavan toiminnan, voidaan laatikkoviljelyn pariin palata.

(päivitetty 5.5.2021)

---

Tässä kuvassa kaupunkilaatikkoviljelyä

Yli puolet maapallon väestöstä asuu kaupungeissa ja kaupungistuminen näyttää edelleen jatkuvan. Etääntyminen ruoan tuotannosta on lisännyt ihmisten innostusta lähiruoan tuottamiseen. Myös kuljetusten aiheuttamat päästöt, huoli ruoan puhtaudesta sekä ruoan terveellisyyteen liittyvät tekijät ovat lisänneet kiinnostusta lähiruokaan. Kaupunkiviljely ei ole uusi asia, kaupungeissa on viljelty kautta aikojen. Viime vuosisadan lopulla siihen kiinnitettiin vähemmän huomiota. Siirtolapuutarhat, palsta-aktiivit, Martat, puutarhayhdistykset sekä sitkeät kotipuutarhurit jaksoivat pitää kaupunkiviljelykulttuuria yllä, vaikkei se ollut erityisen trendikästä.  

Hieman alle kymmenen vuotta sitten ns. sissiviljely rantautui Helsinkiin ja siitä uutisoitiin laajasti. Hyötykasviviljely lähti taas uuteen nousuun. 

Kestävän kehityksen ja ruoan puhtauden lisäksi kaupunkiviljely tarjoaa tieteellisestikin todistettuja hyötyjä, kuten kasvien, vihreyden ja mullan hyvää tekeviä vaikutuksia. Kaupunkiviljelyn on todettu edistävän henkistä sekä fyysistä hyvinvointiamme ja vahvistavan immuunijärjestelmäämme. Tutkimukset ovat osoittaneet, että puutarhatöissä altistutaan maaperäbakteereille, jotka kohentavat vastustuskykyä ja ehkäisevät autoimmuunitulehduksia. Fyysinen puutarhatyö myös kohottaa mielialaa, vähentää ahdistusta ja parantaa oppimista.

Kaupunkiviljelyn positiivisiin vaikutuksiin voidaan laskea myös yhteisöllisyys ja sosiaalisuus. Puutarhatyöt lisäävät mielihyvää ja auttavat ihmisiä solmimaa sosiaalisia suhteita. Kaupunkiviljely edistää etenkin yksinäisten tai yksinelävien ihmisten sosiaalisuutta, lisää elämänlaatua ja vähentää yksinäisyyttä. Puutarhakasvien seuraaminen motivoi ja kohentaa mieltä etenkin sellaisilla henkilöillä, jotka eivät näe työssään tuloksia selvästi tai ovat työttömiä. Vaikuttaa siltä, että yhdessä tekemisen arvostus on jälleen palaamassa länsimaihin.

Hyötykasvien viljely lisää siis monella tapaa hyvinvointiamme - kasvisruoan hyötyjä unohtamatta. Kasvisruoan kuidut, vitamiinit, kivennäis- ja hivenaineet auttavat painonhallinnassa ja tarjoavat elimistölle välttämättömiä ravintoaineita. Kasvisten runsas syönti ehkäisee useita eri sairauksia, laskee verenpainetta ja kolesterolia sekä parantaa yleistä vireystilaa ja puolustuskykyä tartuntatauteja vastaan.

Kaupunkiviljelyä voi Hyvinkäälläkin toteuttaa erilaisissa muodoissa:

  • Ikkuna-parveke- terssikasvatus (ruukut, laatikot, pussit)
  • Pientalojen – ja kerrostalojen pihaviljelmät (kasvihuone, avomaa, laatikot, ruukut, pussit)
  • Kattojen- ja seinien hyödyntäminen (tarvitaan rakennepiirustukset ja kantavuuslaskelmat)
  • Siirtolapuutarhayhdistyksen siirtolapuutarhatontti
  • Palstaviljelyalueilla Martissa ja Siirtolapuutarhalla olevat viljelypalstat
  • Puistojen ja lähimetsien sadon hyödyntäminen (esim. omenapuukujan omenat) ja villivihannekset
Päivitetty 5.5.2021