Hyvinkään kaupungintalolla järjestettiin 20.3.2019 Kasvatetaan yhdessä? -tilaisuus, jossa keskusteltiin nuorten kasvatukseen liittyvistä aiheista. Tilaisuuden tarkoituksena oli edistää yhdessä tapahtuvaa nuorten kasvatusta sekä antaa vanhemmille tietoa ja tukea esimerkiksi yhteisten pelisääntöjen luomiseen.
Tilaisuudessa oli paikalla keskustelemassa yhteensä yli 130 vanhempaa, nuorten kanssa työskentelevää ammattilaista sekä hyvinkääläistä nuorta. Illan toteutti Hyvinkään kaupungin nuorten ohjaus- ja palveluverkosto yhteistyötahojensa Nuorisopalveluiden, Nuorisovaltuuston, Elämäni Sankari ry:n ja Keusoten Nuorisoaseman kanssa.
Illan aikana keskustelua käytiin pienemmissä ryhmissä, jotka kiersivät neljällä eri rastilla. Rastien keskusteluaiheina olivat nuorten kotiintuloajat, pelaaminen, yhdessä kasvattaminen sekä liikunta ja hyvinvointi. Tilaisuuden lopuksi toteutettiin älypuhelimilla äänestys, jolla kerättiin tietoa osallistujien mielipiteistä esimerkiksi nuorten kotiintulo- ja nukkumaanmenoaikoihin, pelien ikärajojen noudattamiseen ja energiajuomien käyttöön liittyen. (Äänestyksen tulokset löytyvät tekstin lopusta.) Äänestyksen jatkoksi järjestäjät toteuttavat vielä Webropol-kyselyn, jossa kerätään laajemmin Wilman kautta koululaisten vanhemmilta mielipiteitä samoista kysymyksistä.
Ryhmäkeskusteluissa nousi esiin perheissä mietityttäviä asioita
Aktiivista keskustelua syntyi kaikista aiheista. Nuorten kotiintuloajat koettiin tärkeiksi, ja niiden asettamisella osoitetaan osaltaan nuorelle välittämistä ja huolenpitoa. Keskusteluissa nousi esiin sen merkitys, että kotiintuloajat ovat yhdessä nuoren kanssa keskusteltu, perusteltu ja heidän kanssaan sovittu. Tärkeäksi koettiin nuoren huomiointi tämän tullessa kotiin, kuinka nuori otetaan vastaan positiivisesti, muistetaan kiittää kotiintuloaikojen noudattamisesta sekä keskustellaan päivän kuulumisista. Riittävän aikaisten kotiintuloaikojen avulla voidaan huolehtia, että perheelle jää illalla yhteistä aikaa. On myös hyvä tietää, missä nuori liikkuu ja kenen kanssa.
Pelaamisrastilla käsiteltiin paljon pelaamisen määrää ja ruutuaikaa. Monet osallistujat kertoivat nuorten pelaavan paljon, mutta kokivat hankalana pelaamisen rajoittamisen. Toisaalta, jos nuoren arki sujuu hyvin ja nuori käy koulussa, tekee läksynsä, tapaa kavereita, liikkuu ja tekee muutakin, on pelaaminen yksi vapaa-ajanviettotapa muiden joukossa. Parhaaksi tavaksi käsitellä nuorten pelaamista koettiin nuorten pelimaailman tunteminen, nuoren kanssa keskusteleminen ja nuorten kanssa yhdessä sovitut säännöt.
Yhdessä kasvattamisen pisteellä keskusteltiin mm. nuorten käyttäytymiseen puuttumisesta. Puututtaviin asioihin kuuluivat nuorten päihteidenkäyttö, yleinen huono käyttäytyminen, kiusaamistilanteet sekä itselle tai muille vaarallinen käytös. Kaikkien aikuisten toivottiin puuttuvan nuorten käytökseen, mutta tekemällä sen järkevästi ja rakentavasti. Yhteyden säilyttäminen nuorten ja aikuisten välillä koettiin tärkeäksi, jotta puuttuminen olisi helpompaa. Keskusteluissa nostettiin esille, että on hyvä muistaa, että kasvattaminen on muutakin kuin pelkkää puuttumista. Aikuisten tulisi kiinnittää enemmän huomiota positiivisiin asioihin sekä muistaa myös kehua ja kannustaa nuoria.
Terveyteen ja hyvinvointiin liittyen nukkumisasiat nousivat keskusteluissa eniten esille. Iltaa kohti toivottiin riittävän aikaista rauhoittumista, mikä liittyy niin kotiintuloaikoihin, pelaamiseen kuin älypuhelinten käyttöön ilta-aikaan. Nuoria voi valvottaa myös kouluun ja kaverisuhteisiin liittyvät asiat ja stressi. Liikuntaan ja liikkumiseen liittyen vanhemmat toivoivat enemmän mahdollisuuksia matalan kynnyksen harrastamiselle sekä tietoa olemassa olevista mahdollisuuksista. Haasteena on ollut esimerkiksi pihapelien ja -leikkien vähentyminen yhä nuoremmilta lapsilta. Kasvatus alkaa näissäkin asioissa jo pienestä pitäen ja vanhempien omalla esimerkillä on suuri vaikutus nuoreen.
Illalle toivottiin jatkoa, ensimmäisenä vuorossa oma iltansa pelaamisesta
Osallistujilta tuli illasta paljon positiivista palautetta ja vastaavan kaltaisia tilaisuuksia toivottiin myös jatkossa. Ensimmäinen, pelaamiseen liittyvä Kaikki pelaa -tapahtuma järjestetään keskiviikkona 8.5.2019 klo 16–20 kaupungintalolla. Kaikille tarkoitetussa tilaisuudessa pääsee käytännössä tutustumaan peliharrastuksen eri muotoihin: esimerkiksi tietokone-, konsoli-, lauta-, keräilykortti- tai miniatyyripeleihin. Nuoret ja aikuiset voivat yhdessä tulla tilaisuuteen pelaamaan, löytämään nuorille uusia harrastuksia tai keskustelemaan Nuorisopalveluiden työntekijöiden tai peliharrastajien kanssa pelaamisen hyödyistä tai haasteista.
Äänestyksen tulokset
(Kysymys, vastausvaihtoehdot, vastaajien määrä, prosenttiosuus vastaajista; lihavoituna eniten ääniä saanut vastaus):
Tarvitaanko kotiintuloajat?
- ”Alakoululaiset tarvitsevat”, 8 (11,4%)
- ”Yläkoululaiset tarvitsevat”, 4 (5,7%)
- ”Molemmat tarvitsevat”, 54 (77,1%)
- ”Ei tarvita lainkaan”, 4 (5,7%)
Alakouluikäisten kotiintuloajat viikonloppuisin
- ”19.00”, 15 (22%)
- ”20.00”, 37 (54,4%)
- ”21.00”, 13 (19,1%)
- ”22.00”, 3 (4,4%)
Alakouluikäisten kotiintuloajat arkisin
- ”19.00”, 53 (74,6%)
- ”20.00”, 17 (23,9%)
- ”21.00”, 0
- ”22.00”, 1 (1,4%)
Yläkouluikäisten kotiintuloajat arkisin
- ”20.00”, 34 (48,6%)
- ”21.00”, 30 (42,9%)
- ”22.00”, 4 (5,7%)
- ”23.00”, 2 (2,9%)
Yläkouluikäisten kotiintuloajat viikonloppuisin
- ”21.00”, 25 (35,2%)
- ”22.00”, 26 (36,6%)
- ”23.00”, 16 (22,5%)
- ”24.00”, 4 (5,6%)
Mihin aikaan alakouluikäisen lapsen pitäisi mennä nukkumaan?
- ”20.00”, 5 (7,2%)
- ”21.00”, 54 (78,3%)
- ”22.00”, 9 (13%)
- ”23.00”, 1 (1,4%)
Mihin aikaan yläkouluikäisen lapsen pitäisi mennä nukkumaan?
- ”21.00”, 6 (8,6%)
- ”22.00”, 52 (74,3%)
- ”23.00”, 9 (12,9%)
- ”24.00”, 3 (4,3%)
Pelaaminen – Noudatatteko suositeltuja ikärajoja?
- ”Kyllä”, 29 (41,4%)
- ”Ei”, 17 (24,3%)
- ”En tiedä”, 10 (14,3%)
- ”Ei, mutta pitäisi noudattaa”, 14 (20%)
Terveys – Minkä ikäiset voisivat mielestäsi käyttää energiajuomia?
- ”Ei ikärajaa”, 0 (0%)
- ”Yli 10-vuotiaat”, 0 (0%)
- ”Yli 15-vuotiaat”, 24 (34,3%)
- ”Yli 18-vuotiaat”, 46 (65,7%)
Jos näet kaupungilla nuoren käyttäytyvän huonosti...
- ”Puutun tilanteeseen tai hankin apua”, 36 (53,7%)
- ”En uskalla puuttua tilanteeseen”, 10 (14,9%)
- ”Otan kuvan ja julkaisen sosiaalisessa mediassa”, 5 (7,5%)
- ”En tiedä”, 16 (23,9%)
Haluanko, että oman lapseni huonoon käytökseen puututaan?
- ”Kyllä”, 66 (95,7%)
- ”En”, 2 (2,9%)
- ”En tiedä”, 1 (1,4%)