15. Puolimatkan eli Sonninmäen vesitorni

Maa-alue uutta vesitornia varten

Hallitus oli ehdottanut, että kauppala ostaisi Nikkilän valtionpuistoon kuuluvasta valtion maasta kauppalan uutta vesitornia varten 6400 m2 suuruisen edellä perusteluissa selostetun alueen, kauppahinnaksi määrättäisiin 250 mk/ m2 ja muut kauppaehdot jätettäisiin kauppalanhallituksen päätettäviksi. – Valtuusto hyväksyi ehdotuksen.

(Hyvinkään Sanomat 24.5.1957).

Hyvinkään kauppalan uusi vesitorni Puolimatkaan

Suunnittelukilpailun voitti Oy. Yleinen Insinööritoimisto.

Hyvinkään kauppalanhallituksella oli viime keskiviikkona tiedotustilaisuus Helsingissä Hotelli Helsingin juhlahuoneistossa. Tällöin julistettiin tulos kauppalan uuden vesitornin suunnittelukilpailusta.

Uudelle vesitornille on ostettu paikka valtiolta Puolimatkan Kruununpuistosta. Alue on noin 6.000 neliömetrin suuruinen sijaiten asemakaava-alueen ulkopuolella.

Suunnittelukilpailu oli luonteeltaan kutsukilpailu osallistuen siihen Oy. Yleinen Insinööritoimisto, Vesiteknillinen Insinööritoimisto Vesto ja Silta ja Satama Oy. Määräaikaan mennessä kilpailijat jättivät yhteensä viisi (5) ehdotusta.

Kilpailulautakunnan puheenjohtajana toimi kauppalan yleisten töiden lautakunnan puheenjohtaja Teodor Johansson sekä jäseninä professori Viljo Kuuskoski, arkkitehti Valtiala, dipl. ins. Erkola ja kauppalanjohtaja Eino Luukkonen. Lautakunnan sihteerinä toimi kauppalanarkkitehti Eila Karaila.

Tilaisuuden avasi kauppalanjohtaja Eino Luukkonen ja saapuneet suunnitteluehdotukset esitteli ja selosti professori Kuuskoski todeten ne kaikki toteuttamiskelpoisiksi.

Kilpailulautakunta oli asettanut ehdotukset seuraavaan järjestykseen:

Ensimmäiselle tilalle suunnitteluehdotus ”Pikari”, jonka lähettäjäksi osoittautui Oy. Yleinen Insinööritoimisto ja jonka on laatinut arkkitehti Olli Kivinen avustajinaan arkkitehti Pentti Riihelä ja dipl. ins. Paavo Simula.

Toiselle tilalle suunnitteluehdotus ”Pullonpohja”, lähettäjänä samoin Oy. Yleinen Insinööritoimisto ja laatijoina edellä mainitut.

Kolmannelle tilalle suunnitteluehdotus ”Kapiteeli”, jonka lähettäjäksi osoittautui Vesiteknillinen Insinööritoimisto Vesto ja jonka on laatinut arkkitehti Heikki Sirén avustajinaan arkkitehti Matti Hakala ja Insinööritoimisto Magnus Malmberg.

Neljännelle tilalle suunnitteluehdotus ”Kymmenen tolppaa”, jonka lähettäjäksi osoittautui Silta ja Satama Oy, jonka on laatinut arkkitehti Aarne Ervi avustajinaan dipl. insinöörit Kajaste ja Harri Sistonen.

Viidennelle tilalle suunnitteluehdotus ”Vettä shamppanjamaljassa”, jonka lähettäjäksi osoittautui myös Silta ja Satama Oy ja laatijoiksi edellä mainitut.

Voittajaehdotus ”Pikari”: vesitilavuus 2030 m3, ylä- ja alavesipinnat + 160,00 ja + 152,70, teräsmenekki 48.000 kg, josta määrästä esijännitettyä 8.000 kg, betonia 510 m3. Vesikatto peltiä, pintamateriaali betonia.

Ehdotuksista halvimmaksi osoittautui ”Pullopohja”, jonka kustannusarvioksi on laskettu 34 milj. markkaa. Kalleimman ehdotuksen kustannusarvio on 20 milj. markkaa suurempi.

Kauppalan nykyisin käytössä oleva vesitorni valmistui 1951. Sen säiliön tilavuus on 1.200 m3. Seitsemän (7) vuotta sitten oli vedenkulutus Hyvinkään kauppalassa noin 655.000 m3 (vuodessa), mutta nyt se on jo 1.230.000 m3 (vuodessa). Täten nykyinen säiliö ei enää riitä, varsinkin kun veden kulutus jatkuvasti kasvaa.

Uuden vesitornin rakennustyöt voidaan aloittaa aikaisintaan syksyllä.

Uuden vesitornin valmistuminen merkitsee sitä, että vedensaanti on turvattu, vaikka kauppalan asukasluku nousisi noin 30.000–40.000 henkeen.

(Hyvinkään Sanomat 28.2.1958).

Hyvinkään vesilaitoksen vuosivoitto 3,8 milj. markkaa

Hyvinkään kauppalan vesilaitoksen toiminta osoittaa edelleen jatkuvaa kehitystä. Vesijohtoverkoston lisäys oli viime vuonna 4,9 km eli yli 10 %. Koko verkoston pituus oli vuoden päättyessä 51 km. Veden kulutus kasvoi edellisestä vuodesta 25.136 m3 eli 2,03 %, ollen kokonaiskulutus 1,26 milj. m3. Keskikulutus vuorokaudessa oli 3.429 m3. Veden hinta on edelleen ollut 30–35 mk/ m3.

Uuden vesitornin – 2.200 m3 – valmistaviin töihin on jo ryhdytty rakentamalla työttömyystöinä yhdys- ja ylimenojohto, jonka kustannukset ovat 10 milj. markkaa.

(Hyvinkään Sanomat 21.3.1958).

Hyvinkään uusi vesitorni

Tulee kohoamaan kuin pikari kauppalan ylle.

Selostaessaan Hyvinkään kauppalan uuden vesitornin suunnittelukilpailua Suomen Kunnallislehdessä Pentti Erkola mainitsee m.m. seuraavaa:

Pikarin ”jalka” on tavallista teräsbetonia, mutta kartiomainen säiliöosa katon yhtymäkohtaan saakka esijännitettyä teräsbetonia. Katto on kupolirakenteinen. Tämä on tiettävästi ensimmäinen kerta, jolloin meillä vesitornissa on suunniteltu käytettäväksi esijännitettyä teräsbetonia ainakin tässä laajuudessa. Ulkomailla on sen sijaan rakennettu useitakin vesisäiliöitä esijännitetystä betonista. Ulkoverhouksena ovat betoniset elementit, joiden palkit antavat kartion alapinnalle voimakkaan profiiliaiheen. Säiliön ulkoisen muotoilun katsottiinkin elimellisesti sopeutuvan rakenteeseen. Kartiomainen muoto on vesiteknillisesti edullinen, sillä vesimäärän vaihtelut aiheuttavat tällöin mahdollisimman vähän muutoksia vedenkorkeudessa ja paineessa, mutta säiliön pohjan tarkkailu on vaikeaa ahtaitten tarkkailutilojen vuoksi.

Ehdotuksen teräsmenekkiarvio on 48.000 kg, joista esijännitettyä terästä 8.000 kg. Betonimenekki oli laskettu olevan 510 m3. ”Pikarin” vesitilavuus on 2.030 m3.

Kuten aikanamme kerroimme kilpailun voittaneen ehdotuksen ”Pikari” laatijoiksi osoittautuivat Yleinen Insinööritoimisto, arkkitehti Olli Kivinen avustajinaan arkkitehti Pentti Riihelä sekä dipl. ins. Paavo Simula.

(Hyvinkään Sanomat 28.3.1958).

Uusi vesitorni

Valtuustolle esitetään uuden vesitornin rakennussuunnitelmana kilpailuehdotus nimim. ”Pullonpohja”, jonka on laatinut Oy. Yleinen Insinööritoimisto, arkkitehti Olli Kivinen, arkkitehti Pentti Riihelä ja dipl. ins. Paavo Simula.

(Hyvinkään Sanomat 21.8.1959).

Uusi vesitorni

Hallitus ehdotti, että kauppalan uusi vesitorni rakennettaisiin Oy. Yleisen Insinööritoimiston laatiman kilpailuehdotuksen ”Pullonpohja mukaan”. – Valtuusto siirsi asian hallituksen uudelleen käsiteltäväksi.

(Hyvinkään Sanomat 4.9.1959).

Uusi vesitorni

Hallitus ehdotti, että kauppalan uusi vesitorni rakennettaisiin Oy. Yleisen Insinööritoimiston laatiman ehdotuksen ”Pullonpohja” mukaan. – Valtuusto hyväksyi ehdotuksen. Päätös oli äänestyksen tulos.

(Hyvinkään Sanomat 25.9.1959).

Vesitornin piirustuksia muutetaan hiukan

Hyvinkään kaupunginhallitus on päättänyt muuttaa vesitornin piirustuksia siten, että kun piirustuksissa mainitaan portaitten kulkevan tornin ulkoreunasta, ne muutoksen jälkeen kulkevat keskeltä.

(Hyvinkään Sanomat 6.2.1960).

”Pullonpohja” vai ”Pikari” kaupungin vesitorniksi

Hyvinkään kaupunginhallituksen kokouksessa oli käsiteltävänä kaupungin vesitornin rakennussuunnitelma. Syyskuun 24. päivänä 1959 kauppalanvaltuusto päätti, että suunnitelma oli laadittava kilpailuehdotuksen ”Pullonpohja” perusteella.

Yleisten töiden lautakunta on kuitenkin esittänyt, että asiaa tutkittaisiin edelleen. Samalla lautakunta esitti, että suunnitelmaa ryhdyttäisiin toteuttamaan Pikari-kilpailuehdotuksen pohjalta.

Käsitellessään asiaa kaupunginhallitus siirsi sen pyytäen rakennustoimistoa laatimaan vertailevat kustannusarviot molemmista ehdotuksista sekä muut vaadittavat vertailut. Tällöin laskelmissa on otettava huomioon myös se, että vesitorniin tulisi näköalapaikka, josta myös on esitettävä kustannusarvio. Tämän jälkeen otetaan asia uudelleen käsiteltäväksi.

(Hyvinkään Sanomat 13.2.1964).

Kaupungin vesitorni silinterin muotoiseksi

Hyvinkään kaupunginvaltuusto on aikanaan päättänyt, että kaupungin vesitorni suunnitellaan kilpailuehdotuksen ”Pullonpohja” mukaan. Asia oli esillä kaupunginhallituksen viime kokouksessa, ja hallitus päätti esittää valtuustolle, että hallitukselle annettaisiin oikeus teettää nämä suunnitelmat, niin että vesitornista tulisi tavallinen silinterin muotoinen vesitorni.

(Hyvinkään Sanomat 9.4.1964).

Uusi vesitorni

Rakennushankkeista, joiden osalta suunnitelmien laatimiseen on jo ryhdytty, on syytä mainita uuden vesitornin rakentaminen. Veden kulutuksen jatkuvasti kohotessa on verraten lähellä tulevaisuudessa aika, jolloin nykyinen vesisäiliö (Ammattikoulun vesitorni) ei enää riitä turvaamaan vesihuoltoa ja näin ollen on ryhdytty aikaisemminkin jo olemassa olevien suunnitelmien pohjalta kehittämään uuden vesitornin lopullista ratkaisua. Vesitornin rakennusajankohta riippuu työllisyysnäkökohdista sekä sen tarpeellisuudessa vesihuollon hoitamisen kannalta. Kuitenkin vesitorni voidaan lukea lähivuosien rakennusohjelmaan.

(Hyvinkään Sanomat 28.8.1964).

Vedenkulutus kasvaa huimasti - uusi vesitorni tulee Puolimatkaan

Viime vuosien aikana huikeasti kohonnut vedenkulutus on nostattanut kaupungin rakennusviranomaiset varpailleen. Sen perusteella on valmistettu suunnitelmat 2.300 kuutiometrin suuruisen vesitornin rakentamisesta Puolimatkan alueelle. Suunnitelmat ovat kaupungin rakennustoimiston käsialaa. Toteuttamisesta ei ole tehty päätöstä, mutta on erinomaista, että valmiit suunnitelmat ovat tarpeen tullen heti käytettävissä.

Jos verrataan vedenkulutusta viimeisen viiden (5) vuoden aikana, kertovat numerot selvää kieltä kaupungin asukasluvun ja sen elinkeinoelämän kasvusta. Vuonna 1960 kuluttivat hyvinkääläiset vettä 1.188.216 kuutiota, seuraavana vuonna (1961) vastaava luku oli 1.194.664 m3, vuonna 1962: 1.234.068 m3, vuonna 1963: 1.473.738 m3 ja viime vuonna jo 1.664.304 m3.

Myös keskimääräinen vuorokautinen vedenkulutus on viidessä (5) vuodessa kasvanut huomattavasti. Määrä oli vuonna 1961: 3.255 kuutiometriä vastaavan lukeman ollessa viime vuodelta 4.537 kuutiometriä.

Niin kuin edellä todettiin, ei Puolimatkankaan normaalisylinterimalliseksi suunnitellun vesitornin rakentamisesta ole olemassa vielä minkäänlaista päätöstä. Suunnitelmien toteuttaminen tulee ilmeisesti kuitenkin jo lähivuosina eteen.

(Hyvinkään Sanomat 22.1.1965).

Kaupunginvaltuusto hyväksyi eilen Puolimatkan vesitornisuunnitelman

Kaupunginhallitus saa parsia vielä ulkonäköä.

Jo toisen kerran tammikuussa kokoontui Hyvinkään kaupunginvaltuusto uuden nelivuotiskauden alkamisen kunniaksi. Parin viikon takaisten vaalien jälkeen paneuduttiin ”oikeisiin” asioihin. Vilkkaimman keskustelun aiheuttivat odotetusti oluenanniskeluoikeuksien myöntäminen tai myöntämättä jättäminen sekä kh:n esitys kesimääräisten kadun ja viemärin rakennuskustannusten korottamisesta ja yllättäen myös vesitornikysymys.

Vesitornin suunnitelmat

Aiheuttivat vilkasta puhetta. Valtuusto hyväksyi kuitenkin uuden vastaisuudessa Puolimatkan alueelle rakennettavan vesitornin piirustukset ja rakennustapaselostuksen oikeuttaen samalla kaupunginhallituksen tarvittaessa tekemään niihin pienehköjä muutoksia. Tämä ”parsiminen” kohdistuu ennen kaikkea ulkonäköön.

(Hyvinkään Sanomat 29.1.1965).

Vesitorni jälleen kaupunginvaltuustoon

Hyvinkään toisen, Puolimatkaan sijoitettavan vesitornin ulkopintaa koskeva yleisten töiden lautakunnan esitys hyväksyttiin kaupunginhallituksessa maanantaina. Vesitorniasia tulee näin ollen jälleen valtuustokäsittelyyn. Jo aikaisemmin on eri yhteyksissä kiinnitetty suunnitelmiin vilkasta huomiota.

Kaupunginhallitus päätti myös palavien nesteiden säilytyspaikan rakentamisesta Ammattikoululle. Koulu vesitorniosassa suoritetaan eräitä välttämättömiä korjaustoimia.

(Hyvinkään Sanomat 1.4.1965).

Puolimatkan vesitorniin kauko-ohjattu hälytin

Puolimatkan uuteen vesitorniin saadaan asentaa sähkökäyttöinen kauko-ohjattu ulkoilmahälytin. *

*Toim. huom. Väestöhälytin purettiin myöhemmin pois vesitornin katolta, mutta se oli varastoituna kohteessa aina vesitornin saneeraukseen saakka, vuoteen 2014, jonka jälkeen se romutettiin.

(Hyvinkään Sanomat 21.10.1965).

Rakennuslupa vesitornille

Kaupungin järjestysoikeus myönsi viime kokouksessaan rakennusluvan Puolimatkaan tulevalle kaupungin toiselle vesitornille. Tornin tilavuus on 6300 m3 ja vesisäiliön 2500 m3. Tornista tulee 35 metrin korkuinen ja sen ylin kohta sijaitsee 164 metriä merenpinnan yläpuolella. Urakkatarjoukset ratkaistaneen joulukuun puolivälissä, jonka jälkeen päätetään töiden aloittamisesta.

(Hyvinkään Sanomat 18.11.1965).

Kaupungin budjetti nousee yli 20 miljoonan markan

Kaupunki rakentaa.

Tärkeimmistä rakennus- ja muista pääomamenoista mainittakoon…

…(jäteveden)Puhdistuslaitokset 200.000 mk.

…Viemärien rakentaminen 300.000 mk.

…Vesitornin rakentaminen 400.000 mk ja vesijohtoverkoston laajentaminen 200.000 mk.

Lehtijuttuun liittyy taiteilija ”AS:n” luonnospiirros uudesta vesitornista.

(Hyvinkään Sanomat 20.11.1965).

Urakkasopimukset Vesitornista ja Hyyppärän puhdistuslaitoksesta eilen

Iloinen työllisyysuutinen jouluksi! Kaupungin rakennustoimistossa allekirjoitettiin eilen iltapäivällä urakkasopimukset Puolimatkan vesitornin ja Hyyppärän (jäteveden)puhdistuslaitoksen rakentamisesta, ja tämä merkitsee sitä, että työt aloitettaan välittömästi joulun jälkeen. Urakkasopimuksen mukaan kummatkin rakennukset valmistuvat syyskuun loppuun mennessä.

Urakkasopimukset allekirjoitettiin hyvinkääläisen urakoitsija – Hyvinkään Talorakennus Oy:n kanssa.

(Hyvinkään Sanomat 24.12.1965).

Kuiva kala kuivalla maalla

Hyvinkään koululaisten keskuudessa on tavallista enemmän uimataidottomia. Hyvinkäällä on todellinen maauimala, joka yleisesti tunnetaan ”kolera-altaana”. Hyvinkäällä ei kuitenkaan ole kunnollista uimapaikkaa.

Hyvinkään kaupunki aikoo rakentaa Sveitsin kansallispuistoon * uimahallin, joten uinnin harrastajien tulevaisuus ei sittenkään näytä kovin synkältä.

*Toim. huom. Sveitsin puisto ei ole kansallispuisto.

Nykyinen maauimala on ollut talven aikanakin vilkkaassa käytössä, sillä viitisenkymmentä avantouimaria on sukeltanut aamuisin sen kylmän ja hieman likaisen pinnan alle. Kesäisin allasta käyttävät lapset. Aikuiset lähtevät joko viiden (5) kilometrin päässä olevalle Usminjärvelle tai 18 kilometrin takana olevalle Sääksjärvelle.

Kolmisen vuotta sitten ryhtyivät eräät innokkaat uinnin ystävät puuhaamaan uimahallia Hyvinkäälle. Rahoitus oli tarkoitus järjestää säätiön avulla, kaupunki otti kuitenkin asian hoitaakseen. Suunnitelmat ovat niin pitkällä, että valtuuston pitäisi tässä kuussa hyväksyä piirustukset. Rakentamaan päästään loppuvuodesta. Itse uimahalliin tulee 25 metrin radat ja hallin yhteyteen rakennettavaan maauimalaan 50 metrin radat.

Koska hallin ympärille tulee viheralue, on paikalle jo ajettu multaa. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että multakasat on ajettu väärään paikkaan, sillä rakennusvaiheen aikana ne ovat tiellä.

Lehtikuva 1: ”Kolera-allas” tyhjennetään ja puhdistetaan kesän täyttöä varten. Sähkömies Jussi Tanner asentaa pumppua paikalleen. Mauno Jussila ryhtyy maanantaina tyhjentämään allasta, joka on hauraan jään peitossa.

(Hyvinkään Sanomat 6.5.1966).

Radiopuhelintukiasema hyppyrimäkeen

Kaupunginhallitus myönsi Keskusosuusliike Hankkijalle luvan pystyttää radiopuhelintukiaseman Hyvinkään Sveitsin hyppyrimäkeen. Hankkija rakentaa maatalouskonehuoltoa varten radiopuhelinjärjestelmän, joka peittää osan Etelä-Suomea.

Ko. releointiasema käsittää asemapisteen ja melko pienikokoisen antennin. Toisena sijoitusvaihtoehtona oli uusi Puolimatkan vesitorni, mutta siihen kaupunki tulee itse sijoittamaan omia tarkoituksia palvelevien radiopuhelintukiasemien laitteet.

(Hyvinkään Sanomat 10.5.1966).

Maaperätutkimuksia suoritetaan

Kallio ja Maaperätutkimus Geotek Oy on tarjoutunut suorittamaan Hyvinkäällä maaperätutkimuksia. Yhtiö on neuvotellut asiasta yleiskaavan laatijan prof. Kivisen ja kaupungininsinööri Mankin kanssa. Näitten neuvottelujen perusteella yhtiö on laatinut kustannusarvion, jonka mukaan geologisen kartoituksen osalta kustannukset ovat n. 3000 mk.

Kaupunginhallitus päätti, että Geotek Oy:n suunnittelema geologinen kartoitus suoritetaan.

(Hyvinkään Sanomat 23.6.1966).

Uusi vesitorni harjakorkeuteensa

Eilen pidettiin kaupungin uuden vesitornin harjannostajaiset Puolimatkan mäellä. 2500 m3 suuruisen säiliön arkkitehtonisen ulkosuunnittelun on tehnyt kaupungin rakennustoimisto. Rakennuspiirustukset on tehnyt Insinööritoimisto Erkki Juva.

Vesitornin sähkö- ja putkityöt on suunnitellut Insinööritoimisto Vesi-Hydro-Jäämies & Co. Pääurakoitsijana toimii Hyvinkään Talorakennus Oy. Sähkötyöt on suorittanut T:mi Tauno Berg ja putkityöt kaupunki itse.

Tilaisuudessa lausui kaupungin tervehdyksen yleisten töiden lautakunnan puheenjohtaja Teodor Johansson. Johtaja Laine Talorakennus Oy:stä vastasi kaupungin tervehdykseen urakoitsijan puolesta.

Vesitornisuunnitelma on ollut vireillä jo kahdeksan (8) vuotta. Kahdeksan (8) vuotta sitten pidettiin suunnittelukilpailu, mutta sen mukaan ei ryhdyttykään rakentamaan, koska Hyvinkään Verkatehtaan lopettaminen vähensi veden kulutusta. Nyt kulutus on taas lisääntynyt siinä määrin, että uusi vesitorni on tullut ajankohtaiseksi. Uusi vesitorni on tilavuudeltaan noin puolet suurempi kuin edeltäjänsä.

Lehtikuva: Vesitorni on vielä ympäröity rakennustelineillä ja Suomen lippu liehuu sen huipulla.

(Hyvinkään Sanomat 1.7.1966).

Dipl. ins. Jorma Eerikäinen kaupungininsinööriksi

Kaupunginvaltuusto valitsi eilen pitämässään kokouksessa kaupungininsinöörin virkaan dipl. ins. Jorma Eerikäisen Helsingistä.

Virka on ollut haettavana kesäkuun 20. päivään (1966). Hakijoita oli ilmoittautunut yhdeksän (9). Yleisten töiden lautakunta on esittänyt kaupunginhallitukselle lausuntonsa ja hallitus päätti esittää valtuustolle, että se valitsisi virkaan dipl. ins. Eerikäisen.

Eerikäinen on valmistunut insinööriksi vuonna 1954. Sen lisäksi hän on suorittanut runsaasti lisäopintoja. Mm. STS:n täydennyskurssin tienpäällystystekniikasta, rakennusinsinöörien lainopillisen kurssin, WHO:n fysiologisen hygienian pohjoismaisen insinöörikurssin ja opiskellut USA:ssa yliopistossa pääaineenaan liikennetekniikka.

Aikaisemmin dipl. ins. Eerikäinen on toiminut Oulunjoki Osakeyhtiön betoni- ja geoteknillisessä toimistossa, Pieksämäen kaupungininsinöörinä sekä Insinööritoimisto Maa ja Vesi Oy:n tiesuunnittelu ja liikenneteknillisen osaston päällikkönä.

(Hyvinkään Sanomat 8.7.1966).

Vesi- ja viemärijohdot teollisuusraiteen alitse

Kaupungin puolesta on anottu lupaa saada rakentaa vesi- ja viemärijohto Sahanmäen teollisuusraiteen no. 2 alitse. Toisen ratapiirin päällikön viransijainen H. Reijonaho on kuluvan heinäkuun 5. päivänä antanut luvan seuraavilla ehdoilla: että kaikki työt suoritetaan kaupungin kustannuksella, että rata kanavia tehtäessä ja johtoja rakennettaessa hyvin tuetaan, että vesi- ja viemärijohtoristeily rakennetaan noudattaen niitä ohjeita, jotka on esitetty Suomen Kunnallisteknillisen yhdistyksen julkaisussa ”Betoniputkinormit” kohdassa 3.2 rautatiealitukset, että siinä tapauksessa, että lisäraiteita rakennetaan paikalla, kaupunki kustantaa johtojen vahvistuksen jatkamisen tai muun tarpeellisen muutostyön, että kaupunki vastaa kaikista vahingoista, jotka voivat aiheutua ko. johdoista sekä ettei Rautatiehallinto vastaa johdoille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Yleisten töiden lautakunta on esittänyt, että ehdot hyväksytään. – Kaupunginhallitus päätti hyväksyä esitetyt ehdot.

(Hyvinkään Sanomat 19.7.1966).

Vesi suljettu

6.8.1966 klo 23.00 – 7.8.1966 klo 7.00 (lauantain ja sunnuntain välinen yö) vesisäiliön puhdistuksen takia. Kiinteistöjen hoitajia kehotetaan sulkemaan siksi ajaksi talonsa pääventtiili.

Hyvinkäällä 4.8.1966.

Hyvinkään kaupungin vesilaitos.

(Hyvinkään Sanomat 6.8.1966).

Vedenkäyttäjille

Puolimatkan uuden vesitornin käyttöönoton yhteydessä saattaa kaupungin vesilaitoksen vedenjakelussa ilmetä häiriöitä kuluvan elokuun aikana.

Hyvinkään kaupungin vesilaitos.

(Hyvinkään Sanomat 11.8.1966).

Vesijohto teollisuusraiteen alitse

Vesijohdon rakentaminen Sahanmäen teollisuusraiteen alitse oli jälleen esillä kaupunginhallituksen kokouksessa ja hallitus päätti hyväksyä ratapiirin päällikön 15.7.1966 asiasta antamat määräykset;

1) kaupunki suorittaa kaikki työt kustannuksellaan ratapiirin päällikön antamien ohjeiden mukaan,

2) rata kanavia tehtäessä ja johtoa rakennettaessa hyvin tuetaan,

3) viemärijohtoristeily rakennetaan piirustusten no. R-71–24 mukaan noudattaen niitä ohjeita, jotka on esitetty Suomen Kunnallisteknisen yhdistyksen julkaisussa ”Betoniputkinormit” kohdassa 3.2 rautatiealitukset,

4) siinä tapauksessa, että lisäraiteita rakennetaan paikalle, kaupunki kustantaa johdon vahvistuksen jatkamisen tai muun tarpeellisen muutostyön,

5) että kaupunki vastaa kaikista vahingoista, jotka voivat aiheutua ko. johdosta sekä

6) ettei Rautatiehallinto vastaa johdolle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista.

Rakennustoimistolla ja yleisten töiden lautakunnalla ei ole kirjeen johdosta mitään huomautettavaa.

(Hyvinkään Sanomat 18.8.1966).

Ratkaisu Takojan vedenottamosta pian

Jokelalaiset ovat kauan ihmetelleet missä viipyy keväällä luvattu ratkaisu Jokelan polttavaan vesikysymykseen. Luvatusta Takojan vedenottamosta ei ole kuulunut mitään. Useat ovat jo ehtineet syyttää kuntaa lupauksen rikkomisesta.

Kuitenkin on asian hyväksi kunnan puolesta tehty mitä on voitu. Takojalta varattua paikkaa koskeva lupa-anomus on ollut vesioikeuden käsiteltävänä ja päätöstä on odoteltu, kertoi Tuusulan kunnaninsinööri Nummi. Lupa on ollut myös kuntalaisten nähtävänä ja valitusaika menee pian umpeen.

Eräät henkilöt ovatkin tehneet valituksen asian johdosta, ja tästä syystä on jutun käsittely viivästynyt. Vaikka asia onkin niin pieni, ettei tavallisessa tapauksessa ole tapana ottaa lupaa, ei näin ole kuitenkaan haluttu menetellä ja tätä on käytetty hyväksi ja saatu riita aikaan, mikä puolestaan on viivästyttänyt vedenottamon rakentamista. Vesioikeuden päätös asiasta tulee ilmeisesti aivan lähiaikoina, ja jos se on myönteinen, päästään rakentamisen alkuun pian. Runkojohto tulisi siten jo talven aikana valmiiksi, kertoi kunnaninsinööri Nummi.

(Hyvinkään Sanomat 20.8.1966).

Vesitorni valmistuu

Tämän syksyn aikana, todennäköisesti lokakuussa, valmistuu Hyvinkään kaupungin rakennuttama uusi vesitorni Puolimatkaan. Tornin vesitilavuus tulee olemaan 2500 m3. Pääurakoitsijana toimii Hyvinkään Talorakennus Oy.

Uusi (jäte)vedenpuhdistuslaitos Hyyppärässä on nyt lähes valmis. Sen suunnittelija on helsinkiläinen Vesi-Hydro Oy ja pääurakoitsija Hyvinkään Talorakennus Oy.

Uusi kauppaoppilaitos on valmistunut suunnitelmien mukaisesti täksi syksyksi. Arkkitehti Eila Karailan piirtämän koulutalon kuutiotilavuus on 14.100 m3, pääurakoitsijana on tässäkin toiminut Hyvinkään Talorakennus Oy.

(Hyvinkään Sanomat 26.8.1966).

Rakennusmestari

Saa toimen Hyvinkään kaupungin rakennustoimiston palveluksessa pääasiallisena tehtävänään vesi-, viemäri ym.- kunnallisteknisiin suunnitelmiin liittyvien tutkimusten suorittaminen.

Hakemukset omine palkkavaatimuksineen sekä selostuksineen aikaisemmasta toiminnasta lähetettävä Hyvinkään kaupungin rakennustoimistoon, os. Vaiveronkatu 6–8, Hyvinkää 6.9.1966 klo 12.00 mennessä.

Hyvinkäällä 25. päivänä elokuuta 1966.

Hyvinkään kaupungin rakennustoimisto.

(Hyvinkään Sanomat 30.8.1966).

Tämä oli ensimmäinen

Lehtikuva 1: Sveitsin puuvesitorni. ”Hiukan surkealta näyttää nykyaikaisiin vastaaviin laitoksiin verrattuna tämä Hyvinkään ensimmäinen vesitorni, joka aikanaan hyvinkin uljaana kohosi Sveitsin luonnonpuistoon v. 1945 – vesitilavuutta sillä oli kokonaista 50 m3. Puurakenteinen torni purettiin sen palveltua hyvinkääläisiä viisi (5) vuotta uuden tornin valmistuttua v. 1950. Tornin kivijalka on vieläkin nähtävissä Sveitsissä.” *

*Toim. huom. Sveitsin puuvesitorni valmistui jo vuonna 1944 ja sen vesitilavuus oli todellisuudessa 600 m3. Väliaikaiseksi suunniteltu puuvesitorni sortui kesäkuussa 1951 vain muutamaa päivää ennen kuin uusi Ammattikoulun vesitorni voitiin ottaa käyttöön. Muistitiedon mukaan puuvesitorni olisi sijainnut noin nykyisen Hotelli Sveitsin kohdalla.

Tämä luovutetaan tänään

Lehtikuva 2: Sonninmäen vesitorni. ”2500 m3 eli 2,5 milj. litraa vettä vetää yhdellä kertaa sisuksiinsa tämä Puolimatkan mäkeen noussut Hyvinkään uusin vesitorni, jonka luovutustilaisuus on tänään klo 13.00. Uuden tornin ohella jakaa hyvinkääläisille vettä ammattikoulun vieressä sijaitseva v. 1950 valmistunut vesitorni *, jonka vesitilavuus on 1200 m3. Arvatkaapa, paljonko hyvinkääläiset vettä kuluttavat (vuorokaudessa). Näin syyskaudella lähes kolme uutta tornillista eli 6,5 milj. litraa – kesäaikana vieläkin enemmän.

*Toim. huom. Ammattikoulun vesitorni valmistui vuonna 1951.

(Hyvinkään Sanomat 30.9.1966).

Katu- ja viemäritöitä

Hyvinkään kaupungin yleisten töiden lautakunta on esittänyt seuraavat katu- ja viemärityöt tehtäviksi:

Katutyöt: Muovikatu (Sahanmäen alueella) 28.000 mk, Varastokatu (teollisuusraide – Muovikatu) 41.500 mk, yhteensä 69.500 mk.

Viemärityöt: Muovikatu 7.100 mk

Vesijohtotyöt: Muovikatu 6.800 mk.

Lautakunta on esittänyt, että työt saadaan aloittaa ennen kuin valtuusto on asian päättänyt.

Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, että ko. työt suoritettaisiin. Rakennustoimistolle annettiin oikeus alkaa työt tarvittaessa.

(Hyvinkään Sanomat 8.12.1966).

Katu-, viemäri-, vesijohtotöitä Hyvinkään kaupungissa

Hyvinkään kaupungin yleisten töiden lautakunta oli esittänyt tehtäväksi eräitä katu-, viemäri- ja vesijohtotöitä. Kysymyksessä ovat seuraavat työt:

Katutyöt: Varastokatu, osa Muovikatu – Monnintie 73.000 mk ja Kutomokatu, osa Torikatu – kirjasto 10.000 mk, yhteensä 83.000 mk.

Viemärityöt: Sveitsin majan viemäröinti 15.000 mk ja Kutomokatu, osa Torikatu – kirjasto 8.000 mk, yhteensä 23.000 mk.

Vesijohtotyöt: Kutomokatu, osa Torikatu – kirjasto 7.000 mk.

Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että ko. työt suoritettaisiin. Rakennustoimistolle annettiin oikeus aloittaa työt tarvittaessa.

(Hyvinkään Sanomat 20.12.1966).

Kunnalliskertomuksesta 1966

Suunnittelu- ja piirustustyöt: Puolimatkan vesitornin verhoussuunnitelma.

Laajennustyöt: Puolimatkaan rakennettiin 2.400 m3:n suuruinen vesitorni. Työn suoritti urakalla Hyvinkään Talorakennus Oy. Torni valmistui niin, että se voitiin ottaa käyttöön 14.9.1966.

Lähes 2000 milj. litraa käytti Hyvinkää vettä v. 1966

1.957.606 kuutiota eli lähes 2000 milj. litraa vettä pumppasivat Sveitsin ja Hyvinkäänkylän pumppuasemat hyvinkääläisten käytettäväksi viime vuonna. Lisäys vuoteen 1965 verrattuna oli lähes 100 milj. litraa (100.000 m3).

Keskimääräinen vedenkulutus vuorokautta kohti oli noin 7000–8000 kuutiota, mikä merkitsee sitä, että Hyvinkään uusi, 2500 m3 sisällyttävä vesitorni sekä vanha, 1200 m3 kuutiota vetävä vesitorni, joutuivat normaalisti täyttymään noin kaksi (2) kertaa vuorokaudessa. Suurimmallaan oli vedenkulutus kuukausista kesäkuussa, 186.282 kuutiota (ilmeisesti puutarhamaiden kastelun vuoksi), pienimmillään heinäkuussa, 126.654 kuutiota (teollisuuden ym. lomat).

Pumppuasemanhoitajan kertoman mukaan on viikonpäivistä vedenkulutuksiltaan suurin perjantai, pienin sunnuntai.

Vain pohjavettä

Kuten tiedetään, on kaikki Hyvinkäällä käytetty vesi pohjavettä, joka ei kaipaa minkäänlaista puhdistamista. Pohjavesivirrat sijaitsevat Sveitsissä osittain 11 metrin, osittain 33 metrin syvyydessä. Sveitsin kohdalla on pohjavesimuodostuma niin laaja, että voidaan puhua lähes maanalaisesta järvestä.

(Hyvinkään Sanomat 10.1.1967).

Mitä kuva tuo mieleenne?

Ehkäpä jännityselokuvan tai vanhan hyvän ajan salapoliisiromaanin. Tai englantilaisen kummituslinnan? Mutta eipä mennä merta edemmäksi kalaan! Kuvassamme on Hyvinkään kaupungin uuden vesitornin kiertoportaat. Vain ja yksinkertaisesti.

(Hyvinkään Sanomat, lehtikuva 28.11.1967).

Päivitetty 20.1.2023

HYVINKÄÄN VESI 
Kerkkolankatu 42,
05800 Hyvinkää 
PL 24, 05801 HYVINKÄÄ 
p. 019 459 11* (kaupungin vaihde)


Laskutus:
ma-pe 9-15
040 832 5353
vesihuolto@hyvinkaa.fi

Muut palvelut
ma-to 7-16, pe 7-14