10. Rääkänpään likaveden puhdistuslaitos

Vuonna 1911 parantola, villatehdas ja rautatieasema rakennuttivat yhteisen likaviemäristön, joka laski Palojokeen. Paikalliset maanomistajat valittivat joen veden likaantumisesta vuosikymmenien ajan ja vuonna 1939 villatehdas rakensi itselleen jäteveden puhdistuslaitoksen. Ensimmäiset kunnalliset viemäriverkot rakennettiin 1930-luvun alkupuolella radan länsipuolelle.

VR:n konepajan tulo Hyvinkäälle vauhditti viemäri- ja vesijohtoverkoston rakentamista, joka aloitettiin vuonna 1943. Vuosikymmenen lopussa oli katujohtoa valmiina jo 18 km. Marttiin rakennettiin puhdistuslaitos 1950-luvun alussa. Sveitsin puinen vesitorni korvattiin vuonna 1953 * konepajan lähelle rakennetulla insinööri T. Peltosen ja rakennusmestari Arvo Rostilan suunnittelemalla uudella vesitornilla.

*Toim. huom. Sveitsin puinen vesitorni korvattiin todellisuudessa vuonna jo 1951.

(Hyvinkään kulttuuriympäristön historiallinen kuvaus, Alanko Marja, 1985).

Rääkänpään likaveden puhdistuslaitos

…Päätettiin esittää Rautatiehallitukselle, että valtio suorittaisi kauppalalle korvausta Suokadun viemärin rakentamisesta, jonka pituus tulee olemaan 1050 m, mk 4.800.000, jolloin VR:n pääkonepaja voitaisiin vapauttaa velvollisuudesta rakentaa asuntotaloihin alueellaan hajoituskaivot. Samalla päätettiin esittää, että valtio osallistuisi myös Rääkänpäähän rakennettavan likaveden puhdistuslaitoksen rakennuskustannuksiin, jotka (Tampereen) kaupungininsinööri Peltosen laatiman suunnitelman mukaan tekevät n. 19 milj. markkaa. Niin ikään päätettiin esittää Yhdistyneet Villatehtaat Oy:lle, että se osallistuisi mainitun laitoksen rakennuskustannuksiin, koska tehtaalta tuleva teollisuuden jätevesi muodostaa valtaosan siitä jätevedestä, joka puhdistuslaitoksessa tullaan puhdistamaan.

(Hyvinkään Sanomat 11.11.1949).

Likaveden puhdistuslaitos

Kauppalan vuoden 1950 talousarvioon on otettu määräraha likaveden puhdistuslaitoksen rakentamista varten Yhdistyneitten Villatehtaitten alapuolella olevan n.s. Voittopalstan etelärajalle. Rakennustoimisto on tutkinut puhdistuslaitoksen sijoitusmahdollisuuksia. Tällöin on osoittautunut, ettei puhdistuslaitosta voida sijoittaa edullisesti alkuaan ajateltuun paikkaan. Yleisten töiden lautakunta on ehdottanut, että puhdistuslaitos rakennettaisiin kauppalan omistaman Kangasmaa-nimisen tilan RN:O 18312 alueelle Martissa olevan entisen kaatopaikan viereen.

Kauppalanhallitus oli harkinnut mahdollisuuksia rakentaa yhteinen puhdistuslaitos Oy. Yhdistyneitten Villatehtaitten kanssa. Villatehtaitten taholta oli kuitenkin ilmoitettu, että tehdas haluaa hoitaa teollisuusvesiensä puhdistuksen itse.

Mitä tulee puhdistuslaitoksen rakennuskustannuksiin, oli yleisten töiden lautakunta ilmoittanut kustannusten nousevan noin 1.400.000 markkaan.

Hallitus oli ehdottanut valtuuston päättävän, että kauppalan likaveden puhdistuslaitos rakennetaan kauppalan omistaman Kangasmaa- nimisen tilan RN:O 18312 alueelle Martissa olevan entisen kaatopaikan viereen. Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.

Asian yhteydessä kuultiin kauppalaninsinööri dipl. ins. Tauno Muotisen selventävä esitys. Yleiskeskustelussa tuotiin esille useitakin kauppalassa vallitsevia epäkohtia, mitkä aiheutuvat likaveden puhdistuslaitoksen puuttumisesta. Niin ikään tähdennettiin sitä seikkaa, että myöskin kauppalan läntinen puoli tarvitsee vastaavan puhdistuslaitoksen.

(Hyvinkään Sanomat 28.4.1950).

Viemäreiden kustannuslaskelmat ja korvausperusteet

Kauppalan rakennustoimisto oli laatinut jäljempänä mainittujen tonttien viemäröintisuunnitelman sekä sen toteuttamisen kustannusarvion ja kustannusten jaoitteluehdotuksen:

II kauppalanosan kortteli N:o 111, tontit N:o 1, 4, 5, ja 6, kortteli N:o 106, tontit N:o 5 ja 8, kortteli N:o 107, tontit: N:o 3 ja 4, kortteli N:o 108, tontit N:o 6–16 ja kortteli N:o 118.

III kauppalanosan kortteli N:o 232, tontit N:o 1–6, korttelit N:o 233–235, kortteli 237, tontit N:o 1–4, korttelit N:o 238–240, 243, 244, kortteli N:o 248, tontit 13–24.

IV kauppalanosan korttelit N:o 301–315, kortteli N:o 319, tontit 1, 8, 9 ja 10, kortteli N:o 326, tontit 14–18, korttelit N:o 328, 329, 331–333, 336–337, 339, 340, 343–348, kortteli N:o 316, tontit N:o 1–10, kortteli 317, tontit N:o 1–8.

V kauppalanosan korttelit N:o 401–402, kortteli N:o 404, tontit 1–3, kortteli N:o 405, tontti N:o 8, korttelit N:o 419–422, 424–429, 434–436, 445, 446, 448–449, 453, kortteli N:o 454, tontit 4–16, kortteli 455, tontit 4–15, korttelit N:o 456–458 ja teollisuuskortteli N:o 8.

Terveydenhoitolautakunta oli viemärisuunnitelmasta antanut puoltavan lausunnon.

Viemäriverkostoa varten on kustannusarvio laadittu viime tammikuun hintatason mukaan. Viemäriverkosto tulee maksamaan sen mukaan 109.161.375:20.

Rakennustoimiston laatimassa edellä selostetussa ehdotuksessa oli järjestysoikeus antanut lausuntonsa ja oli ehdotus karttoineen, kustannusarvioineen ja kustannusten jaoitteluehdotuksineen ollut asianmukaisen kuulutuksen jälkeen julkisesti nähtävänä toukokuun 11. päivästä kesäkuun 11. päivään eikä muistutuksia sen suhteen oltu tehty.

Hallitus oli ehdottanut, että valtuusto päättäisi hyväksyä rakennustoimiston laatiman viemäröintisuunnitelman sekä määrätä, että tontinomistajilta veloitetaan viemärinrakennuskustannukset esitettyjen perusteiden mukaan. Edelleen sisältyi ehdotukseen, että päätös alistettaisiin tontinomistajien korvausvelvollisuuden osalta Valtioneuvoston tutkittavaksi ja vahvistettavaksi. Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.

(Hyvinkään Sanomat 30.6.1950).

Hyvinkään kauppala 25 vuotta

Voimakkaasti edistyvä teollisuuskeskus tarjoaa elinkeinotoiminnalle monipuolisia sijoittumismahdollisuuksia.

 …Samanaikaisesti on kauppalan hallintoelimissä kehittynyt rakentava henki, ehkä käytyjen sotien seurauksena, ja suuriakin kysymyksiä on voitu ratkaista kiihkottomasti vain asiallisiin näkökohtiin nojautuen. Tuloksena tällaisesta myönteisestä kunnallispolitiikasta ovat monet uudistukset, joita viime vuosina on voitu toteuttaa. Näkyvimpiä ovat tässä suhteessa rakennustoimintaan liittyvät tehtävät. V. 1945 valmistui vesijohtolaitos. Johtoverkostoa on tähän mennessä rakennettu n. 18 km. Rinnan vesijohtotöiden on rakennettu likaviemäreitä. Uusi 1.200 m3 vesisäiliöllä varustettu vesitorni on juuri valmistumassa ja näinä päivinä on aloitettu myös likaveden pääpuhdistamon rakennustyöt Rääkänpäässä.

Muusta rakennustoiminnasta voidaan mainita väliaikaisen kauppalantalon valmistuminen vuonna 1949. Tämä rakennus muodostaa osan tulevasta kauppalan sairaalasta. Saman vuonna valmistui myös rakennustoimiston uusi varasto työpajoineen Torikadun varrella, josta on hankittu tilava varastoalue. *

*Toim. huom. nk. vanha varikko.

(Kauppalanjohtaja Jorma Tuominen kirjoituksessaan: Hyvinkään kauppala 25 v. Eräitä piirteitä kuluneelta toimintakaudelta, Hyvinkään Sanomat 19.1.1951).

Kauppalanhallituksen kokous

Esitettiin Helsingin Verkatehdas Oy:n antama sitoumus teollisuusjätevesien puhdistuslaitoksen rakentamisesta. Puhdistuslaitoksesta johdetaan jätevesi kauppalan rakennustoimiston hyväksymällä tavalla mahdollisimman lyhintä tietä Hyvinkään - Karkkilan radan varteen ja radan vartta Vantaanjokeen. Puhdistuslaitos rakennetaan kahden vuoden kuluessa 1.7.1951 lukien. Kauppalanhallitus hyväksyi sitoumuksen.

(Hyvinkään Sanomat 27.4.1951).

Kauppalan vesijohtolaitos

Ensi vuoden talousarvioon määräraha eräiden laajennussuunnitelmien toteuttamiseksi.

Helsingin Verkatehdas Oy oli esittänyt Hyvinkään kauppalanhallitukselle, että kauppala jatkaisi vesijohtoverkostoaan Puolimatkassa siten, että mainittu tehdas saisi vetensä siitä. Tehtaalla nimittäin ilmenee veden puutetta. Edelleen tehdas oli esittänyt, että kauppala järjestäisi yleisen viemärin eräisiin tehtaan rakennuksiin.

Kauppalanhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan tällä viikolla ja päätti ilmoittaa Helsingin Verkatehtaalle, että vesijohtoverkoston laajentamiseksi Puolimatkassa varataan kauppalan ensi vuoden talousarvioon määräraha. Viemärikysymys siirtyy myös myöhemmäksi ja olisi tehtaan siihen mennessä saatava oma puhdistuslaitoksensa lopulliseen muotoonsa.

(Hyvinkään Sanomat 5.10.1951).

Suokadun viemärirakennustyö työttömyystyöksi

Hyvinkään kauppalanhallituksen viime kokouksessa päätettiin esittää kauppalanhallituksen aikoinaan Kulkulaitostenministeriölle valtion työttömyystyönä tehtäväksi ehdottama Suokadun viemärirakennustyö suoritettavaksi kauppalan työttömyystyönä, jolloin valtio suorittaa työpalkat lukuun ottamatta työnjohdon palkkamenoja. Kustannus nousee n. 7.2 milj. markkaan, josta työpalkkamenot ovat 3.013.000 markkaa.

(Hyvinkään Sanomat 14.10.1951).

Hyvinkään kauppalan viemäröimissuunnitelma

Oy. Yleisen Insinööritoimiston tehtäväksi.

Hyvinkään kauppalanhallitus on päättänyt antaa Oy. Yleisen Insinööritoimiston tehtäväksi laatia tarkistettu suunnitelma kauppalan viemäröimisestä.

(Hyvinkään Sanomat 8.12.1951).

Suunnitelma Hyvinkään kauppalan rakennusohjelmaksi vuosina 1952–1954

Hyvinkään kauppalanvaltuusto käsitteli kokouksessaan eilen illalla m.m. kauppalanhallituksen laatiman suunnitelman kauppalan rakennusohjelmaksi vuosina 1952–54. Suunnitelma on seuraava:

Vuonna 1952: likaveden puhdistuslaitos 7.000.000: -, kauppalantalon 1. vaihe 10.500.000: -, Puolimatkan kansakoulu 25.000.000: -, kauppalansairaala 25.000.000: -, linja-autoasema 5.000.000: -, valmistava ammattikoulu 15.000.000: -, Arava-vuokratalo 54.000.000: - ja palovaja-putkenlyöntivaja 400.000: -, yhteensä: 141.900.000: -.

Vuonna 1953: kauppalantalon 2. vaihe 64.500.000: -, kauppalansairaalan 2. vaihe 50.000.000: -, uusi pumppuasema 20.000.000: - ja puhdistuslaitos, Hyyppärä 1. vaihe 20.000.000: -, yhteensä: 154.500.000: -.

Vuonna 1954: puhdistuslaitos 2. vaihe 10.000.000: -, Aseman koulu 1. vaihe 100.000.000: - ja paloasema 30.000.000: -, yhteensä: 140.000.000: -.

Hinnat nykyisen hintatason huomioiden on arvioitu likimääräisiksi.

Valtuuston päätökseksi tuli, että suunnitelma hyväksyttiin seuraavilla muutoksilla: kauppalansairaalaa osoittavasta summasta siirrettiin 5 miljoonaa markkaa kauppalantalon 1. vaiheeseen (v. 1952) ja kauppalantalon toisesta vaiheesta siirrettiin 5 miljoonaa markkaa kauppalansairaalan toiseen vaiheeseen (v. 1953).

Lisäksi jätettiin kauppalanhallituksen harkittaviksi rouvien Hilja Lapin ja Lilly Lindforsin esitys lasten päiväkodin rakentamisesta v. 1953 aikana ja johtaja Mauno Jokisen toivomus Sveitsin hiihtomajan rakentamisen ottamisesta vv. 1953–54 rakennusohjelmaan.

(Hyvinkään Sanomat 21.12.1951).

Suokadun viemärin rakentaminen

Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön työosasto oli myöntänyt kauppalan käytettäväksi Suokadun viemärin rakentamiseen valtion avustuksena puolet työpalkka- ja kuljetuskustannuksista, kuitenkin enintään 2 miljoonaa markkaa. Tämä työ suoritetaan kauppalan työttömyystyönä ja on kauppalan samanaikaisesti sijoitettava omiin, hyväksyttyihin työttömyystöihinsä vähintään kauppalan työhönsijoitusvelvollisuuden perusosuutta vastaava määrä työttömiä.

Kauppalanhallitus päätti kehoittaa rakennustoimistoa ryhtymään toimenpiteisiin Suokadun viemärityön pikaiseksi aloittamiseksi.

(Hyvinkään Sanomat 7.3.1952).

Auton pyörä viemärikaivoon

Sementtirengas lohjennut ja kansi suistunut pois.

Viime sunnuntain vastaisena yönä puolen yön aikaan oli muuan auto palailemassa Tapainlinnan tanssilavalta. Tällöin oli auton toinen etupyörä viemärikaivoon ja lokasuoja lommoutunut pahoin. Asiaa tutkittaessa on todettu onnettomuuden aiheutuneen syystä, että kaivon ylimmäinen viemärirengas oli lohjennut ja kansi suistunut paikoiltaan.

(Hyvinkään Sanomat 5.8.1952).

Hyvinkään kauppalanhallitus

Hyvinkään kauppalanhallitus päätti viime maanantaina pitämässään kokouksessa esittää Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle, että Viertolankadun viemärityömaa ja Kauppalankadun leikkaustyömaa saataisiin suorittaa työttömyystöinä.

Kauppalanhallitus aloitti Kauppalan tulevan vuoden talousarvion käsittelyn, jolloin päästiin menopuolella 8. pääluokkaan. Talousarvion menopuolella on kaikkiaan 14. pääluokkaa ja tulopuolella 14. osastoa.

(Hyvinkään Sanomat 7.11.1952).

Hyvinkään kauppalanhallitus

Sveitsin pääviemärin ja vesijohdon rakentaminen hyväksytty kauppalan työttömyystyöksi.

Hyvinkään kauppalanhallituksen kokouksessa viime maanantai-iltana käsiteltiin m.m. seuraava asia.

Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö on hyväksynyt Sveitsin alueen pääviemärin rakentamisen sekä sinne tulevan vesijohdon rakentamisen kauppalan työttömyystyöksi.

(Hyvinkään Sanomat 29.11.1952).

Kauppalan rakennusohjelma

Yleisten töiden lautakunta oli valmistanut uuden rakennusohjelman, joka kauppalanhallituksen siihen tekemine muutoksineen on näin kuuluva:

Vuonna 1953: Sairaala 35.000.000:-, Aseman kansakoulun 1. vaihe 30.000.000:-, Uusi pumppuasema 1. vaihe 16.000.000:-, Sveitsin pumppuaseman laajennus 18 milj. markkaa.

Vuonna 1954: Aseman kansakoulun 2. vaihe 140.000.000:-, Uusi pumppuasema 2. vaihe 18.000.000:-, Puhdistuslaitos Hyyppärään 1. vaihe 20.000.000:-.

Vuonna 1955: Teurastuslaitos (+lihan ja maidontarkastamo) 30.000.000:-, Paloasema 25.000.000:-, Puhdistuslaitos Hyyppärään 2. vaihe 15.000.000:-, Uusi vesitorni Sveitsiin 60.000.000:-, Lasten päiväkoti 20.000.000:-.

Hallituksen ehdotuksen mukaisesti valtuusto päätti hyväksyä perusteluissa selostetun kauppalan lähivuosien rakennusohjelman liittäen kuitenkin ensi vuoden rakentamisohjelmaan linja-autoaseman rakentamisen, mihin tarkoitukseen ensi vuodeksi on varattukin yhteensä 7.500.000 markkaa.

(Hyvinkään Sanomat 13.12.1952).

Yleisviemärisuunnitelma

Insinööri R. Granqvist on aikanaan laatinut kauppalaa varten viemäröintisuunnitelman, jota on mahdollisuuksien mukaan noudatettu. On kuitenkin osoittautunut tarpeelliseksi laatia uusi yleissuunnitelma huomioon ottaen kauppalan kasvun. Suunnitelman on laatinut Oy. Yleinen Insinööritoimisto.

Hallitus oli ehdottanut, että valtuusto päättäisi hyväksyä Oy. Yleisen Insinööritoimiston laatimaan kauppalan viemäröintisuunnitelman. Valtuusto hyväksyi ehdotuksen.

(Hyvinkään Sanomat 10.1.1953).

Suokadun viemäri rakennustyöhön

Hyvinkään kauppala saanut 1.066.893 markan valtionavustuksen.

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta on myöntänyt työttömyyden torjumiseksi m.m. Hyvinkään kauppalanhallituksen anomuksesta Suokadun viemärin rakennustyötä varten valtionavustusta enintään 1.066.893 markkaa.

(Hyvinkään Sanomat 13.2.1953).

Lisämäärärahoja

Yleisten töiden lautakunta oli ilmoittanut, että töitten järjestely kauppalan varsinaisissa töissä oleville miehille tuottaa maalis – huhtikuun aikana vaikeuksia, koska talousarviossa edellytettyjä katutöitä ei kannata maan jäätyneenä ollessa suorittaa. Lautakunnan ilmoituksen mukaan valmistuvat linja-autoaseman alueen tasaus sekä Puutarhakadun ja Vaiveronkadun viemärityöt lähiaikoina. Kauppala ei voi työttömyyden vallitessa supistaa omaa varsinaista työntekijämääräänsä. Tämän vuoksi yleisten töiden lautakunta oli esittänyt, että talousarvioon asianomaisia menokohtia saataisiin ylittää yhteensä 4.650.000 markkaa, jolla on tarkoitus rakentaa Teollisuuskadun viemäriä ja vesijohtoa 240 metriä sekä Sähkökadulle 220 metriä ja vesijohtoa Kerkkolankadulle 240 metriä. Kuluvan vuoden talousarvioon varatut määrärahat lentokentän takana olevan vedenottoalueen rakentamiseen kaikkiaan 16.000.000 markkaa jäänevät sitä vastoin käyttämättä. – Hallitus oli ehdottanut valtuuston päättävän, että k.o. vuoden 1953 talousarvion menokohtia saadaan ylittää esitetyin määrin. – Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.

Asian yhteydessä kivenhakkaaja Manne Rosell kiinnitti huomiota Suokadun viemärityön aiheuttamaan lähiseudun kaivojen kuivumiseen toivoen, että alueelle lähitulevaisuudessa saataisiin sekä viemäri, että vesijohto.

(Hyvinkään Sanomat 20.3.1953).

Viemäriolot kauppalassa

Hyvinkään kauppalassa on kohta vuoden ajan toiminut likaveden puhdistuslaitos Martissa, mihin kauppalan likavedet virtaavat pääasiallisesti Helsinki – Hämeenlinnan maantien eteläpuolelta olevilta alueilta. Ensimmäisestä käyttötalvesta on saatu runsaasti arvokkaita kokemuksia ja itse puhdistuslaitosta voidaan pitää onnistuneena. Mainittuun puhdistuslaitokseen virtaa ainoastaan talous- ja sadevesiä, sen sijaan muut jätevedet virtaavat puhdistamattomina ohitse. Puhdistuslaitoksessa puhdistettu vesi lasketaan samaan Palo-ojaan, missä puhdistamattomat jätevedetkin virtaavat, joten koko puhdistustoimitus tuntuu turhalta, mutta lohdutuksena voidaan pitää tosiasiaa, että kauppala on omalta osaltaan hoitanut likavesiensä puhdistuksen, mitä Lääninhallitus on useampien vuosien ajan vaatinut.

Puhdistuslaitoksen olemassaolo aiheuttaa eräitä velvollisuuksia niille kauppalan asukkaille, jotka asuvat alueella, josta likavedet virtaavat puhdistuslaitokseen. Ensinnäkin mainitulla alueella oleville tonteille ei enää saa rakentaa hajotuskaivoja. Toiseksi mainitulla alueella jo olevat hajotuskaivot tulisi hävittää. Talonomistajien kannattaisi tämä tehdä jo siitäkin syystä, että silloin he säästyisivät hajotuskaivojen puhdistuskustannuksilta. Kolmanneksi on huomattava, että likaviemäriin ei saa laskea mitä tahansa. Kiellettyjä ovat kaikki kokonaan mätänemättömät tai huonosti mätänevät aineet, kuten kuituaineet, puulastut ym. Tällaiset aineet saattavat tukkia puhdistuslaitoksen suodattimen ja aiheuttavat arvaamattomia kustannuksia kauppalalle. Ehdottomasti kiellettyjä ovat voiteluöljyt ja jäteöljyt, jotka ovat erittäin vahingollisia suodattimille. Yleensä jos aiotaan laskea viemäriin suurempia määriä muuta kuin tavallista WC- ja talousvettä, tulisi tiedustella kauppalan rakennustoimistosta, voivatko tällaiset aineet vahingoittaa puhdistuslaitosta. Jos nimittäin joku laskee viemäriin aineita, jotka vahingoittavat puhdistuslaitosta ja aiheuttavat kauppalalle kustannuksia, saattaa seurata kauppalan taholta korvausvaatimus asiaomaiselle. Syyllisestä päästään kyllä yleensä selville, kun viemäriin jää tavallisesti jätteitä, joita voidaan seurata.

Likaveden puhdistuslaitos on hygieenisessä mielessä suuri saavutus kauppalalle ja on Hyvinkää tässä suhteessa edellä monesta suuremmastakin paikkakunnastakunnasta. Lähivuosina tullaan rakentamaan toinen puhdistuslaitos Hyyppärään, mihin kauppalan pohjoisten alueiden likavedet johdetaan. Tällöin on Hyvinkään kauppala hoitanut likavesikysymyksensä ja on vain toivottava, että kauppalassa olevat teollisuusyritykset myöskin osaltaan mitä pikimmin hoitavat jätevesikysymyksensä.

(Hyvinkään Sanomat 2.4.1953).

Maa-alue viemäriä varten

Hallitus on ehdottanut valtuuston päättävän, että kauppala ostaa Perttula nimisestä tilasta RN:o 18325 Hyvinkään kauppalan Hyvinkään kylässä viemäriä ja vesijohtoa varten alueen 5.235,7 m2 sekä Vellamo nimisestä tilasta RN:o 18360 Hyvinkään kylässä viemäriä ja vesijohtoa varten 1.487,4 m2, kauppahinnaksi määrätään 60 markkaa neliömetriltä ja muut kauppaehdot jätetään kauppalanhallituksen päätettäviksi. Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.

(Hyvinkään Sanomat 29.5.1953).

Hyvinkään kauppalanhallitus

Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö on hyväksynyt Hyvinkään kauppalan omiksi, työttömyyden lieventämiseksi tarkoitetuiksi töiksi Suokadun – Hietakadun – Uima-altaankadun – Kirkkotien viemärin rakentamisen, jonka kustannusarvio on 10,6 milj. mk. Työhön voidaan sijoittaa 60 miestä 50 päivän ajaksi.

Kauppalanhallitus on päättänyt yhtyä yleisten töiden lautakunnan esitykseen, että Santasillankadulle Munckinkadusta Janakkalankatuun rakennetaan n. 960 m käsittävät vesi- ja viemärijohdot. Kustannusarvio on n. 7 milj. mk. Valtuustolle esitetään, että ao. talousarvion menokohtiin myönnetään ylitykset. Sen sijaan eräät vesi- ja viemärityöt Parantolan kauppalanosassa siirretään, koska maa täällä on syvälti jäässä. Vesijohto- ja viemäritöiden tultua suoritetuiksi Santasillankadun varrelta voidaan luovuttaa tontteja asuntorakennustoimintaa varten.

(Hyvinkään Sanomat 19.3.1954).

Tietoja Hyvinkään kauppalan kunnalliskertomuksesta vuodelta 1953

Vuoden kuluessa viemäritöitä tehtiin m.m. Parantolan, Sahanmäen, Tehtaan, Vieremän ja Viertolan kauppalanosissa sekä Sveitsin pääviemäriä pumppuasemalta Väinölänkadulle, yhteensä 4135 metriä (putkikoot 300–700 mm). Viemäriä oli kauppalassa 31.12.1953 mennessä yhteensä 37746 metriä, viemärijärjestelmän sisältäessä kolme (3) kpl tulva-aukkoja.

Puhdistuslaitoksella Rääkänpäässä oli jouduttu toimittamaan erinäsiä korjauksia, jotta se oli voinut toimia moitteettomasti.

 

Päivitetty 8.4.2022

HYVINKÄÄN VESI 
Kerkkolankatu 42,
05800 Hyvinkää 
PL 24, 05801 HYVINKÄÄ 
p. 019 459 11* (kaupungin vaihde)


Laskutus:
ma-pe 9-15
040 832 5353
vesihuolto@hyvinkaa.fi

Muut palvelut
ma-to 7-16, pe 7-14