14. Hyvinkäänkylän Vesihuolto Oy

Vehkojan Nummenkärjen vesihuollosta neuvottelukokous

Viime tiistaina oli Hyvinkään kunnan rakennuslautakunta kutsunut asiasta kiinnostuneet Vehkojan ja Nummenkärjen asukkaat neuvottelukokoukseen Kunnantalolle ollen koollekutsun syynä mainittujen asustusalueiden vesihuoltokysymyksen järjestely. Kokous, jonka avasi rakennuslautakunnan puheenjohtaja, tilanomistaja Mikko Honkala, oli neuvottelevaa laatua, ja sinne olivat asiantuntijoina saapuneet kysymystä selostaman Maataloushallituksen edustaja insinööri Peräkylä ja Maaseudun Vesihuoltoliiton edustaja insinööri Maasilta. Lähinnä oli tällöin esillä asian hallinnollinen muoto ja se, olisiko siinä edullisin kunnan omistus vai osakeyhtiö. – Mainittujen asutusalueiden vedenkuluttajia oli saapunut runsaasti kokoukseen.

(Hyvinkään Sanomat 24.4.1959).

Hyvinkään kauppalan viimeinen uuden vuoden vastaanottojuhla

Tuhatlukuinen yleisö seurasi juhlavaa tilaisuutta.

Hyvinkään kaupungin toripuistoon oli vuoden viimeisenä päivän kertynyt tuhatlukuinen yleisöjoukko, joka nyt otti vastaan Hyvinkään kaupungin ensimmäisen vuoden jättäen samalla muistojen joukkoon Hyvinkään kauppalan.

Tilaisuus aloitettiin Työväen Soittokunnan esityksellä, jota johti Veikko Vuorio. Ohjelmisto käsitti Jean Sibeliuksen Andante Festivon.

Hyvinkään kauppalanvaltuuston puheenjohtaja, konttoripäällikkö Oiva Pinninoja puhui nyt historiaan siirtyvälle kauppalalle seuraavasti.

Hyvät hyvinkääläiset.

Viettäessämme perinteellistä uudenvuoden vastaanottotilaisuutta, teemme sen tavallisuudesta poikkeavissa merkeissä. Kun muutamien minuuttien kuluttua vuosi 1959 päättyy, siirtyy sen mukana Hyvinkään kauppala historian lehdille antaen tilaa kehittyneemmälle kuntamuodolla, kaupungille.

Hyvinkään on ollut kauppalana 34 vuotta. Perustamishetkellä oli kauppalassa asukkaita 4542. Kaksi ensimmäistä vuosikymmentä olivat suhteellisen vaatimatonta aikaa. Vuoteen 1945 mennessä oli asukasluku noussut 7147 henkeen. Vuodesta 1945 alkaen on kehitys ollut nopeata taloudellisella ja henkisellä alalla. Pohjaa Hyvinkään nousulle oli jo kuitenkin luotu aikaisemmin. Kauppala oli hankkinut omistukseensa laajoja maa-alueita sekä aloittanut asemakaavajärjestelyt sekä vesi- ja viemäriverkoston rakentamisen. Hyvinkäällä on ollut onni saada johtoonsa rohkeita ja avarakatseisia henkilöitä, jotka ovat osanneet oikein arvioida paikkakunnan mahdollisuudet tulevana teollisuus- ja asutuskeskuksena.

Voimakas kehitys on johtunut teollisen toiminnan jatkuvasta laajentumisesta ja monipuolistumisesta. Tekstiiliteollisuuden, joka alkuaikoina oli pääasiallisin työnantaja, rinnalle on noussut metalli-, jalkine-, elintarvike-, kumi-, puu- ym. teollisuutta. Hyvinkää on nyt suhteellisesti maan teollistunein kaupunki ja kauppala. Teollisuudesta saa toimeentulonsa 68 % hyvinkääläisistä.

Työllisyystilanne on kauppalassa ollut yleensä hyvä, lukuun ottamatta villateollisuuden vaikeuksista johtuvaa poikkeusta naistyötekijäin osalta vuoden 1957 keväästä lähtien. Meillä on syytä toivoa, että aallonpohja on tässä suhteessa jo sivuutettu. Kauppala on tehnyt parhaansa työllisyyskysymysten hoitamiseksi ja voin vakuuttaa, että kaupunki tulee tässä seuraamaan samoja periaatteita.

Kun kauppala perustettiin, olivat kunnalliset laitokset melko vaatimattomat. Nämä tyydyttivät kyllä sen aikaisen tarpeen. Näin historiallisella hetkellä on syytä palauttaa mieliin se valtava rakennustyö, mitä kauppala on joutunut viimeisen 15 vuoden kuluessa suorittamaan. Vuonna 1950 valmistui yleiskaava ja muutama vuosi sitten keskustan uusi asemakaava, jota nyt parhaillaan toteutetaan, ja joka on tehnyt keskustan vilkkaan rakentamisen mahdolliseksi. Vuosina 1949–1954 vietiin läpi suuri koulurakennusohjelma. Tällöin valmistui kolme uutta suurta kansakoulua. Kun nyt aloitettu kansalaiskoulurakennus * valmistuu, saadaan kansakoululaitos kiinteistöjen osalta kuntoon. Muusta rakennustoiminnasta viime vuosilta on mainittava uuden sairaalan aikaansaaminen, sairaalassa on nyt 72 paikkaa. Lisäksi on laajennettu ja lisätty vanhainkotia, rakennettu päiväkoti, elintarviketarkastamo ja paloasema. Lisäksi on vakavaa huomiota kiinnitetty vesi- ja viemärijohtojen rakentamiseen ja on näissä suhteissa rakennussuunnitelmat kohta täysin loppuun saatettu.

*Toim. huom. kansalaiskoulurakennus = nykyinen Pohjoispuiston koulu.

Kauppala on edistänyt ratkaisevasti asuntorakennustoimintaa. Monet sadat perheet asuvat joko kerrostaloissa tai omakotitaloissa, joitten aikaansaamiseen kauppala on myötävaikuttanut.

Kauppala on paitsi edellä mainitulla tavalla edistänyt aineellista hyvinvointia, tukenut myös sivistystoimintaa monin eri tavoin.

Kun Hyvinkään toiminta kauppalana nyt päättyy, jättää kauppala perinnöksi kaupungille viihtyisän yhdyskunnan sekä monet suunnitelmat ja ennen kaikkea yritteliään hengen.

Me jätämme tämän kauppalan hartain mielin kiitollisina niille miehille ja naisille, jotka ovat yhdyskuntamme kehitystä ohjanneet sen alkuvaikeuksista ja myöhempinä vuosina kukin omalla paikallaan.

Toivotan puolesta kaikille hyvää ja onnellista uutta vuotta.

Yhdistetty mieskuoro esitti johtajanaan Väinö Kettunen Leevi Madetojan laulun: Maa Kaunehin.

Taiteilija Eino Hyyrynen esitti Eino Leinon runon Auringon Laulu.

Yhdistetty mieskuoro lauloi Sibeliuksen Finlandia-hymnin.

Kauppalanjohtaja Eino Luukkonen puhui nyt matkaan lähtevälle Hyvinkään kaupungille seuraavasti:

Tänä historiallisen hetkenä, jolloin 1950-luku on päättymässä, päättyy myöskin Hyvinkään kauppalan olemassaolo. Uusi ajanjakso Hyvinkään kehityksessä alkaa, sen todistaa meille näin kuuluva asetus Hyvinkään kaupungin perustamisesta ja kaupungin perustamiskirja:

Sisäasiainministerin esittelystä perustetaan Hyvinkää kauppalan alueesta 1. päivästä tammikuuta 1960 lukien Hyvinkään kaupunki sen mukaan kuin kaupungin perustamiskirjassa tarkemmin määrätään.

Hyvinkään kaupunki määrätään kuulumaan hallinnollisesti Hyvinkään nimismiespiiriin ja Tuusulan kihlakuntaan sekä oikeudellisesti Hyvinkään käräjäkuntaan ja Tuusulan seudun tuomiokuntaan.

Hyvinkään kaupunki on kielellisesti suomenkielinen.

Naantalissa 26. päivänä kesäkuuta 1959.

Tasavallan Presidentti

Urho Kekkonen

Sisäasiainministeri

Eino Palovesi

 Tasavallan Presidentti tekee tiettäväksi:

1 §. Tänään annetulla asetuksella perustetulla Hyvinkään kaupungilla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin aikaisemmin perustetuilla kaupungeilla ja tässä kaupungissa on muutoinkin sovellettava kaupungeissa voimassa olevia säännöksiä, jollei toisin ole säädetty.

2 §. Hyvinkään kaupungin aloittaessa toimintansa Hyvinkään kauppalan viranomaiset, virastot ja laitokset, kauppalan järjestysoikeutta lukuun ottamatta siirtyvät Hyvinkään kaupungin viranomaisiksi, virastoiksi ja laitoksiksi.

3 §. Hyvinkään kauppalan vahvistetut kunnallissäännöt, asemakaava ja tonttijako ovat 1. päivästä tammikuuta 1960 voimassa Hyvinkään kaupungin kunnallissääntöinä, asemakaavana ja tonttijakona.

4 §. Hyvinkään kauppalan 11. päivästä joulukuuta 1950 vahvistettu vaakuna on oleva Hyvinkään kaupungin vaakunana.

5 §. Kauppalan viranhaltijat, järjestysoikeuden puheenjohtajaa ja jäseniä lukuun ottamatta, siirtyvät 1. tammikuuta 1960 Hyvinkään kaupungin vastaaviin virkoihin ja säilyttävät palkkaetunsa ja muut oikeutensa sellaisina kuin ne sanottuun päivään saakka ovat olleet voimassa Hyvinkään kauppalassa.

6 §. Hyvinkään kaupunki kuuluu Karkkilan kansakoulutarkastajan toimipiiriin, kunnes kaupunginhallitus asettaa kaupunkiin oman kansakoulutarkastajan.

7 §. Kauppalanvaltuuston on viipymättä hyväksyttävä Hyvinkään kaupungin järjestysoikeuden ohjesääntö ja alistettava se Sisäasiainministeriön vahvistettavaksi.

Hyvinkääläiset. Me uskomme, että kaupunkimme tulee ripeästi kehittymään. Tästä on mielestäni takeena Hyvinkään edullinen sijainti, Helsingin läheisyys ja teolliselle toiminnalle sopiva maapohja, joka on viime viikolla tuonut paikkakunnalle erään maamme suurimmista teollisuuslaitoksista – Vuoksenniska Oy:n, * jonka suuri rakennusrautavarasto voi olla myöhemmin uuden teollisuustuotannon alkuna.

*Toim. huom. Vuoksenniska Oy oli vuosina 1926–1968 toiminut suomalainen metallin valmistaja.

Me toivomme, että jokaiselle työhaluiselle voitaisiin kaupungistamme antaa sen laatuista työtä, että hän siitä saisi riittävän toimeentulon.

Me toivomme, että voimme luoda koteja, joissa perheenjäsenet viihtyvät ja joissa lapset saavat tarpeellisen siveellisen kasvatuksen menestyäkseen elämäntaipaleellaan.

Me toivomme vielä, että lapsemme saavat hyvän opetuksen ei vain kansa- ja oppikouluissamme, vaan myös lähiaikoina yhä laajeneva ammattioppilaitoksen piirissä, jonka rungon muodostaa 330-paikkainen ammattikoulu, kauppakoulu ja mahdollisesti teknillinen koulukin.

Me toivomme, että sairaalaolot yhä kehittyisivät suunnitellun 140-paikaisen sairaalan laajennustyön toteuduttua.

Mainittakoon kaupunkilaistumisen eduista eräät uudistukset, jotka välittömästä alkavat vaikuttaa: järjestysoikeuden tehostunut toiminta ja Hyvinkään tuomiokunnan perustaminen ensi elokuun alusta lukien.

Kauppalanvaltuusto- ja hallitus ovat olleet vakuuttuneita siitä, että tuleva kaupunkimme pystyy paremmin kuin historiaan siirtyvä kauppala palvelemaan sen asukkaiden erilaisia ja jatkuvasti monipuolistuvia tarpeita.

Kaupunkilaiset. Kohottakaamme 3-kertainen eläköön-huuto alkavalle vuodelle sekä Hyvinkään kaupungin ja sen asukkaiden menestykseksi ja onneksi.

Tilaisuus päätettiin ilotulitukseen, jonka veroista ei Hyvinkäällä ole aikaisemmin nähty. Ilotulituksen ajaksi sammutettiin kaupungin valot.

Hämeenkadun sillan molemmin puolin roihusivat tervapadat juhlavasti.

(Hyvinkään Sanomat 5.1.1960).

Juomavedelle

Suunnitellaan lainsäädännöllisten laatukelpoisuusvaatimusten asettamista, mikä käytännössä tapahtuu siten, että Lääkintöhallitus saa antaa tätä koskevat normit. Juomavettä koskevia normeja ei meidän maassamme vielä ole, joten kysymyksessä on ensimmäinen juomaveden laatukelpoisuuden lainsäädännöllinen määrittely sekä sen valvonta.

Asia liittyy terveydenhoitolainsäädännön uudistamiseen, joka on komitean pohdittavana. Komitean työvaliokunta on laatinut mm. juomaveden laatua koskevan lainkohdan, joka lähiaikoina tulee pohdittavaksi koko komiteassa. Työvaliokunnan ehdotus sisältää Lääkintöhallitukselle annettavan oikeuden juomavesinormien antamiseen, mutta itse normeja ei sisällytetä lakiin.

(Hyvinkään Sanomat 28.1.1960).

Vesi suljettuna

Maanantaina 8/2 1960 klo 7.00–16.00 Tasavallankadulla Aleksis-Kivenkadusta Vaiveronkatuun, Puutteenpuisto Aleksis-kivenkadusta Asemankatuun, ent. Puusepänkatu ja Kansankadusta Vaiveronkatuun.

Vesilaitos.

(Hyvinkään Sanomat 6.2.1960).

Vehkojan vesihuoltoasioista keskusteltiin tiistaina

Viime tiistaina keskusteltiin Hyvinkäänkylän kansakoululla Vehkojan alueen vesihuoltoyhtiön perustamisesta ja koolla oli viitisenkymmentä asiasta kiinnostunutta kokouslaista.

Kokouksen puheenjohtajana toimi maatalousteknikko Onni Karjalainen. Yhtiön perustamispäätöstä ei vielä tehty, mutta osakkeiden ennakkomerkintä päätettiin aloitettavaksi.

(Hyvinkään Sanomat 18.2.1960).

Vesi suljettuna

Perjantaina 4/3 1960 klo 7.00–16.00 tai siksi kunnes korjaus on suoritettu, Munckinkatu Karankadusta rautatiehen, Antinsaarenkatu Munckinkadusta Antinsaarenk. 30 saakka, Parantolankatu Runeberginkadusta Kauppalankatuun, Kauppalankatu Runeberginkadusta Kerkkolan- Sahanmäenkadun risteykseen, Impilinnankatu, Karankatu Kauppalankadusta Munckinkatuun, sekä

Uudenmaankatu Pappilankadusta Kruununpuistonkatuun, Pappilankatu Seittemänmiehenkadusta Hyvinkäänkatuun, Helenenkatu kokonaan, Nurmelankatu kokonaan, Ajurinkatu kokonaan, Hevosmiehenkatu kokonaan ja Martinkatu Uudenmaankadusta Hyvinkäänkatuun.

Vesilaitos.

(Hyvinkään Sanomat 18.2.1960).

Hyvinkään kaupunginhallitus

Merkittiin tiedoksi, että Rautatiehallituksen rataosasto on antanut luvan rakentaa vesijohto Sahanmäen teollisuusraiteen ali sekä pääradan ali Seittemänmiehenkadun kohdalla.

(Hyvinkään Sanomat 3.3.1960).

Vesistä

Vesi on vanhin voitehista. Tämä totinen totuus on havaittu jo aikaa sitten. Silloin, kun vesi vielä oli vettä, eikä kuten nyt on asianlaita muutamin paikoin – fenolilla kyllästettyä lientä *

*Toim. huom. Kirjoittaja (Pännä) viittaa 1950-luvun lopulla sattuneeseen ns. fenolijuttuun.

Helsinkiläiset saavat tosiaankin kraanasta laskiessaan veden asemasta perin pahanhajuista, makuista ja sakean näköistä nestettä. Voihan sitä vedeksi sanoakin, mutta ei se tosiasiassa oikein vettä ole.

Hyvät hyvinkääläiset sen sijaan voivat melkeinpä ylpeillä vedestä. Kraanasta tulla lorisee kristallinkirkasta, poreilevaa lähdevettä. Se on oikein Vettä, isolla alkupuustaimella.

Emme halua millään muotoa väheksyä helsinkiläisiä, eipähän olisi aihettakaan. Tunnemmepa vain jonkinlaista ylhäisyyden tunnetta niin tätä eteläistä kuin pohjoistakin naapurikaupunkia, Riihimäkeä kohtaan. Heillä ei ole kunnon juotavasta tietoakaan.

Rakkaista riihimäkeläisistä tulee mieleemme eräs hiljattain kuultu tarinapätkä. Oli jälleen, ties monennenko kerran, pientä toverillista kiistaa riihimäkeläisten ja hyvinkääläisten paremmuudesta. Asiaa kierreltiin ja kaarreltiin, kunnes viimein eräs henkilö loihe lausumaan: ”On riihimäkeläisillä sentään jotain niin hyvää, että hyvinkääläisillä ei ole mitään lähimainkaan siihen verrattavaa. – Hyvät naapurit.” Ei liene tarpeen mainita, että lausuman antaja oli hyvinkääläinen.

Mutta jos hyvinkääläiset saavat kraanastaan vettä, kirkasta ja hyvänmakuista, ei sitä seudulla muuten liiemmälti liene. Järville on pitkälti matkaa.

Muistammepa kuulleemme eräässä yhteydessä mainittavan tämän ratki rakkaan Riihimäkemmekin (Hyvinkään syrjäseutuja) järvimaisemista. Oikein tosissaan mainitsi tämä selostaja j ä r v i m a i s e m i s t a. Ihmettelimme asiaa. Taitaa kertyä toinenkin kilometri, jos riihimäkeläiset järveä etsivät. Näistä muodostuneen maiseman löytämistä tuskin kannattaa yrittää. Mutta eipä ole hyvinkääläisilläkään kehumista. Vettä tulee kyllä, kun hanasta laskee, mutta uintipaikkaa saa kesäaikana hakea. Maauimalaa kaivattaisiin.

Kaivattaisiin paljon muutakin, mutta eräs asia sentään on kaipuuta vailla. Hyvää vettä riittää, joivatpa vaikkapa naapurikaupunkilaisetkin Helsingissä.

Pännä (nimimerkki).

(Hyvinkään Sanomat 3.5.1960).

Vesi- ja viemäritöitä tehdään työttömyystöinä

Viemärin ja vesijohtotöitten määrärahat on tarkoitus käyttää työttömyystöinä suoritettaviin seuraaviin töihin:

Radan alitus Seittemänmiehenkadusta Rääkänpäähän sekä siitä edelleen Ahjonkatuun vesijohtotöitä 6.000.000: -, Asevelikylä * 5.625.000: -, Helletorpankatu Hiiltomonkadusta Muurarinkatuun vesijohtotöitä 4.700.000: -, viemäritöitä 2.300.000: -, Kauppalankatu puuttuvilta osiltaan vesijohtotöitä 2.000.000: -, viemäritöitä 1.400.000: -, Runeberginkatu puuttuvilta osiltaan vesijohtotöitä 800.000: -, Pohjois-Puistokatu Sähkökadusta Munckinkatuun vesijohtotöitä 1.300.000:-, viemäritöitä 1.000.000:-, Punakallionkatu- ja Torikatu osittain vesijohtotöitä 2.500.000:-. Yhteensä vesijohtotöitä 22.925.000: - ja viemäritöitä 4.700.000: -.

*Toim. huom. Asevelikylän sijaintia emme ole onnistuneet selvittämään. Jos sinulla on tietoa Asevelikylästä, ole yhteydessä tämän historiallisen selvityksen kirjoittajaan: Markus Lukkarinen, puhelin: 040 574 0246, sähköposti: markus.lukkarinen@hyvinkaa.fi

(Hyvinkään Sanomat 16.3.1960).

Lisämäärärahoja

Vuosien 1959 ja 1960 talousarvioihin on esitetty myönnettäväksi eräitä ylitysoikeuksia, mm. vesijohtoverkoston laajentamiseen työttömyystöinä 22.925.000: -. Hallitus ehdotti, että ko. kauppalan vuoden 1959 talousarvion ja vesijohtolaitoksen talousarvion menokohtia saataisiin ylittää esitetyin määrin. – Valtuusto hyväksyi ehdotuksen.

(Hyvinkään Sanomat 19.3.1960).

Vesijohto- ja viemäritöitä työttömyystöinä kaupungissa

Hyvinkään kaupunginhallitus päätti, että Pinninkadun-Alangonkadun vesi- ja viemärijohto-, Vilhelmiinankadun vesi- ja viemärijohto-, Kenttäkadun vesi- ja viemärijohto- ja Sahanmäenpuiston vesijohtotyöt suoritetaan kaupungin työttömyystöinä.

(Hyvinkään Sanomat 24.3.1960).

Kaupunki ottaa lainan vesijohtoverkoston laajentamista varten

Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että kaupunki ottaisi Kansaneläkelaitokselta 12 miljoonan markan lainan. Lainasummalla tullaan laajentamaan kaupungin vesijohtoverkostoa.

(Hyvinkään Sanomat 12.5.1960).

Kadun- ja viemärin rakennuskustannuksien perimistavasta on selvät lain määräykset

Lain mukaan on ensisijaisena korvausten periminen tontinomistajilta.

Hyvinkäällä on herättänyt paljon mielenkiintoa ja kysymyksiä tontinomistajille asetettava velvollisuus kadunrakennus- ja kestopäällystys sekä viemärirakennuskustannusten korvaamisesta. On esitetty mielipide, että ko. korvaukset tulisi maksaa kaupungin varoista, siis kaikkia kaupunkilaisia kustannusten määrällä rasittaen. Rakennuslaki asettaa kuitenkin tämän mahdollisuuden vasta toiselle sijalle, sillä suositeltavampana pidetään ko. korvausten perimistä tontinomistajilta, joille kadun kunnon paraneminen ja viemärin rakentaminen tietää maan ja sillä olevain rakennusten arvon kohoamista ja siis tuloa, josta on rakennuskustannuksiin osallistuminen eräänlaista veroa.

Viemärin rakentaminen

Rakennuslain 87 pykälän mukaan yleisen viemärilaitoksen rakentamisesta kaupungilla on oikeus saada tontinomistajilta korvausta tontin suuruuden ja kerrosalan perusteella. Korvaus lasketaan sen määrän mukaan, mitä 300 millimetrin läpimittaisen putkiviemärin tarkastuskaivoineen ja sitä varten tarvittavan kanavan on katsottava keskimäärin tulevan kaupungissa metriä kohti maksamaan. Viemäriä on korvattava tontin pinta-alan täyttä neliömetriä kohti 10 millimetriä ja sen lisäksi tontin kerrosalan täyttä neliömetriä kohden 6 millimetriä.

Jos kaupungissa on yleinen vesilaitos, lasketaan viemärin rakentamiskustannukset ottamalla vähennyksenä huomioon määrä, joka vastaa samaan kanavaan rakennettavan vesijohdon osuutta yhteisistä maatyökustannuksista.

Kaupunginvaltuuston asiana on rakennuslain 89 pykälän mukaisesti vahvistaa sora- ja kestopäällysteisten katujen keskimääräiset rakentamiskustannukset neliömetriä kohti. Samoin on valtuuston asiana vahvistaa 300 mm:n läpimittaisen viemärin keskimääräiset rakentamiskustannukset metriä kohden.

Korvausvelvollisuuden syntyminen

…Viemärinrakennuskustannuksien korvausvelvollisuus syntyy, kun tonttia palveleva enintään 15 metrin päässä siitä oleva viemäri sallitaan otettavaksi käyttöön ja tontti on jo rakennettu, kuten edellä on mainittu. Korvaus kadun- ja viemärinrakentamiskustannuksista voidaan saada, vaikka tontti ei ole rakennettu, sikäli kun se ottamalla huomioon kadusta tai viemäristä tontille koituva hyöty katsotaan kohtuulliseksi.

Keskimääräiset rakentamiskustannukset Hyvinkäällä

Hyvinkään kauppalanvaltuusto on 12. päivän marraskuuta vuonna 1959 määrännyt keskimääräiset rakennuskustannukset. …Viemärin rakentamiskustannus metriä kohden on 5460 markkaa. Edellä olevan mukaan lasketaan kadun- ja viemärinrakennuskustannukset, jotka tontinomistajan on maksettava seuraavasti:

Viemärinrakennuskustannukset: (0,01 x tontin pinta-ala + 0,006 x tontin kerrosala) x 5460 = korvattavat viemärinrakennuskustannukset.

Rakennuslain 92 pykälän 1 momentin mukaan voi kaupunki sen estämättä, mitä kadun- ja viemärinrakennuksen korvaamisesta on säädetty, alentaa määrättävää korvausta tai kokonaan luopua siitä, myöntää huojennusta maksuvelvollisuudesta tai tehdä sopimuksen korvausvelvollisen kanssa.

Kaupunginhallituksen kanta

Kaupunginhallitus on asiaa käsiteltyään katsonut, että ei ole syytä tontinomistajia vapauttaa kadun- ja viemärinrakentamiskustannuksista.

(Hyvinkään Sanomat 21.6.1960).

Hyvinkään kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan eilen kadun- ja viemärinrakennuskustannuksista

 Runsaasti ”lehteriväkeä” valtuuston kokouksessa Aseman koulussa eilen.

Eilen Aseman koululla pidetyssä Hyvinkään kaupunginvaltuuston kokouksessa toimi puheenjohtajana kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Oiva Pinninoja ja pöytäkirjan kirjoitti kaupunginsihteeri, varatuomari Jouko Nummela.

Läsnä oli 34 valtuutettua ja poissa yksi (1). Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin valtuutetut maalarimestari Viljo Alho ja toimitusjohtaja Kai Vakkuri.

Lisämäärärahaesitys

Hallitus esitti, että kuluvan vuoden talousarvioon hyväksyttäisiin useita lisämäärärahoja, joista suurimmat olivat mm. seuraavat:

Likaviemärin ja puhdistuslaitoksen uudistyöt 1.500.000 markkaa.

Vesijohtoverkoston laajentamiseen 2.000.000 (johtuu Vuoksenniska Oy:n viereen rakannettavasta vesijohdosta).

Valtuusto hyväksyi ehdotuksen.

(Hyvinkään Sanomat 23.6.1960).

Kaupungin vesijohtovedestä kulutti suurteollisuus 47,56 %

Kokonaiskulutus 1.208.170 m3, jossa lisäystä 0,46 %

Hyvinkään vesijohtovesi tuntui kelvanneen hyvin, sillä viime vuonna oli vedenkulutuksessa nousua 5482 m3. Verkostoon liittyi vuoden aikana kaikkiaan 261 uutta kuluttajaa. Kun vanhoja poistettiin viisi (5), oli lisäys siis 256.

Vesijohtoveden puhtaudesta ja juomakelpoisuudesta on huolehdittu. Laboratorioissa on päivittäin suoritettu suppea analyysi vedestä, jossa on tutkittu tärkeimpien aineosien määrä.

Veteen lisätään kalkkia ja klooria, viimeksi mainittua siksi, että vesi sitten on puhdasta ja kyllin bakteeritonta. Hyvinkään vesi onkin erittäin juoma- ja käyttökelpoista.

Vuonna 1958 oli kokonaiskulutus 1.202.688 m3, vuonna 1959 1.208.170 m3, joten lisäystä oli 5.482 m3 eli 0,46 %. Suurin vuorokautinen kulutus oli 8.6.1959: 5.688 m3 ja pienin 5.4.1959: 1.488 m3. Keskikulutus vuorokaudessa oli 3.310 m3 ja keskikulutus arkipäivänä oli 3.624 m3.

Kuten esitetyistä luvuista käy ilmi, on kaupungin vesilaitos varsin suuritehoinen laitos. Vesijohtoveden käyttö on Hyvinkäällä myöskin melkoista, mutta tähän tekevät oman ratkaisevan suuren osansa eri teollisuuslaitokset. Suurteollisuushan käyttää jo yksinään 47,56 % sekä pienteollisuus 7,50 % kokonaiskulutuksesta.

(Hyvinkään Sanomat 5.7.1960).

Vesijohto suljettuna

Koko kaupungin alueella 10.7.1960 klo 0.00–5.00 vesitornin puhdistamisen takia.

Vesilaitos.

(Hyvinkään Sanomat 7.7.1960).

Puutteistaan huolimatta on uimala suosittu uimapaikka

…Uimalassa on paljon puutteita, jotka kaipaisivat korjausta. Pari seikkaa ansaitsevat kylläkin aivan oman erikoismainintansa:

Uimala on maapohjainen, josta seuraa, että kun satapäinen lapsijoukko ryhtyy räpiköimään vedessä, sekoaa se pahasti. Mahdollisimman pian tulisi valaa uimalan pohjaksi betoni, jotta ikävä seikka saataisiin vältetyksi.

Kun uimalassa on kävijöitä hyvin runsaasti, vaadittaisiin kunnollista veden vaihtumista. Näin ei valitettavasti kuitenkaan ole asianlaita, vaan sihtilaite, jonka kautta likaisen veden pitäisi poistua, on aina tukossa ja sitä joudutaan vähän väliä ”ronkkimaan” auki kepeillä jne. Puhdas vesi tulee suihkukaivosta, joten siinä suhteessa ei ole parantamisen varaa.

(Hyvinkään Sanomat 16.8.1960).

Vesijohtoputki aiheutti palohälytyksen

Eilen hälytettiin Hyvinkään kaupungin palokunta Sveitsinkatu 11, missä talon asukkaat olivat epäilleet nokivalkean syttyneen. Palokuntalaiset totesivat kuitenkin paikalle saavuttuaan, että nokivalkeasta ei ollut kysymys, vaan humiseva ääni tuli vesijohdoista. Vahingolta säästyttiin näin ollen kokonaan.

(Hyvinkään Sanomat 20.8.1960).

Sahanmäen viemäröinti

Kaupunginhallitus hyväksyi suunnitelman.

Yleisten töiden lautakunta oli esittänyt kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi kaupungininsinööri Soini Mankin Sahanmäen teollisuusalueen viemäröinnistä laatiman suunnitelman, joka hyväksyttiin.

Suunnitelma johtuu osaksi siitä, että Oy Vuoksenniska Ab rakentaa alueelle varastorakennustaan, mutta koko teollisuusalueen viemäröintikysymys liittyy hyväksyttyyn suunnitelmaan.

(Hyvinkään Sanomat 25.8.1960).

Hyvinkäänkylän Vesihuoltoyhtymä yhteistyöhön kaupungin kanssa

Työt on tarkoitus panna alulle jo tämän syksyn aikana.

Hyvinkäänkylän Vesihuolto Oy-niminen yhtiö on ilmoittanut, Hyvinkään kaupunginhallitukselle, että tämä yhtiö on perustettu rakentamaan ja hoitamaan vedenhankinta- ja viemäröintilaitosta Hyvinkään kunnan Hyvinkäänkylän rakennussuunnitelma-alueella. Yhtiön osakepääoma on 3 milj. markkaa ja jakaantuu se 600 osakkeeseen. Osakkeista on Hyvinkään maalaiskunta merkinnyt 598 kappaletta. Yhtiö on esittänyt, että kaupunginhallitus nimeäisi edustajansa jatkamaan neuvotteluja suoraan yhtiön kanssa mahdollisesta yhteistyöstä. Yhtiö on lisäksi ilmoittanut, että sen tarkoituksena on saada työt käyntiin vielä tämän syksyn aikana.

Kaupunginhallitus oikeutti aikaisemmin asetetun toimikunnan neuvottelemaan yhteistyökysymyksestä Hyvinkäänkylän Vesihuolto Oy:n kanssa.

(Hyvinkään Sanomat 8.9.1960).

Hyvinkään kaupungin talous- sekä työllisyyskysymykset

Hyvinkään kaupungin taloudesta ja määrätyistä asioista on esiintynyt täysin virheellisiä tietoja, joita Hyvinkään kaupunginjohtaja Eino Luukkonen oikaisee seuraavasti eilen lehdellemme antamassaan haastattelussa:

Kohta 1. Vesijohtolaitoksen osalta on todettava, että veden hinnan määräämisessä suurkuluttajille, jotka käyttävät puolet koko vesilaitoksen vedenkulutuksesta, on olemassa hinnan yläraja, johon asti suurteollisuus on täälläkin ollut valmis maksamaan. Näin ollen puheet vesilaitoksen lahjoituksista ovat perättömiä. Mikäli suurteollisuus ryhtyy käyttämään omaa vettään liian korkean kaupungin perimän hinnan takia, aiheuttaisi se pienkuluttajien veden hinnan nousun lähes kaksinkertaiseksi.

Kohta 4. Katu- ja viemärinrakennuskustannusten korvaukset ovat alemmat kuin muissa kaupungeissa tai kauppaloissa.

Kohta 5. Katu- ja viemärikorvaukset maksaa myös suurteollisuus.

Kohta 6. Työllisyystilanne kaupungissamme on tällä hetkellä parempi kuin moniin vuosiin.

(Hyvinkään Sanomat 29.9.1960).

Maauimalan kunnostamissuunnitelmat

kaupunginhallitus käsitteli viime kokouksessaan Hyvinkään maauimalan kunnostamista. Kaupungin rakennustoimiston tehtäväksi päätettiin antaa, että se tutkisi mahdollisuuksia maauimalan kunnostamiseksi ja laatisi samalla kustannusarvion. Lähinnä on tarkoitus etsiä keinoja, joilla muta saataisiin pois uimalan vedestä.

(Hyvinkään Sanomat 27.10.1960).

Kaupunki osallistunee viemäröintikustannuksiin Hyvinkäänkylässä

Kaupunginhallitus päätti viime kokouksessaan esittää valtuustolle, että kaupunki osallistuisi määrättyjen perusteiden mukaan eräitten viemäreiden rakentamiskustannuksiin Hyvinkäänkylän alueella siltä osin, kun viemärit palvelevat Hyvinkään kaupungin reuna-aluetta.

Hyvinkäänkylän alueiden lähellä on sellaisia asutusalueita, joita ei voida kaupunkiin päin viemäröidä, vaan tämä työ täytyy suorittaa Hyvinkäänkylän suuntaan. Kuten lehdessämme on jo aikaisemmin mainittu, myy Hyvinkään kaupunki vettä Hyvinkäänkylän Vesihuolto Oy:lle. Valtuustolle esitetään, että kaupunginhallitus saisi tehdä mainittuja asioita koskevan sopimuksen.

(Hyvinkään Sanomat 3.11.1960).

Hyvinkään kaupunginvaltuusto piti kokouksen eilen illalla

Ennakkoveroäyriksi Hyvinkään kaupungissa määrättiin 13 mk.

Hyvinkään kaupunginvaltuuston kokous pidettiin eilen illalla Aseman koulun juhlasalissa kaupunginvaltuuston puheenjohtajan, konttoripäällikkö Oiva Pinninojan toimiessa puheenjohtajana ja kaupunginsihteerin, varatuomari Jouko Nummelan kirjoittaessa pöytäkirjan.

Läsnä oli 33 valtuutettua ja poissa kaksi (2). Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin valtuutetut ylipostimies Pentti Kanerva ja insinööri Börje Westlin. Valtuutettu, lehtori Lasse Ronnun tilalle valtuustoon oli kutsuttu tämän varamies opettaja Heikki Penttilä. Lehtori Ronnun pyyntöön saada paikkakunnalta pois muuton takia ero eräistä luottamustehtävistä päätettiin suostua.

Hyvinkäänkylään liittyvien reuna-alueitten viemäröinti

Hallitus esitti, että valtuusto päättäisi oikeuttaa kaupunginhallituksen sopimaan Hyvinkäänkylän Vesihuolto Oy:n kanssa kaupungin osallistumisesta Hyvinkäänkylään rakennettavan viemärilaitoksen kustannuksiin ja veden luovuttamista tälle yhtiölle edellä esitettyjen perusteiden mukaisesti kuitenkin niin, että sopimus veden hinnasta voidaan tehdä 10 vuodeksi. Valtuusto hyväksyi ehdotuksen.

(Hyvinkään Sanomat 12.11.1960).

Yli 500 m:n kaivo porattu Nukarilla – ei vieläkään tarpeeksi vettä

Yli 500 merin syvyyteen suoritetut koeporauksetkaan eivät näytä tuottava ratkaisua Nukarin lastenkodin vesipulmaan ja yleisten töiden lautakunta onkin ehdottanut, että käytettäisiin muita keinoja lastenkodin vedensaannin turvaamiseksi.

Vuonna 1958, jolloin kaivon porausta varten myönnettiin ensimmäinen määräraha, asetettiin kaivon enimmäissyvyydeksi 300 metriä. Viime keväänä päätettiin porausta jatkaa ainakin 500 metrin syvyyteen.

Yli puolen kilometrin syvyyteenkään suoritetut poraukset eivät ole tuottaneet toivottua tulosta, jonka vuoksi on ryhdytty toimenpiteisiin, että vesipulma ratkaistaisiin jotakin muuta keinoa kuin kalliokaivoa käyttäen.

(Hyvinkään Sanomat 12.11.1960).

Vesijohto- ja viemäritöitä

Kaupunginhallitus päätti viime kokouksessaan oikeuttaa kaupungin rakennustoimiston hoitamaan 8.300.000 viemärityöt ja 12.000.000 markan vesijohtotyöt. Kysymyksessä on useita pienehköjä alueita eri puolella kaupunkia.

(Hyvinkään Sanomat 17.11.1960).

Hyvinkään kaupungin

Jätevesihuoltoon kävivät tutustumassa neuvostovenäläiset vieraat dipl. insinööri Evgnij Bukrejev ja Lydmila Evdskimova tulkkinaan dipl. insinööri Savolainen ja oppaanaan dipl. insinööri Häyhä Kaupunkiliitosta. Hyvinkäältä toimivat isäntänä kaupunginjohtaja Eino Luukkonen, kaupungininsinööri Soini Mankki ja dipl. ins. Kalle Niemi.

(Hyvinkään Sanomat 19.11.1960).

Hyvinkäänkylän Vesihuolto Oy on merkitty kaupparekisteriin

Kaupparekisteriin on merkitty uutena toiminimenä: Hyvinkäänkylän Vesihuolto Oy.

Hyvinkään mlk. yleishyödyllisellä pohjalla toimien rakentaa, hoitaa ja ylläpitää vedenhankinta- ja viemäröintilaitosta Hyvinkään kunnan Hyvinkäänkylän rakennussuunnitelma-alueella vesijohtojen hankkimiseksi sekä jakamiseksi suoraan kuluttajille ja viemäriveden pois johtamiseksi ja puhdistamiseksi sellaisin ehdoin, että vesijohdon ja viemärin käyttö elvyttää alueen tuotannollista toimintaa ja lisää sen hyvinvointia.

Op.: 3.000.000 a 5000, josta 600.00 maks. Yhtiön perustajat: Veijo Vilen (1 osake), Artturi Aleksander Koskelin (1osake) ja Hyvinkään kunta (598 osaketta). Hall. Eero Tuomi phj. Artturi Koskelin, Veijo Vilen, Erkki Vuorinen ja Toivo Kokkila vars. jäs. sekä Toivo Hanninen ja Mikko Honkala varajäs. TMJ.: Mikko Honkala. T: men kirj. phj. ja tmj. yhdessä.

(Hyvinkään Sanomat 24.11.1960).

Vesijohto- ja viemäritöitä on suunnitteilla Hyvinkäällä

Yleisten töiden lautakunta on esittänyt, että Hyvinkään kaupunki rakentaa seuraavat viemäri- ja vesijohtotyöt:

Viemärityöt: Kehrääjänkatu 2.000.000 mk, Donnerinkatu 500.000 mk, Parantolankatu 500.000 mk, Salonkatu 250.000 mk, Jaakonkatu 1.000.000 mk, Maijankatu 1.000.000 mk, Soramaankatu 600.000 mk, Sahanmäen teollisuusalue 2.275.000 mk, Vilhelmiinankatu 250.000 mk, eli yht. 8.375.000 mk.

Vesijohtotyöt: Kehrääjänkatu 2.250.000 mk, Donnerinkatu 1.500.000 mk, Martinkatu 1.320.000 mk, Salonkatu 600.000 mk, Jaakonkatu 1.230.000 mk, Maijankatu 1.250.000 mk, Soramaankatu 600.000 mk, Sahanmäen teollisuusalue 2.950.000 mk, Vilhelmiinankatu 450.000 mk, eli yht. 12.170.000 mk.

Rakennustoimiston ilmoituksen mukaan voi kaupunki, mikäli se suorittaa edellä mainitut viemäri- ja vesijohtotyöt sekä lisäksi rakentaa urheilu- ja retkeilymajaa suunnitelmien mukaisesti, pitää työssä työllisyyslain edellyttämän työntekijämäärän kuuvan vuoden loppuun.

Kaupunginhallitus on päättänyt esittää, että edellä mainitut työt teetetään sekä että menokohtaan myönnetään 5 milj. markan suuruinen ylitysoikeus.

(Hyvinkään Sanomat 26.11.1960).

Suuria korkeuseroja havaittavissa Hyvinkään kaupungin alueellakin

Erkylän linkkitorni on Etelä-Suomen korkein kohta.

Kumpi on korkeampi uusi kirkko vai vesitorni? Kysymys askarruttaa monia hyvinkääläisiä. Korkeussuhteet niin itse Hyvinkään kaupungin alueella kuin verrattuna lähiseudun muihin paikkakuntiinkin ovat hyvin mielenkiintoista tietoutta ja olemmekin kääntyneet Hyvinkään kaupungingeodeetin, insinööri Paavo Laitilan puoleen, joka on antanut lehdellemme näihin asioihin liittyviä tietoja.

Uuden kirkon kohdalla on maa 127,5 metriä merenpinnasta ja (Ammattikoulun) vesitornin kohdalla 134 metriä. Kirkkorakennuksella on korkeutta 34 m ja vesitornilla 31,5 m, joten vesitornin korkein kohta on noin 165,5 m merenpinnasta ja kirkon huippu noin 161,5 metriä.

Kaupungin vesitorniin pumpataan vesi Vantaanjoen läheltä, Holinlähteestä *, mikä on noin 80 m merenpinnasta. Vesitornissa on vedenpinta noin 160 m merenpinnasta, joten vesi joudutaan pumppaamaan noin 80 metrin korkeuteen, mistä se sitten vesijohto-johtoverkon välityksellä jaetaan kuluttajille.

*Toim. Huom. Vuonna 1961 vesi pumpattiin vesitorniin Sveitsin ja Hyvinkäänkylän pumppuasemilta. Holinlähde sijaitsee monnissa, jonne rakennettiin pumppuasema vasta 1970-luvun alkupuolella.

Hyvinkään vesitornin katolta on asiamukaisilla apuvälineillä havaittu mm. Erkylän linkkitorni, Rajamäen kirkko, Kiljavan parantola sekä Keravan ja Riihimäen vesitornin.

Ilmeisesti on myöskin (Ammattikoulun vesitornista) Stadionin torni havaittu vuosina 1951–52 erittäin hyvien olosuhteiden vallitessa. Havainto tehtiin aamuyöllä, jolloin aurinko valaisi (Stadionin) tornin havaitsijain suunnasta, mutta lämpö ei vielä saanut aikaan haittaavaa ilman väreilyä. Havainto tehtiin teodoliitilla, jossa on 40 kertaa suurentava kaukoputki. Stadionin tornin huippu on suunnilleen yhtä korkealla meren pinnasta kuin Helsinki – Hämeenlinna runkotie Hyvinkään kohdalla. *

*Toim. Huom. Ammattikoulun vesitornilta on linnuntietä matkaa noin 51 km Stadionin tornille.

Ilmeisesti lähiseudun ja mahdollisesti koko Etelä-Suomenkin korkein kohta on Erkylän linkkitorni, missä maa on noin 153 m merenpinnasta ja itse tornin korkeus on noin 73 metriä, joten tornin korkein kohta kohoaa noin 226 metrin korkeuteen merenpinnasta.

(Hyvinkään Sanomat 12.1.1961).

Palopostit

Uusia paloposteja on kertomusvuoden aikana saatu lisää 29 kpl, joten kaupungin alueella on paloposteja 316 kpl, joita yksityisten omistamia 29 kpl. Palopostien tarkastus suoritettiin 30.10.–14.11. välisenä aikana yhteistoiminnassa vesijohtolaitoksen kanssa.

(Hyvinkään Sanomat 19.1.1961).

Terrisuon viemäröinti

Hyvinkään kaupunginhallitus hyväksyi viime kokouksessaan rakennustoimiston esityksen Terrisuon viemäröimiseksi. Kyseinen suo sijaitsee Hyvinkään ratapihan läheisyydessä, ja siellä on tähän saakka ollut avoviemäri.

(Hyvinkään Sanomat 26.1.1961).

Hyvinkäänkylä Vesihuolto Oy:n työt on aloitettu ja liittymismaksut määrätty

Hyvinkäänkylän vesijohto- ja viemäritöiden ensimmäinen vaihe on aloitettu. Työt urakoi Nurmijärven Kaivorakenne. Ensimmäinen vaihe käsittää johtolinjan Yli-Anttilasta kansakoululle. Seuraavassa vaiheessa on tarkoitus kaivaa viemäriä Vantaanjoesta Vehkojalle.

Hyvinkäänkylän Vesihuolto Oy perii liityttäessä sen rakentamaan vesijohto- ja viemäriverkostoon seuraavat kertakaikkiset maksut liittyvien kiinteistöjen omistajilta. Maksut peritään pistelaskutavan mukaisesti. Pisteen hinnan määrää yhtiön johtokunta ollen se nyt mk 12.000: - sidottuna kustannusten nousun osalta rakennuskustannusindeksiin, peruslukuna tammikuu 1961.

Pisteet lasketaan seuraavasti

Asuinhuoneistoista ensinnä 5 peruspistettä, sekä lisäksi yksi piste jokaiselta alkavalta huoneistoneliömetriltä. Milloin samassa rakennuksessa useampia asuinhuoneistoja, lasketaan huoneistojen 2–3–4 jne. osalta 4 peruspistettä kuitakin. Pinta-ala lasketaan pisteiden suhteen kuten ensimmäisessä huoneistossa.

Yhden perheen omakotitalon ullakkokerroksen asuinhuoneita ei katsota erillisiksi huoneistoiksi, vaikkakin ne nykyisessä käytössään muuten täyttäisivät erillisen huoneiston vaatimukset.

Liikehuoneistoilta, joissa normaali ensinnä 8 pistettä ja lisäksi yksi piste kultakin alkavalta 15 huoneistoneliömetriltä.

Toimisto-, kokous- ja huvihuoneistoilta ensinnä 10 peruspistettä ja yksi lisäpiste kultakin alkavalta 20 huoneistoneliömetriltä.

Koulurakennuksilta ensinnä 30 peruspistettä ja yksi lisäpiste kultakin alkavalta lämmitettävältä 20 neliömetriltä.

Teollisuus- ja muilta erikoisrakennuksilta kulloinkin yhtiön erikseen harkitsemaa määrää.

Milloin yllä olevien laskentatapojen perusteella saavutettava tulos on selvästi kohtuudesta poikkeava, voi johtokunta yksimielisellä päätöksellään muuttaa liittymismaksuja.

Liittymismaksujen suorittamisajasta ja – tavasta päätetään liittymissopimusta tehtäessä.

Veden hintana on toistaiseksi päätetty periä 40 mk kulutetulta vesikuutiolta sekä perusmaksuna 300 mk kuukaudessa.

(Hyvinkään Sanomat 14.2.1961).

Hyvinkään kaupunginhallitus

Vesitaksaa korotetaan.

Hyvinkään kaupunginhallituksen kokouksessa viimemaanantai-iltana oli esillä mm. vesitaksan korottaminen. Kaupunginvaltuustolle päätettiin esittää kaupungin vesitaksaa muutettavaksi siten, että kulutuksesta veloitettaisiin mittarin mukaan laskien maaliskuun 1. päivästä 1961 lukien seuraavat maksut:

Kulutus             0 - 400 m3          40:- m3

Kulutus             401 – 1300 m3   37:- m3

Kulutus             yli 1300 m3             35:- m3

(Hyvinkään Sanomat 23.2.1961).

Kaupungin työmaat

Esitettyihin töihin voidaan sijoittaa 40 miestä 8 viikon ajaksi.

Yleisten töiden lautakunta on esittänyt, että rakennustoimisto saa teettää jäljempänä mainitut työt:

Oikokadun viemäri- ja vesijohtotyö. Viemäriä ja vesijohtoa rakennetaan kumpaakin 200 m. Viemärityön kustannusarvio on 1.100.000 mk ja vesijohdon kustannusarvio 880.000 mk.

Ratakatu – Ahjonkadun vesijohtotyöt. Vesijohtoa rakennetaan 815 m (matka epävarma mikrofilmatun sanomalehden huonon laadun takia) ja on kustannusarvio 3.380.000 mk.

Varikonkadun osalla Kuningasvuorenkatu – Karpinkatu viemäri- ja vesijohtotyö. Viemäriä ja vesijohtoa rakennetaan 163 m. Viemärityön kustannusarvio on 910.000 mk ja vesijohtotyön 760.000 mk.

12 tuuman vesijohdon yhdistäminen Suokadulla. Vesijohtoa rakennetaan 285 m ja on kustannusarvio 2.110.000 mk.

Laurin- ja Eeronkatujen vesijohtojen yhdistäminen. Vesijohtoa rakennetaan 140 m. Kustannusarvio on 910.000 mk.

Kytäjänkadun osalla Asemakatu – Rauhankatu viemärin ja vesijohdon rakentaminen. Viemäriä ja vesijohtoa rakennetaan 325 m. Viemärityön kustannusarvio on 1.850.000 mk ja vesijohtotyön 1.280.000 mk.

Edellä mainittujen viemäritöitten kustannusarvio on 3.890.000 mk ja vesijohtotöitten kustannusarvio 9.300.000 mk. Töihin voidaan sijoittaa 40 miestä 8 viikon ajaksi.

Kaupunginhallitus on käsitellyt lautakunnan esityksen ja esittää valtuustolle, että ko. työt teetetään. Talousarviossa on varattu varoja töitä varten.

(Hyvinkään Sanomat 23.2.1961).

Kaupungin vesitaksa

Kaupunginhallitus esittää sitä korotettavaksi.

Selostaessamme Hyvinkään kaupunginhallituksen tekemää ehdotusta vesitaksan korottamisesta oli esille tullut veden kulutuksesta nykyisin perittävä taksa.

Kaupunginhallitus on päättänyt esittää valtuustolle, että veden hintaa korotetaan maaliskuun 1. päivästä 1961 lukien siten, että vesitaksa on seuraava:

Kaikki kulutus:  0–500 m3/ kk     à55 mk/ m3

Kaikki kulutus:  501–1300 m3/ kk à45 mk/ m3 ja

Kaikki kulutus:  yli 1300 m3/ kk à35 mk/ m3

Hyvinkään kaupunginvaltuusto

Hyvinkään kaupunginvaltuuston kokous pidettiin Aseman koulutalon juhlasalissa maaliskuun 2. päivänä. Mukana oli 38 valtuutettua, poissa kolme (3).

Puhetta johti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, konttoripäällikkö Oiva Pinninoja ja pöytäkirjan kirjoitti kaupunginsihteeri, varatuomari Jouko Nummela.

Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin valtuutetut autoilija Pentti Berg ja työnjohtaja Eino Haapanen.

Hyväksyttyjä töitä

Yleisten töiden lautakunta oli esittänyt, että rakennustoimisto saisi teettää eräitä töitä, jotka olemme aikaisemmin jo luetelleet. Hallitus ehdotti, että ko. viemäri- ja vesijohtotyöt saataisiin teettää. Valtuusto hyväksyi ehdotuksen.

(Hyvinkään Sanomat 25.2.1961).

Vesijohto suljettuna

Hyvinkään kaupungin koko alueella 2.3.1961 (perjantain ja lauantain välinen yö) klo 0.00–5.00 vesitornin puhdistamisen takia.

Vesilaitos.

(Hyvinkään Sanomat 1.3.1961).

Korotus vesitaksaan

Hallitus ehdotti, että veden hintaa korotettaisiin maaliskuun 1. päivästä 1961 lukien siten, että vesitaksa olisi seuraava:

Kaikki kulutus:  0–500 m3/ kk     à55 mk/ m3

Kaikki kulutus:  501–1300 m3/ kk à45 mk/ m3 ja

Kaikki kulutus:  yli 1300 m3/ kk à35 mk/ m3

Sos. Dem. * valtuustoryhmän taholta asia esitettiin palautettavaksi hallitukselle lisätutkimuksia varten. SKDL:n valtuustoryhmän taholta esitettiin, että veden hinnaksi määrättäisiin 45 mk/ m3 kaikilta kuluttajilta. Toimitetun äänestyksen tuloksen asia palautettiin hallitukselle.

*Toim. huom. Sos. Dem. = Suomen Sosialidemokraattinen Puolue on vasemmistolainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.

(Hyvinkään sanomat 4.3.1961).

Hyvinkään kaupunginhallitus

…Kaupunginhallitus määräsi eräiden tonttien omistajat korvaamaan kaupungille yleisen viemärilaitoksen rakentamisesta aiheutuneet kustannukset. Ko. tontteja on Hämeenkadun, Uudenmaankadun, Kauppalankadun, Parantolankadun, Santasillankadun, Viistokadun ja Helenenkadun varrella.

Vesimaksujen korottamista tarkoittava kysymys esitetään valtuustolle samanlaisena kuin minä se oli esillä valtuuston viime kokouksessa.

Hyvinkäänkylän puhdistuslaitosta varten alue Kittelän tilasta

Hyvinkään kaupunginhallitus katsoi kokouksessaan viime maanantaina, että kaupunki voi ostaa yhdessä Hyvinkään kunnan kanssa Hyvinkäänkylästä Kittelän tilasta Hyvinkäänkylän puhdistuslaitosta varten tarvittavan alueen.

(Hyvinkään Sanomat 30.3.1961).

Maa-alan ostamiskysymys vedenpuhdistuslaitosta varten

Kysymys maa-alueen ostamisesta (jäteveden) vedenpuhdistuslaitosta varten Hyvinkäänkylässä siirrettiin edelleen kunnanhallituksen kehiteltäväksi sekä annettiin hallitukselle oikeudet asian vaatimia toimenpiteitä varten.

(Hyvinkään Sanomat 22.6.1961).

Hyvinkäänkylän kansakoululle vettä Hyvinkäänkylän Vesihuolto Oy:ltä

Kunnanhallitus ehdotti, että Hyvinkäänkylän kansakoululle otettaisiin vesi Hyvinkäänkylän Vesihuolto Oy:ltä.

– Valtuusto hyväksyi esityksen.

(Hyvinkään Sanomat 22.6.1961).

Vesimaksut

Villayhtymä Oy on anonut, että sen Hyvinkäällä toimivat tuotantolaitokset käsiteltäisiin vesimaksuja laskettaessa yhtenä kuluttajana.

Hallitus ehdotti, että Villayhtymä Oy:n molemmat tuotantolaitokset, Yhdistyneet ja Heves, vesilaskutusta suoritettaessa katsottaisiin yhdeksi kuluttajaksi. – Valtuusto hyväksyi ehdotuksen.

Asiasta äänestettiin. Vastaehdotuksena oli SKDL:n valtuustoryhmän taholta tehty esitys, että laskutus Villayhtymän tuotantolaitosten osalta olisi toimitettava erikseen.

(Hyvinkään Sanomat 22.6.1961).

Maksamatta jätetyille kadun- ja viemärinrakennuskorvauksille laskettava korko 10 %

Elokuun 16. päivänä 1958 annetun rakennuslain 91 § 2 mom. mukaan tontinomistajan suoritettavat kadun- ja viemärilaitoksen rakentamisesta menevät korvaukset saadaan maksaa kymmenenä vuotuismaksuna kuitenkin niin, että vähin vuotuismaksu on 10.000 mk. Jos vuotuismaksu laiminlyödään sille, on seuraavan vuoden alusta suoritettava kaupunginvaltuuston määräämä vuotuinen korko kuitenkin enintään 10 %.

Kaupunginhallitus on käsitellyt koron määräämistä koskevaa asiaa ja päättänyt esittää, että kysymyksessä olevaksi koroksi määrätään lain sallima enimmäiskorko eli 10 %. – Valtuusto hyväksyi ehdotuksen.

Asia ratkaistiin äänestyksellä. Vastaehdotuksena oli SKDL:n valtuustoryhmän taholta esitys, että ko. prosenttimääräys olisi kuusi (6).

(Hyvinkään Sanomat 22.6.1961).

Hyvinkään kaupungilla oli eilen vieraita

Eilen iltapäivällä saapui Hyvinkään kaupungin vieraaksi kunnallismiesretkikunta Seinäjoelta. Mukana olivat mm. Seinäjoen kaupunginjohtaja, kaupunginhallituksen jäsenet, kaupunginvaltuuston molemmat varapuheenjohtajat sekä kaupungin virkailijoita.

Hyvinkään vieraat tutustuivat mm. kansalaiskouluun ym. kaupungin kunnallisiin ja julkisiin rakennuksiin. Kaupungin (jäteveden) puhdistuslaitoksella vieraille selvitettiin laitoksen toimintaa. Niin ikään vieraat saivat tutustua mm. Hyvinkään kaupungin teollisuuskysymyksiin sekä keskustan asemakaavaan.

Kaupunki tarjosi vierailleen päivällisen Ravintola Hopealyhdyssä. Retkikunta yöpyi Hyvinkäällä ja lähtivät kotimatkalle tänä aamuna.

(Hyvinkään Sanomat 31.8.1961).

Viemäri Terrisuon alueelle

Hallitus ehdotti, että Terrisuon alueelle rakennettaisiin viemäri. – Valtuusto hyväksyi ehdotuksen.

(Hyvinkään Sanomat 28.9.1961).

Vedenpuhdistamislaitos Hyvinkäänkylään

Hyvinkään kunnanvaltuusto kokoontui istuntosalissaan kunnan toimitalossa lauantaina iltapäivällä. Käsiteltävänä oli tällöin useitakin tärkeitä ja kauaskantoisia asioita. Niinpä päätettiin m.m. maa-alan ostamisesta Hyvinkäänkylästä vedenpuhdistamislaitosta varten.

Puhetta kokouksessa johti kunnanvaltuuston puheenjohtaja, herastuomari J. A. Juhola ja pöytäkirjan kirjoitti kamreeri Aarne Aho. Valtuusto oli täysilukuisena koolla. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin valtuusmiehet Johannes Kaipiainen ja Alpo Jokinen.

Maa-ala (jäte) vedenpuhdistuslaitosta varten

Kunnanhallitus ilmoitti neuvotelleensa maanviljelijä Yrjö Penttilän kanssa maa-alan ostamisesta vedenpuhdistuslaitosta varten Hyvinkäänkylään. Maanviljelijä Penttilä olikin suostunut myymään neuvottelun alaisena olevan suuremman maa-alueen n. 1,25 ha 130 mk m2:ltä. Tähän hintaa sisältyy kaikki haittakorvaukset. Kunnanhallitus puolestaan oli hyväksynyt ko. ehdotuksen ja esitti nyt sen valtuuston hyväksyttäväksi. Hyvinkään kaupunginhallitus oli ilmoittanut hyväksyvänsä myös edellä mainitut ehdot. Hyvinkään kaupunki osallistuu vedenpuhdistuslaitoksen rakentamiskustannuksiin. Valtuusto hyväksyi ehdotuksen.

(Hyvinkään Sanomat 31.10.1961).

Kaupungille ja kunnalle yhteinen (jäteveden) puhdistuslaitos

Hyvinkään kaupunginvaltuusto on marraskuu 11. päivänä 1960 pidetyssä kokouksessaan hyväksynyt ne periaatteet, joitten mukaan kaupunki osallistuu Hyvinkään kunnan Hyvinkäänkylään rakennettavaan viemärilaitoksen kustannuksiin sen vuoksi, että osa viemärivesistä on tarkoitus johtaa tähän viemärilaitokseen. Hyvinkäänkylän viemäröinnin suorittaa perustettu osakeyhtiö. Likavedet tästä viemäriverkostosta johdetaan puhdistuslaitoksen kautta Vantaaseen. Tarkoituksena on, että tämän puhdistuslaitoksen rakentavat yhdessä Hyvinkään kunta ja Hyvinkään kaupunki. Neuvotteluissa on sovittu, että puhdistuslaitoksen rakentamiskustannukset jaetaan niitteen alueitten, joita puhdistuslaitos palvelee, asukasluvun mukaisessa suhteessa.

Puhdistuslaitosta varten tarvittavan maa-alueen ostamisesta on neuvoteltu. Aluetta on suunniteltu ostettavaksi n. 1,25 ha. Alue on Vantaanjoen rannalla ja kuuluu se Kittelän tilaan RNo: 517. Kittelän tilan omistavat maanviljelijä Yrjö Penttilä ja tämän vaimo Irja Penttilä.

Kaupunginhallitus on päättänyt valtuustolle ehdottaa, että kaupunki ostaisi yhdessä Hyvinkään kunnan kanssa Hyvinkäänkylään rakennettavaa (jäteveden) puhdistuslaitosta varten maa-alueen Kittelän tilasta RNo: 517pinta-alaltaan 1,25 ha.

(Hyvinkään Sanomat 16.11.1961).

Ennakkomeno pohjavesitutkimuksiin

Hallitus ehdotti, että vuoden 1962 talousarvioon merkittäisiin 1 milj. mk pohjavesitutkimuksia varten sekä että ko. määräraha saataisiin käyttää jo kuluvana vuonna. – Valtuusto hyväksyi ehdotuksen.

(Hyvinkään Sanomat 25.11.1961).

Maa-alue puhdistuslaitosta varten

Hallitus ehdotti, että kaupunki ostaisi yhdessä Hyvinkään kunnan Hyvinkäänkylään rakennettavaa puhdistuslaitosta varten maa-alueen Kittelän tilasta RNo 5:17 pinta-alaltaan 1,25 ha, määräsi kauppahinnaksi 130 mk/ m2 ja jättäisi muut kauppaehdot kaupunginhallituksen päätettäviksi. – Valtuusto hyväksyi ehdotuksen.

(Hyvinkään Sanomat 25.11.1961).

Vesijohto- ja viemäriverkosto tarvitaan Jokelassa välttämättä

Kaivovesi on Jokelassa todettu rautapitoiseksi ja liejuiseksi ja niinpä juomavesi onkin muodostunut melkoiseksi pulmaksi seudun asukkaille.

Viemäriverkoston puuttuminen on varmastikin omalta osaltaan vaikuttanut Jokelan vesitilanteen huononemiseen. Tilanne on jo muodostunut siinä määrin huolestuttavaksi, että vesihuolto on vilkkaan pohdinnan kohteena jokelalaisten keskuudessa.

Tuusulan kunta on joitakin vuosia sitten laatinut suunnitelman Jokelan keskustan vesi- ja viemäriverkoston aikaansaamiseksi. Kunta lupautui osallistumaan kustannuksiin Nukarin – Jokelan – Ridasjärven – tien oikaisutöiden yhteydessä. Tien oikaisutöiden aloittaminen on vuoden toisensa perästä siirtynyt, samalla on myös siirtynyt Jokelan viemäri- ja vesijohtoverkoston työt.

Kaivovedet ovat Jokelassa saastuneet. Vesi sisältää huomattavassa määrin rautaa ja on lisäksi liejuista. Saastumistapauksissa aiheutuu Paratyfusta, ripulia ja keltatautia, joita on erikoisesti havaittu lasten keskuudessa. Veden huonosta laadusta johtuen vesi on aina ennen käyttöä keitettävä.

On hyvinkin ilmeistä, että Jokelan vesijohto- ja viemäriasioiden ratkaisu tulee siirtymään yhä edelleenkin. Rajamäellä on paikkakunnan asukkaiden perustaman Rajamäen Vesihuolto Oy:n toiminta muodostunut erittäin tulokselliseksi. Mahdollisesti myös Jokelassa voitaisiin ryhtyä perustamaan osakeyhtiötä vesijohto- ja viemäriasiain ratkaisemiseksi. Luonnollisestikin aiheutuu tällaisesta menettelystä menoja seudun asukkaille, mutta juomavesitilanne on Jokelassa jo siinä määrin vaikea, että vesijohto- ja viemäröinti ei enää saisi vuodesta toiseen siirtyä tulevaisuudessa häämöittävänä mutta tavoittamattomana toiveena.

(Hyvinkään Sanomat 28.11.1961).

Hyvinkään kaupunginhallitus

Työllisyystyöt

Yleisten töiden lautakunnan ehdotuksen mukaisesti Hyvinkään kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle, että työllisyystöinä saataisiin suorittaa pääteputkistoon johtavien vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Riihimäenkadulle Mäntymatinkadusta lähtien. Töiden kustannusarvio on yhteensä 4,7 miljoonaa markkaa.

(Hyvinkään Sanomat 21.12.1961).

Vesi- ja viemärijohtotyöt

Yleisten töiden lautakunta oli esittänyt, että työllisyystöinä suoritettaisiin Suokadun Sillansuonkadusta Juvankatuun * vesijohdon ja viemärin rakentaminen. Vesijohtotyön kustannusarvio on 2.460.000 ja viemärityön kustannusarvio 960.000 markkaa. Lisäksi yleisten töiden lautakunta oli esittänyt, että Sahamäen alueella rakennettaisiin vesijohtoa ja viemäriä. Tämän vesijohtotyön kustannusarvio on 9.300.000 markkaa ja viemärityön kustannusarvio 15.950.000 markkaa. Lautakunta oli ilmoittanut, että sillä on vesijohtoverkoston laajentamismäärärahaa jäljellä n. 5.900.000 ja viemärin rakentamiseen määrärahaa noin 5.800.000 markkaa. ko. määrärahat riittävät kuluvana vuonna suoritettaviin töihin.

Hallitus esitti, että Suokadun Sillansuokadusta Juvankatuun sekä Sahanmäen teollisuusalueen vesi- ja viemärijohtotyöt saataisiin suorittaa. – Valtuusto hyväksyi ehdotuksen.

*Toim. huom. Juvankadun sijaintia emme ole onnistuneet selvittämään. Juvankatu on ollut mahdollisesti Suokadusta lähtevä poikkikatu.

(Hyvinkään Sanomat 23.12.1961).

Työllisyystyöt

Yleisten töiden lautakunnan ehdotuksen mukaisesti hallitus ehdotti valtuustolle, että työllisyystyönä saataisiin suorittaa pääteputkistoon johtavien vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Riihimäenkadulle Mäntymatinkadusta lähtien. Töiden kustannusarvio on yhteensä 4,7 miljoonaa markkaa. – Valtuusto hyväksyi ehdotuksen.

(Hyvinkään Sanomat 23.12.1961).

Rakennusvirhe aiheutti tulipalon Nopossa eilen

Rakenteellinen virhe oli syynä tulipaloon, joka syttyi Nopossa eilen puolenpäivän aikaan. Vahingot jäävät vähäisiksi, kun tuli huomattiin ajoissa.

Noin klo 11.05 hälytettiin Hyvinkään kunnan palokunta Noppoon, missä oli TVH:n * varasto ja autohallirakennuksessa syttynyt tulipalo. Tulipalon syy on verrattain epätavallinen, sillä tuli sai alkunsa rakennusvirheen aiheuttamana. Savuhormin läpi oli vedetty vesijohtoputki, mistä tuli pääsi lattian täytteisiin.

*Toim. huom. TVH = Tie- ja vesirakennushallitus (1964–1990 Tie- ja vesirakennuslaitos TVL, 1990–2000 Tielaitos) oli Suomen taajamien ulkopuolisen julkisen maantie- ja osin vesitieverkon rakentamiseen ja hoitoon sekä lossiliikenteen ylläpitoon keskittynyt valtion keskusvirasto, joka toimi eri nimillä vuosina 1816–2000.

Tuli pääsi irti ruokailuhuoneessa ja sen havaitsivat juuri ruokatunnille saapuneet miehet. Silloin liekit löivät jo ylös lattiasta.

Tuli oli sammutettu jo paikallisin voimin, joten palokunnan tehtäväksi jäi ainoastaan jälkisammutuksen suorittaminen. Lattiaa jouduttiin repimään auki runsaan neliömetrin verran.

(Hyvinkään Sanomat 13.1.1962).

Hyvinkään kaupungissa on vesijohtoverkoston pituus noin 80 kilometriä

Maamme kaupunkien ja kauppaloiden vedenkulutuksesta on laadittu tilasto, jonka perustana on käytetty vuoden 1960 kulutuslukuja sekä muita asiaan liittyviä tietoja. Veden kulutus-, vesijohtoverkoston määrä ym. seikat ovat eri paikkakunnilla varsin erilaiset. Olipa vuonna 1960 maassamme vielä kolme kaupunkia, jotka ovat kokonaan vailla vesijohtoverkostoa.

Hyvinkään kaupungissa oli 1.1.1960 20.077 asukasta (19.820). Vertailun vuoksi mainitsemme suluissa naapurikaupunkimme Riihimäen osalta vastaavat tilastotiedot. Kuluttajamäärä oli 17.000 (8100) ja liittymisprosentti 85 % (41 %). Keskimääräinen vedenkulutus oli 3246 m3/ vrk (1653) ja lisäys vuoteen 1955 verrattuna 5 % (85 %). Keskimääräinen vedenkäyttö litroina vuorokaudessa asukasta kohti oli 191 (204) ja muutos prosentteina vuoteen 1955 verrattuna oli – 38,0 % (-5.6 %). Kokonaiskulutuksesta oli pintaveden osuus 0 % (0 %), joten molemmilla paikkakunnilla käytettiin pohjavettä 100 %: sti. Vesijohtoverkoston pituus oli 78,3, km (44,4 km), jossa oli lisäystä vuoden 1955 tilanteeseen verrattuna 35,4 km (18,4 km) eli 83 % (71 %). Johtopituus kuluttajaa kohden 4,6 m (5,5 m).

Vuonna 1960 oli maassamme vielä kaikkiaan kolme kaupunkia, joissa ei ole lainkaan vesilaitosta. Kaupungit ovat Kristiinankaupunki (asukasluku 2769), Naantali (2617) ja Kaskinen 1499.

(Hyvinkään Sanomat 13.1.1962).

Murto Sahanmäessä – työkaluja saaliiksi

Kuluvan tammikuun 19. päivän klo 16.00 ja 20. päivän klo 8.00 välisenä aikana on Hyvinkään kaupungissa, Sahanmäen alueella vesi- ja viemärijohtotyömaalla kaupungin rakennustoimiston omistama lukittu työvälinelaatikko murrettu auki ja sieltä anastettu seuraavat työvälineet:

Metallinen vesivaaka, jonka arvo on noin 2800 markkaa. Metalliin on painettu kirjaimet HKR; * sekä ns. putsauskauha, jonka arvo on noin 350 mk.

Henkilöitä, joita tapauksesta jotakin tietävät, tai joille mainittua omaisuutta kaupitellaan, pyydetään ilmoittamaan tietonsa välittömästi Hyvinkään rikospoliisiin joko henkilökohtaisesti tai puhelimella 12 371.

*Toim. huom. HKR = Hyvinkään kaupungin rakennustoimisto, myöhemmin HKT – Hyvinkään kaupungin tekninen virasto.

(Hyvinkään Sanomat 23.1.1962).

Vesilautakunta Hyvinkäälle

Hyvinkään kaupunginhallitus päätti viime kokouksessaan esittää valtuustolle, että kaupunkiin perustettaisiin vesilain edellyttämä vesilautakunta. Vesilaki tulee voimaan 1.4.1962. Lautakunnan kokoonpano tulee olemaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, kolme (3) jäsentä ja kolme (3) varajäsentä.

(Hyvinkään Sanomat 25.1.1962).

Keinojärvi Hyvinkäälle?

Vanhaa suunnitelmaa pyritään nyt käyttämään kaupungin laajentuessa.

Tehtaansuo sijaitsee Villayhtymän tehtaiden takana ja rakennustoiminnalle kelpaamattomana se tarjoaisi mahdollisuuksia keinojärven rakentamiseksi tälle alueelle.

Suon takana olevat alueet soveltuvat kaupungin laajentuessa asutusalueiksi. Tällä alueella olisi mahdollisuus luoda 5000–6000 hengen asumalähiö.

Jo noin 35 vuotta sitten hyväksyttiin professori C. Lindbergin laatima asemakaava – Hyvinkään ensimmäinen – ja siinä edellytettiin eräänlaista järvitietä Tehtaansuon alueelle, joten mistään aivan uudesta suunnitelmasta ei nyt ole kysymys.

Kaupungin kasvu tuo muassaan entistä useampia vaatimuksia asumisen viihtyisyydelle ja tässä mielessä mainitun keinojärven saaminen helpottaisi tilannetta tulevaisuudessa.

Asiaa tulevat tutkimaan Hyvinkään kaupungin yleisten töiden lautakunta ja asianomaiset hallinnolliset elimet. Sitä ennen asiaa tullaan kuitenkin tutkimaan asiantuntijavoimin.

Keinojärven rakentaminen vaatii luonnollisestikin tarkkaa harkintaa juuri suunnitteluvaiheessa ja jos mahdollisesti joskus järvi rakennetaan – myös tuntuvasti varoja.

Asia on joka tapauksessa tällä hetkellä siinä määrin avoin, että sen taloudellisten ym. mahdollisuuksien järkiperäiselle tarkastelemiselle ei ole riittäviä perusteita.

(Hyvinkään Sanomat 27.1.1962).

Vesi suljettuna

Keskiviikkoiltana 7.2.1962 klo 22.00–6.00 Vieremänk. – Mäntymatink. Perttulank. Hiilenpolttajank. Maijank. Jaakonk. Väinölänk. Sveitsink. Vaiveronk. Vieremänkadusta Mäntymatinkatuun ja kunnalliskoti.

Vesilaitos.

(Hyvinkään Sanomat 6.2.1962).

Vesijohto- ja viemäritöitä Varastokadulla

Yleisten töiden laitakunta on esittänyt, että Sahanmäen alueella suoritetaan Varastokadulla katualueella olevan suomudan poisto samaan aikaan kun kadulle rakennetaan vesi- ja viemärijohtoja. Tämän työn kustannusarvio on n. 8.850.000 mk. Lautakunta on edelleen ehdottanut, että kadun sorastus toimitetaan viemäriputkien alapinnan korkeuteen viemärin pohjalla. Kustannusarvio on 2.250.000 mk. Työ tulee maksamaan näin ollen yhteensä 11.100.000 mk. Lautakunta on huomauttanut, että työllisyystöiden ylläpitämiseen on varattava uusia töitä.

Kaupunginhallitus on käsitellyt asian ja päättänyt esittää valtuustolle, että ko. työt saadaan tarpeen mukaan tehdä ja että tarvittavat määrärahat myönnetään.

(Hyvinkään Sanomat 17.2.1962).

1.194.660 m3 vesijohtovettä kulutettiin Hyvinkäällä -61

Pientä lisäystä tapahtui Hyvinkään kaupungin vesilaitoksen kulutusnumeroissa v. 1961 edellisen vuoden lukuihin verrattuna.

Kokonaiskulutus oli 1.194.660 m3 luvun oltua edellisenä vuonna 1.188.216 m3. Keskimääräinen vuorokausikulutus oli noin 3273 keskimääräisen arkipäiväkulutuksen ollessa 3496.

Suurteollisuus käytti vettä 424.000 m3 eli 35,45 %; pienteollisuus 104.000 m3 eli 8,72 % sekä muut yksityiskuluttajat 439.000 m3 eli 36,77 %. Kaupungin omat laitokset kuluttivat 116.000 m3 eli 9,74 %. Suurimmat teollisuuden kuluttajat olivat Valtion Rautatiet ja Yhdistyneet Villatehtaat.

Vuoden lopussa oli Hyvinkään kaupungissa käytössä yli 2000 vesimittaria, jossa lisäystä edelliseen vuoteen 143.

(Hyvinkään Sanomat 8.3.1962).

Vesilautakunta

Hyvinkään kaupungin vesilautakuntaan on kaupunginvaltuusto valinnut mm. isännöitsijä Osvald Öunapin, jonka kuoltua on vesilautakuntaa nyt täydennettävä. Valtuusto valitsee uuden jäsenen isännöitsijä Öunapin tilalle vuoden 1964 lopussa päättyväksi toimikaudeksi seuraavassa kokouksessa.

(Hyvinkään Sanomat 22.3.1962).

Konepajalle uusi vesijohdon syöttöputki

Hyvinkään kaupunginhaalitus päätti viime kokouksessaan, että Hyvinkään Konepajan vesijohtoa varten rakennetaan 10 tuuman vesijohdon syöttöputki, kun nykyisillä laitteilla ei voida kasvavaa tarvetta riittävän tehokkaasti hoitaa.

(Hyvinkään Sanomat 29.3.1962).

Hyvinkään kaupunginvaltuusto kokoontui – päätös viemärivesien puhdistamisesta

Hyvinkään kaupunginvaltuuston kokous pidettiin torstai-iltana Aseman koulun juhlasalissa. Kokouksen puheenjohtajana toimi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, konttoripäällikkö Oiva Pinninoja ja pöytäkirjan kirjoitti kaupunginsihteeri, varatuomari Jouko Nummela. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin valtuutetut Veli Kilpi ja Aarne Vuorela.

Viemäriveden puhdistus. Valtuusto päätti oikeuttaa kaupunginhallituksen, tämän hakiessa lupaa likavesien laskemiseksi vesistöön, ilmoittamaan, että kaupunki järjestää viemärivesien puhdistuskysymyksen jo aikaisemmin lehdessämme tarkemmin selostetulla tavalla.

Vesilautakunnan täydentäminen. Valtuusto valitsi jäseneksi vesilautakunnan isännöitsijä Öunapin tilalle vuoden 1964 lopussa päättyväksi toimikaudeksi dipl. ins. Esa Piirosen.

(Hyvinkään Sanomat 31.3.1962).

Keinojärvisuunnitelmassa ei mitään oleellisesti uutta

Kuten lehdessämme on jo aikaisemmin kerrottu, suunnitellaan Hyvinkäälle Villayhtymän takan sijaitsevalle Tehtaansuolle keinojärveä.

Suunnitelmaa on alustavasti tutkittu ja kaupunginhallitus käsitteli sitä viime kokouksessaan päättäen oikeuttaa rakennustoimiston asiantuntijavoimin tutkimaan yksityiskohtaisesti, mitä mahdollisuuksia järven aikaansaamiseksi on olemassa.

Mitään oleellista uutta ei tässä jo kolme ja puoli vuosikymmentä sitten ensimmäistä kertaa esillä olleessa järvisuunnitelmassa ole.

Julkisuudessa on asiasta annettu suurenneltuja ja harhaanjohtavia tietoja.

Keinojärvisuunnitelma toteuttaminen – jos se yleensä lainkaan toteutuu – vaatii vuosikymmeniä aikaa ja paljon varoja. On ennenaikaista puuttua nyt alkuasteella olevan suunnitelman yksityiskohtiin.

Kunhan asiantuntijat ovat asian tutkineet ja lausuneet mielipiteensä siitä, voidaanko suunnitelmaa lainkaan toteuttaa ja onko sen toteuttamiseen käytännössä taloudellisuusnäkökohdatkin huomioon ottaen mahdollisuuksia, voidaan suunnitelman yksityiskohtiin kiinnittää julkisuudessakin huomiota ja silloin se on tarpeellistakin.

(Hyvinkään Sanomat 26.4.1962).

Lisäys vesijohtoveden kulutuksessa Hyvinkäällä viime vuonna 6444 m3

Hyvinkään kaupungin vesilaitos toimii kaupungin rakennustoimiston alaisena. Sveitsissä on käytössä kaksi (2) pumppuasemaa ja Hyvinkäänkylässä yksi (1).

Uutta vesijohtoa rakennettiin kaupungissa eri katujen osalta yhteensä 3.085 metriä viime vuonna. Vuoden 1961 päättyessä oli vesijohtoverkoston pituus Hyvinkään kaupungissa 61.536 metriä, jossa lisäystä edelliseen vuoteen 3.085 metriä. Vesijohtoverkostossa sattui vuoden aikana seitsemän (7) vesijohtoputken halkeamaa, joista yksi (1) pääputkistossa. Päällystettävillä kaduilla nostettiin vesijohtoventtiilit ja palopostit katupinnan tasoon.

Veden kulutus lisääntyi edellisestä vuodesta 6.444 m3. Suurimmat kuluttajat olivat Valtion Rautatiet ja Yhdistyneet Villatehtaat Oy. Vuoden aikana liitettiin verkostoon 137 uutta talojohtoa ja poistettiin kaksi (2).

Vettä pumpattiin vuoden aikana seuraavasti: Sveitsin pumppuasema 686.400 m3 ja Hyvinkäänkylän pumppuasema 508.260 m3 eli yhteensä 1.194.660 m3. Veden kulutus voidaan jakaa seuraavasti: Mittareiden kautta 1.074.105 m3 ja ilman mittaria 120.565 m3.

Yksityiskulutus: suurteollisuus 423.479 m3 eli 35,45 %. Pienteollisuus 104.113 m3 eli 8,72 %. Muu yksityiskulutus 439.327 m3 eli 36,77 %. Kaupungin laitosten kulutus 116.371 m3 eli 9,74 %

Laskuttamaton kulutus: Viemäriverkoston huuhteluihin, vesi – ja viemärikaivantojen täyttämisen yhteydessä, tulipalojen sammutukseen, vuotoihin, koepaineisiin ym. 111.370 m3 eli 9,32 %. Vuonna 1961 oli vedenkulutus siis 1.194.660 m3, jossa lisäystä edellisen vuoden lukuun (1.188.216 m3) 6.444 m3 eli 0,54 %. Suurin vuorokautinen kulutus oli 6.6.1961 ollen se määrältään 6.288 m3. Keskikulutus vuorokaudessa oli 3.273 m3. Pienin vuorokautinen kulutus oli 6.1.1961 ollen se määrältään 1.656 m3. Keskimääräinen arkipäiväkulutus oli 3.496 m3.

Hyvää vettä

Koska raakaveden happamuusaste aiheuttaa putkistossa syövyttäviä ominaisuuksia, lisätään veteen kalkkia (6 g/ m3) ja moitteettoman puhtauden ylläpitämiseksi klooria (0,1 g/ m3). Näin käsiteltynä vesi on lievästi alkaalista, pehmeätä, humusvapaata ja hygieeniseltäkin kannalta hyvää käyttö ja talousvettä.

Vesimittarit: Vuoden 1961 lopussa oli vesimittareita käytössä 2.008 kappaletta, jossa lisäystä edelliseen vuoteen 143 kappaletta. Asukasta kohden kulutus kokonaiskulutuksesta on ollut noin 150 litraa vuorokaudessa.

(Hyvinkään Sanomat 12.5.1962).

Vesi suljettuna

Helenenkadulta Pappilankadusta Salonkatuun perjantaina 25.6.1962 klo 8.00–16.00.

Vesilaitos.

(Hyvinkään Sanomat 25.6.1962).

Viemäri Hurtankadulle?

Hyvinkään kaupungin yleisten töiden lautakunta on esittänyt, että Hurtankadulle rakennettaisiin viemäriä 90 metriä. Viemäri on tarpeen sen vuoksi, että asemakaavamuutoksen mukaan muodostetut uudet tontin voidaan luovuttaa rakennettaviksi.

Viemärin rakennustyö tulee rakennustoimiston ilmoituksen mukaan maksamaan noin 600.000 markkaa. Kaupunginhallitus on päättänyt esittää valtuustolle, että viemäri rakennettaisiin. Valtuusto päättää asiasta 14.6.1962.

(Hyvinkään Sanomat 7.6.1962).

Osmo Anttila Hyvinkään kaupunginjohtajaksi

Hyvinkään kaupunginvaltuuston kokous pidettiin Aseman koulun juhlasalissa torstai-iltana. Puhetta johti valtuuston puheenjohtaja, konttoripäällikkö Oiva Pinninoja ja pöytäkirjan kirjoitti kaupunginsihteeri, varatuomari Jouko Nummela. Kokousta oli seuraamassa lehtiyleisöä tavallista enemmän.

Läsnä oli 37 valtuutettua ja poissa neljä (4). Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin valtuutetut Impi Heinonen ja Lilly Lindfors.

Viemärin rakentaminen

Yleisten töiden lautakunta on esittänyt, että Hurtankadulle rakennetaan viemäriä 90 metriä.

Valtuusto päätti, että Hurtankadulle rakennetaan viemäriä yleisten töiden lautakunnan esittämällä tavalla.

Kaupunginjohtajan viran täyttäminen

Kokouksen tärkeimpänä asiana oli kaupunginjohtajan viran täyttäminen.

Valtuutettu Eino Haapanen esitti kaupunginjohtajaksi Osmo Antti Olavi Anttilaa ja valtuutettu Sulo Hesenius Vilho Veikko Meritietä.

Suoritetussa suljetussa lippuäänestyksessä sai Osmo Anttila 25 ääntä tullen valituksi kaupunginjohtajaksi. Vilho Meritie sai 11 ääntä ja yksi (1) äänesti tyhjää. Kauppalanjohtaja Osmo Anttila on kotoisin Lauritsalasta.

(Hyvinkään Sanomat 16.6.1962).

Vesi suljettuna

Koko vesijohtoverkostossa 8.7.-62 klo 0.00–5.00 vesitornin puhdistuksen takia.

Kaupungin vesilaitos.

(Hyvinkään Sanomat 7.7.1962).

Yli 610 milj. litraa vettä pumpattu Hyvinkään vesijohtoverkostoon vuoden alkupuolella

Hyvinkään vesilaitos toimitti kaupungin vesijohtoverkostoon kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla 610.018 m3 vettä, eli toisin ilmaistuna 610 milj. litraa. Suurimmillaan pumpattu määrä oli maalis- ja toukokuussa. Kokonaismäärästä Sveitsi asema toimitti 338.904 m3, Usmin pumppaamo 18.024 m3 Hyvinkäänkylän Holin asema 253.090 m3 vettä. *

*Toim. Huom. Usmin pumppaamo tulee historiallisessa selvityksessä esiin ensimmäisen kerran vasta tässä kohdassa. Usmin pumppaamolla saatetaan tarkoittaa Sveitsin pumppuasema no. 2 eli nk. ”taka-asemaa”, joka sijaitsi lähempänä Usmintietä. Myös Hyvinkäänkylän Holin asema aiheuttaa epäselvyyttä. Hyvinkäänkylässä oli vedenottamo, mutta Holi viittaa Holinlähteeseen, joka sijaitsee Erkylässä, jonne rakennettiin pumppuasema vasta 1970-luvun alkupuolella.

Jos kehitys vedenkulutuksessa jatkuu ennallaan, viime vuoden kokonaisluvut ylitetään arviolta noin 30.000–40.000 kuutiometrillä.

Usmin pumppaamo on toiminut vara-asemana. Sieltä otettu vesimäärä saavutti huippunsa huhtikuussa, jolloin Vantaan veden korkeus pakotti Hyvinkäänkylän pumppuaseman vähentämään työskentelyään.

Uusien kuluttajien lukumäärä nousee kuluvana vuonna huomattavasti. Vuoden alkupuoliskolla on vesilaitoksen verkostoon anottu uusia talojohtoja 118.

Suurin tekeillä oleva työ vesilaitoksen piirissä on tällä hetkellä VR:n konepajalle rakennettava 10 tuuman syöttöputki kaupungin vesitornilta. Kaupunginvaltuuston on varannut tarkoitukseen jo määrärahan.

Täsmällisen kuvan saamiseksi eri pumppuasemien toiminnasta valaisevan lisän antaa seuraava taulukko pumpatuista vesikuutiometreistä:

Kuukausi           Sveitsi                Usmi                  Hyv. kylä            Yhteensä

Tammikuu        58272                192                    38490                96954

Helmikuu          55752                -                         36210                91962

Maaliskuu         57696                336                    45870                103.902

Huhtikuu          62328                11136                25440                98904

Toukokuu         64080                2712                  46410                113.202

Kesäkuu            40776                3648                  59670                104.094

(Hyvinkään Sanomat 12.7.1962).

Hyvinkään edustus jätevesineuvotteluissa

Kaupunkiliiton toimiston järjestämään neuvottelutilaisuuteen, joka koskee teollisuuden jätevesien joutumista yleisiin viemärilaitoksiin, lähtee Hyvinkäältä kaupungin edustajiksi kaupunginjohtaja Osmo Anttila, kaupunginsihteeri, varatuomari Jouko Nummela ja kaupungininsinööri Soini Mankki.

(Hyvinkään Sanomat 20.9.1962).

Vesihuolto – sosiaalinen pulma. Alan luentopäivillä kuultua

Suomen Kaupunkiliitto järjesti vesilautakuntien jäsenille luentopäivät Helsingissä lokakuun 10. ja 11. päivinä. Niille osallistui Hyvinkään kaupungin asianomaisesta lautakunnasta sen puheenjohtaja peltiseppä Veli Kilpi sekä jäsenet dipl. ins. Veikko Talanterä, dipl. ins. Esa Piiranen ja putkiasentaja Orvo Vuono. Puheenjohtaja Veli Kilpi kertoi meille eilen havainnoistaan luentopäivillä.

Vesihuollosta on tullut kuluvan vuosikymmenen suuri sosiaalinen, teknillinen ja taloudellinen pulmakysymys, totesi Suomen Kaupunkiliiton johtaja Sulo A. Typpä avatessaan vesilautakuntapäivät.

Päivillä pohdittiin 1.4.1962 voimaan tullutta vesilakia, josta kiitos Kaupunkiliitolle, joka tällaiset luentopäivät järjestivät, juristien ja insinöörien ollessa luennoitsijoina.

Vesilautakuntien tehtävänä on valvoa, ettei vesistöjä luvattomasti pilata ja nämä luentopäivät olivat varmasti kaikille vesilautakunnan jäsenille hyvin antoisat.

Dipl. ins. Pentti Erkola käsitteli luennossaan veden hankintaan liittyviä kysymyksiä.

Dipl. ins. Tauno U. Tarumaa käsitteli ojitusta. Vesilaki säätelee ojitusta vain, mikäli se vaikuttaa toisenkin kuin ojittajan oikeuteen eli siis naapurisuhteisiin.

Dipl. ins. J. Niemelä selosti viemäröinnistä teknillisenä kysymyksenä, jossa alustaja kosketteli asutusalueilta pois johdettavia vesi varten tehtyjä viemäreitä ja viemärilaitteita. Jätevedellä tarkoitetaan vesilain mukaan nesteenä käytettyä, käytöstä poistettavaa vettä. Jätevedeksi luetaan muukin neste kuin vesi.

Suullisesti lautakunnan puheenjohtajalle varatuomari Eino Österman esitelmöi viemäröinnistä juridisena kysymyksenä. Hyvin seikkaperäisesti esitelmässään varatuomari Österman käsitteli mm. menettelyä lautakunnassa eri kysymyksissä. Tässä yhteydessä on myös huomioitava, kuinka asia pannaan vireille vesilautakunnassa VL 20:5:n mukaan. Asia ilmoitetaan kirjeellä tai… (mikrofilmatun vanhan sanomalehden laatu on niin huono, että lauseen loppuosasta ei saa selvää!!).

Vesiensuojelusta esitelmöi tekn. tri K. S. Niinivaara todeten, että eräillä maamme vesialueilla on asutuskeskusten ja voimakkaan teollisuuden aiheuttamana vesien pilaantuminen jo ehtinyt niin pitkälle, etteivät käytettävissä olevat keinot riitä tilanteen pikaiseksi korjaamiseksi. Vesisuojelun lähimpänä tavoitteena voidaankin pitää sieltä puhtaana säilyneiden vesien suojelemista ja pilaantumisen leviämisen estämistä.

Lakit. lis. Edvard Muren selosti vesilautakuntaa kunnallisena lautakuntana.

Lainsäädäntöneuvos Kalevi Airaksisen aiheena oli: vesilautakunta päätäntä- ja valvontaviranomaisena.

Varatuomari Erkki Aalto-Setälä selosti vesilautakunnan toimintaa käytännössä.

(Hyvinkään Sanomat 16.10.1962).

Pohjavesitutkimuksia Hyvinkään ympäristössä

Insinööritoimisto Maa ja Vesi Oy on helmikuun 10. päivänä viime vuonna allekirjoitetun sopimuksen perusteella suorittanut Hyvinkään kaupungin ympäristössä pohjavesitutkimuksia. Tarkoitus on ollut selvittää, mistä saadaan sopivin vedenottopaikka.

Maakerrokset on tutkittu kairaamalla ja vettä johtavaan kerrokseen lyötävillä siiviläputkien kautta suoritettavalla koepumppauksella, jonka pituus määräytyy vedentarpeen ja pohjavesiesiintymän antoisuuden mukaan. Lisäksi on ollut selvitettävä veden laatu laboratoriotutkimuksin.

Tarkoitukseen on vuoden 1961 talousarviossa varattu määrärahaa 2.000.000 markkaa ja samana vuonna myönnettiin lisämäärärahaa 1.000.000 mk ja kuluvana vuonna otettiin talousarvioon myös 1.000.000 mk. Lopullisen laskelman mukaan tarvitaan kuitenkin vielä 1.620.439 mk. Syynä ylitykseen on pääasiassa ollut se, että koepumppausta todellisen pohjavesimäärän selville saamiseksi Hyvinkäänkylässä jouduttiin suorittamaan toista kuukautta pitempi aika kuin oli arvioitu. Valtuusto tekee asiassa päätöksensä 25.10.1962.

(Hyvinkään Sanomat 16.10.1962).

Talvisillan alueen katutyöt aloitetaan

Vesi- ja viemärityöt myös alulle.

Hyvinkään kaupunginhallitus päätti viime kokouksessaan, että ns. Talvisillan alueen – Hyvinkään kaupungin uusimman asutusalueen – katujen rakennustyöt sekä vesijohto- ja viemärityöt saadaan kaupungin rakennustoimiston toimesta aloittaa mahdollisimman pian.

(Hyvinkään Sanomat 15.11.1962).

Katutöitä alkuun Hyvinkään kaupungissa

Hyvinkään kaupunginhallitus päätti viime kokouksessaan, että seuraavat katutyöt saadaan jo nyt aloittaa. Asia esitetään kuitenkin vielä kaupunginvaltuustolle.

Kehrääjänkatu, Punakallionkatu Kehrääjänkadusta Kutojakatuun, Varikonkatu Kuningasvuorenkadusta Karpinkatuun. Em. kadut rakennetaan liikennöitävään kuntoon.

Raivaus- ja leikkaustöitä suoritetaan Asemankadulla Hyvinkäänkadusta Seittemänmiehenkatuun ja Aleksis-Kivenkadulla Asemakadusta Nummisillankatuun.

Viemäritöitä suoritetaan Asemankadulla Seittemänmiehenkadusta Hyvinkäänkatuun ja vesijohtotöitä samalla katuosuudella.

(Hyvinkään Sanomat 22.11.1962).

Katu- ja vesijohtotöistä päätöksiä kaupunginvaltuustossa

Hyvinkään kaupunginvaltuuston kokouksessa torstaina Aseman koululla johti puhetta kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, konttoripäällikkö Oiva Pinninoja ja pöytäkirjaa kirjoitti kaupunginsihteeri, varatuomari Jouko Nummela.

Läsnä oli 35 valtuutettua ja poissa kuusi (6). Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin toiminnanjohtaja Artturi Hietala ja koneteknikko Väinö Suominen.

Eräitten katu, - vesijohto- ja viemäritöitten tekeminen

Yleisten töiden lautakunta on esittänyt, että Talvisillan alueella saadaan aloittaa seuraavat työt:

Katujen raivaus: Määrärahaa tarvitaan 2 milj. mk. Menokohdalta 6.X.2. (Uudet työt. Kadut, tiet, sillat, torit yms. Smr.) on määrärahaa jäljellä 7,4 milj. mk.

Viemärityöt: näihin töihin on tarkoitus käyttää menokohdalta 6.X.4. (Uudet työt, Viemärilaitos, Srm.) jäljellä oleva määräraha 3.445.284 mk.

Vesijohtotyöt: Vesijohtotöihin on tarkoitus käyttää menokohdalta 12.VI.2. (Vesilaitos. Vesijohtoverkoston laajentaminen, Smr.) jäljellä oleva määräraha 3 milj. mk.

Valtuusto päätti, että edellä mainitut työt Talvisillan alueella saadaan suorittaa.

Eräitten töitten teettäminen

Yleisten töiden lautakunta on esittänyt, että seuraavat työt suoritetaan:

Katutöitä: liikennöitävään kuntoon Kehrääjänkatu 3.100.000 mk, Punakallionkatu Kehrääjänkadusta Kutojankatuun 750.000 mk, Varikonkatu Kuningasvuorenkadusta Karpinkatuun 1.550.000 mk, yht. 5.400.000 mk.

Raivaus- ja leikkaustöitä: Asemankatu Hyvinkäänkadusta Seittemänmiehenkatuun 2.500.000 mk. Aleksis-Kivenkatu Asemankadusta Nummisillankatuun 1.500.000 mk, yht. 4.000.000 mk.

Viemäritöitä: Asemankatu Seittemänmiehenkadusta Hyvinkäänkatuun 1.500.000 mk.

Vesijohtotöitä: Asemankatu Seittemänmiehenkadusta Hyvinkäänkatuun, Hyvinkäänkatu Asemakadusta Ajurinkatuun 1.700.000 mk.

Valtuusto päätti, että selostetut katu, - viemäri - ja vesijohtotyöt suoritetaan sekä että talousarvion menokohtaa 6.X.2. saadaan ylittää 4 milj. markalla ja että menokohdalta 12.XII.1. jätetään käyttämättä vastaava 4 milj. markan määrä.

(Hyvinkään Sanomat 1.12.1962).

Kaupunginvaltuusto kokoontui

Uusia katuja- ja viemäritöitä myönnettiin toistakymmentä miljoonaa markkaa. Eräänä syynä siihen, että töitä ryhdytään teettämään näin epäedulliseen aikaan, talvea vastaan, on näköpiiriin putkahtanut työttömyys. Kortistossa on toistasataa työtöntä paikkakuntalaista.

(Hyvinkään Sanomat 1.12.1962).

Vesi suljettuna

Hyvinkään kaupungissa koko Helsingin ja Hangonradan välisellä alueella tiistain ja keskiviikon välisenä yönä (18.-19.12.1962) klo 23.00–6.00.

Vesilaitos.

(Hyvinkään Sanomat 18.12.1962).

Tarmokas, alansa hallitseva rakennusmestari

Saa toimen Hyvinkään kaupungin rakennustoimiston palveluksessa tehtävänään mm. katu-, vesijohto- ja viemärityömaitten johtaminen.

Hakemukset omine palkkavaatimuksineen sekä selostuksineen aikaisemmasta toiminnasta lähetettävä Hyvinkään kaupungin rakennustoimistoon os. Vaiveronkatu 6, 27.12.1962 mennessä.

Hyvinkäällä 14. päivänä joulukuuta 1962.

Rakennustoimisto.

(Hyvinkään Sanomat 18.12.1962).

Vesijohto suljettu

Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä 12. – 13.3.1963 klo 20.00–6.00 Munckinkadulta Karankadusta Sahanmäen rautatiehen saakka.

Vesilaitos.

(Hyvinkään Sanomat 12.3.1963).

260.000 mk Talvisillan töihin

Hyvinkään uusimman asuntoalueen perustyöt jatkuvat Talvisillassa edelleen. Kaupunginhallitus päätti maanantain kokouksessaan esittää valtuustolle myönnettäväksi Talvisillan alueen viemäröintiin lisämäärärahan ja alueen vesijohtotöiden jatkamiseen 60.600 mk. Tähän mennessä on jo käytetty viemäröintiin 183.000 mk, vesijohtoihin 127.000 mk ja katutöihin 203.000 mk.

(Hyvinkään Sanomat 4.4.1963).

Tekojärven rakentaminen ajankohtainen asia

Kaupunginhallituksella ja yleisten töiden lautakunnalla oli maanantai-iltana yhteinen neuvottelutilaisuus ennen kaupunginhallituksen kokousta. Tärkeimpinä asioina olivat Martin puhdistamon uusiminen ja tekojärven aikaansaaminen Hyvinkäälle. Vesiyhtymästä selostivat asioita dipl. insinöörit Mauri Laakso ja Rauno Kahri.

Martin puhdistamon uudistamisessa on tehtävä nyt periaate ratkaisu. Esillä on kaksi vaihtoehtoa: erillinen lämmitettävä mädättämö lietelavoineen tai siirtyminen puhdistuslietteen koneelliseen kuivattamiseen, jolloin se voidaan hävittää jätepolttimossa tai kompostoida. Aluksi hävittäminen täytyy ilmeisesti suorittaa kompostoimalla, koska lähiseudulla ei ole polttolaitoksia. Polttolaitos voisi palvella laajempaakin seutua kuin vain yhtä kaupunkia. Tulevaisuudessa siirryttäneen polttamalla hävittämismenetelmään, joten nyt täytyisi ratkaista tehdäänkö se Hyvinkäällä heti vai tyydytäänkö vain lämmitettävän mädättämön rakentamiseen. Kaupungin viranomaiset perehtyvät huolella asiaan, ennen kuin edes periaatteellista ratkaisua voidaan antaa.

Toisen asiana ollut Vesiyhtymän lausunto tekojärvihankkeesta sisälsi sekä myönteisiä että kielteisiä seikkoja. On ajateltu, että järvi toimisi myös sadeveden kokooja-altaana. Tämäkin kysymys vaatii tarkkaa harkintaa, ennen kuin siihen voidaan ryhtyä, varsinkin kun alue ei ole kaupungin hallussa.

(Hyvinkään Sanomat 8.6.1963).

Katu- ja viemärirakennuskustannukset kaupungissa

Hyvinkään kaupunginvaltuustossa oli esillä kesäkuussa keskimääräisten katu- ja viemärirakennuskustannusten määrääminen.

Valtuusto katsoi tällöin, että sen ratkaistavaksi on alistettu kysymys siitä, voidaanko kuluvan vuoden katu- ja viemärinrakennuskustannuskorvausten vuotuiseriä, jotka jo on laskutettu ennen kaupunginvaltuuston korotuspäätöstä koroittaa.

Kaupunginhallitus on nyt tutkinut asiaa ja tulee esittämään valtuustolle, että nämä korotukset on veloitettava. Asiasta on myös hankittu kaupunkiliiton toimisto lausunto.

(Hyvinkään Sanomat 19.9.1963).

Katu-, viemäri- ja vesijohtotöitä kaupungissa työllisyystöinä

Hyvinkään kaupunginhallituksen kokouksessa maanantaina päätettiin esittää kaupunginvaltuustolle, että eräitä töitä teetettäisiin työllisyystöinä. Kysymyksessä ovat seuraavat työt:

Katutyöt: Koivulankatu kokonaan, Kuumolankatu Uronkadusta * sisääntulotiehen, Verkatehtaankatu Asemankadusta Kuumolankatuun, Väinölänkatu ja Pinninkatu Viertolankadusta Jokelantiehen.

Viemärityöt: Ahjonkadun viemäri, Manunkadun viemäri, Kautonkadun viemäri, Sveitsin motellin viemärin puhdistuslaitteiden rakentaminen, Pilvenmäen läntisen osan viemärin liittäminen Hyvinkään Vesihuolto Oy:n viemäriin, Aseman (Aholan)-katu Nikkilänkadusta Päivälänkatuun ja Muottikatu kokonaan.

Vesijohtotyöt: Manunkadun vesijohto, Kautonkadun vesijohto, Varikonkadun vesijohto, Aseman (Aholan)-katu Nikkilänkadusta Päivälänkatuun ja Muottikatu kokonaan.

*Toim. huom. Uronkadun sijaintia emme ole onnistuneet selvittämään, mutta se lienee sijainnut jossakin nykyisen Sveitsinportin alueella.

(Hyvinkään Sanomat 24.10.1963).

Katu-, viemäri- ja vesijohtotöitä tehdään kaupungin työllisyystöinä

Hyvinkään kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan kaupungin työllisyystyöt esitettäväksi kaupunginvaltuustolle seuraavina:

Katutyöt: Muottikatu, Koneenkatu Helletorpankadusta sisääntulotielle, Rauhankatu Tuulikinkadusta Uudenmaankatuun, Mustanmännistön puiston poikki rakennettava tie, Suokatu Sillansuonkadusta Hietakatuun, Kirkkotie korttelien 315 ja 244 välinen osa, yhteinen kustannusarvio 153.000 markkaa.

Viemärityöt: Uudenmaankadun ja rauhankadun risteyksen järjestelyn aiheuttamat viemärityöt, Koneenkadun viemäri, Kerkkolankadun viemäri Niinistönkadun ja Teollisuuskadun välisellä osalla, yhteinen kustannusavio 93.000 markkaa. Viemäritöitä Talvisillan alueella.

Vesijohtotyöt: Uudenmaankadun ja Rauhankadun risteyksen järjestelyn aiheuttamat vesijohtotyöt, Kerkkolankadun vesijohto, Niinistönkadun vesijohto. Ratakadun päävesijohdon rakentaminen Rääkänpäästä pääradan sillalle, vesijohto Martinkadulta Torikadun eteläpäähän, yhteinen kustannusarvio 134.000 markkaa.

(Hyvinkään Sanomat 19.12.1963).

Jokelan vesihuoltosuunnitelma

Yleisten töiden lautakunta oli ehdottanut varattavaksi 2000 markkaa rakennuskaavan laatimista varten, mutta koska siihen eri vuosina varattuja siirtomäärärahoja on käytettävissä 10.864 mk ja on varsin epätodennäköistä, että v. 1964 ei vielä eräänny mitään maksettavaksi, poistettiin määräraha kunnan kunnanhallituksen esityksen mukaisesti. Sen tilalle hyväksyttiin vesihuoltosuunnitelmia varten korotettua määrärahaa 8000 mk. Tuusulan kunnan kanssa on vireillä yhteisen vesihuoltosuunnitelman laatiminen Jokelaan ja mahdollisesti kunnan Nopossa omistamalla maalla joudutaan suorittamaan pohjavesitutkimuksia.

(Hyvinkään Sanomat 21.12.1963).

Vettä käytettiin 1.473.738 kuutiota

Hyvinkääläiset käyttivät viime vuonna vettä yhteensä 1.473.738 m3:ä vastaavan luvun oltua v. 1962 yli 200.000 m3:ä vähemmän eli 1.234.068 m3. Litroissa lausuttuna on luku tuhat kertaa suurempi, sisältäähän yksi (1) kuutiometri vettä tuhat (1000) litraa.

Ilmeistä on, että poikkeuksellisen lämpimällä kesällä oli osuutensa vedenkäytön kasvussa. Kesäkuukaudet ovat yleensä vedenkäyttöluvuiltaan huomattavasti talven ja syksyn kuukausia suuremmat. Huippulukema v. 1963 mitattiin kesäkuun 19. päivänä, jolloin Hyvinkää käytti vettä yhteensä 7632 m3. Kaikkein alhaisin oli vedenkäyttö viime vuonna uudenvuodenpäivänä, jolloin vedenkulutus Hyvinkäällä oli ainoastaan 1968 m3.

(Hyvinkään Sanomat 3.1.1964).

Työllisyystöihin 380.000 markkaa

Hyvinkään kaupungin yleisten töiden lautakunta oli esittänyt eräitä katu-, viemäri- ja vesijohtotöitä teetettäväksi työllisyystöitä nousten sanotut katutyöt 153.000 markkaan, viemärityöt 93.000 markkaan ja vesijohtotyöt 134.000 markkaan. Asian ollessa esillä kaupunginvaltuuston kokouksessa päätettiin, että ehdotetut työt teetetään työllisyystöinä.

(Hyvinkään Sanomat 10.1.1964).

Katu-, viemäri- ja vesijohtotöitä työllisyystöinä 102.000 markalla

Hyvinkään kaupunginhallitus päätti kokouksessaan esittää valtuustolle, että työllisyystöinä teetettäisiin Apolankadun rakennustyö, Apolankadun viemärityö, Terrisuon viemärityö, Apolankadun vesijohto ja Martin (jäteveden) puhdistuslaitoksen kohdalle tuleva vesijohto.

Esitettyjen työllisyystöiden kustannusarvio on yhteensä 102.000 markkaa.

(Hyvinkään Sanomat 13.2.1964).

Vesilaitokselle johtosääntö

…Valtuustolle päätettiin esittää, että vesilaitosta varten hyväksyttäisiin johtosääntö, mihin nykyiset määräykset olisi koottava. Yksityistä kuluttajaa koskeva tärkein kohta johtosäännössä on laskutustavan muutos. Pienkuluttajia, joilla kulutus on enintään 100 kuutiometriä vuodessa, laskutetaan neljännesvuosittain siten, että laskutus on kolmelta ensimmäiseltä vuosineljännekseltä arvio edellisestä vuodesta ja neljänneltä neljännesvuodelta laskutus tarkistuu vuoden todelliseksi kulutusmääräksi.

Hyyppärän (jäteveden) puhdistuslaitoksen suunnitelma päätettiin laatia niin, että tässä vaiheessa se tulee palvelemaan 10.000 asukasta mukaan lukien teollisuuslaitokset. Tämä vastaa puolta puhdistuslaitoksen lopullisesta koosta (kirjoitus on epäselvä mikrofilmatussa vanhassa sanomalehdessä).

(Hyvinkään sanomat 27.2.1964).

Työllisyystöitä kaupungissa

Hyvinkään kaupungin yleisten töiden lautakunta oli esittänyt, että seuraavat työt suoritetaan työllisyystöinä.

Katutyöt: Apolankatu n. 2850 m2 15.000 mk.

Viemärityöt: Apolankatu n. 270 jm. 19.000 mk. Terrisuon pääviemäristä Renton kenkätehtaan eteläpuolitse Karkkilan radan asemalle saakka n. 400 jm 30.000 mk.

Vesijohtotöitä: Martin viemäriveden puhdistuslaitokselle noin 420 jm 17.000 mk, Apolankatu n. 285 jm 21.000 mk, yhteensä 102.000 markkaa.

Kaupunginvaltuusto päätti, että esitetyt työt suoritetaan työllisyystöinä.

(Hyvinkään Sanomat 28.2.1964).

Vesilaitokselle uudet säännökset

Kaupunginhallituksen kehoituksesta rakennustoimisto oli laatinut ehdotuksen vesilaitoksen johtosäännöksi sekä siihen liittyvät ehdotukset sopimukseksi jakeluverkkoon liittymisestä ja veden käytöstä sekä kaavakkeet vesijohtolaitteiden ja viemärilaitteiden rakentamisanomuksista. Yleisten töiden lautakunta oli esittänyt, että johtosääntö, sopimusmalli ja kaavakkeet sekä kiinteistöjen vesijohtoja ja viemäreitä koskevat määräykset ehdotetulla tavalla täydennettyinä hyväksyttäisiin. Kaupunginvaltuusto hyväksyikin k.o. ehdotuksen kaupungin vesilaitoksen johtosäännöksi.

…Kaupunginvaltuusto päätti, että Urheilukadun ja Urheilupuiston alueelle rakennetaan viemäri urheilukentälle rakennettavaa huoltorakennusta varten.

(Hyvinkään Sanomat 26.3.1964).

Viemäröinti aloitetaan Hyvinkäänkylässä

Oy Vesi-Hydro Ab on laatinut suunnitelman Hyvinkäänkylän viemäröinnistä ottaen huomioon rakennuskaavan muutoksesta aiheutuvat toimenpiteet. Purkautumisjohto on niin suunniteltu, että se myöhemmin on mahdollista ohjata Kaltevantien varteen rakennettavalle purkautumispaikalle.

Kaupungin edustajien kanssa on neuvoteltu suunnitelman soveltuvuudesta kaupungin Pilvenmäen asutusalueen vastaaviin suunnitelmiin ja kaupungin edustajat ovat todenneet, että suunnitelma on toteuttamiskelpoinen ja kaupunki tulee osaltaan ottamaan osaa runkoviemäristä ja puhdistamosta aiheutuviin kustannuksiin.

Likaveden puhdistamon vaadittavasta tehosta tulee Hyvinkäänkylän Vesihuolto Oy:n tekemän anomuksen perusteella päättämään vesioikeus, joten sen kustannuksista ei ole tietoa. Johto-osuus likaveden puhdistamolta asutusalueen reunaan on pituudeltaan n. 350 metriä putkikoon ollessa 400 mm ja kaivannon keskisyvyyden 3 metriä. Kun lisäksi tarkastuskaivoja ko. osuudelle tulee 7 kpl, on kustannusten laskettu olevan juoksumetriä kohden n. 60 markkaa.

Koska työllisyystilanne kunnassa on edelleen vaikea, on kunnanhallitus antanut yleisten töiden lautakunnalle oikeuden aloittaa työt niin pian kuin se teknillisesti on mahdollista.

Kunnanhallitus ehdottaa, että viemäröintisuunnitelma hyväksyttäisiin ja koska talousarviossa ei ole sitä varten varattua määrärahaa viemärin kaivusta aiheutuneet menot otettaisiin lisätalousarviota laadittaessa huomioon. Valtuusto hyväksyi ehdotuksen.

(Hyvinkään Sanomat 1.4.1964).

Kaksi tarmokasta, alansa hallitsevaa rakennusmestaria

saa toimen Hyvinkään kaupungin rakennustoimiston palveluksessa. Tehtävänä mm. katu, - vesijohto - ja viemärityömaitten johtaminen.

Hakemukset omine palkkavaatimuksineen sekä selostuksineen aikaisemmasta toiminnasta lähetettävä Hyvinkään kaupungin rakennustoimistoon, os. Vaiveronkatu 6–8, Hyvinkää 2.5.1964 klo 12.00 mennessä.

Hyvinkäällä 23. päivänä huhtikuuta 1964.

Hyvinkään kaupungin rakennustoimisto.

Veden kuluttajia,

joilla on pihalla vesiposti, pyydetään tyhjentämään mittarikaivosta pakkaseristeet ja pahnat pois, niin että mittarin lukijalla on esteetön pääsy kaivoon 1.5.1964 lähtien.

Hyvinkäällä 22.4.1964.

Vesilaitos.

(Hyvinkään Sanomat 28.4.1964).

Viemäri Urheilupuiston huoltorakennukseen

Urheilupuistoon esitetään rakennettavaksi viemäri huoltorakennusta varten.

(Hyvinkään Sanomat 3.5.1964).

Hyvinkäänkylän Vesihuoltoyhtiö puretaan?

Toiminta kunnallisiin puitteisiin.

Hyvinkäänkylän vesihuoltokysymykset olivat käsiteltävinä Hyvinkään kunnanhallituksen viimekertaisessa kokouksessa. Kunnanhallitus päätti esittää kesäkuun puolella kokoontuvalle valtuustolle, että vesihuoltosuunnitelmien käytännöllinen toteuttaminen siirrettäisiin kunnan hoiviin. Päätös merkitsisi vesihuoltoyhtymän purkamista ja sen omaisuuden ja velkojen siirtymistä kunnalle. Muutos helpottaisi perustelujen mukaan asioiden käytännöllistä hoitamista.

(Hyvinkään Sanomat 25.5.1964).

Maaseudun vesitaloutta olisi kohennettava

Huolimatta siitä, että elämme täällä Suomessa vesien keskellä, on maaseudulla vesijohtokysymys hoidettu aivan luvattoman huonosti tai sitä ei ole hoidettu lainkaan, toteaa Maakunnan Metallin toim. johtaja, ins. Lehtinen.

Puhutaan paljon maaltapaosta, maaseudun autioitumisesta ym. Tietenkin tähän on montakin syytä, mutta joutuu pakostakin kysymään, mikä pidättäisi nuorta ihmistä talossa, jossa peseytymismahdollisuudet ovat olemattomat, paitsi lauantaisin saunassa, ja vesi on vintattava ja kannettava hankalan matkan takaa kaivosta. Kun hän on sattumalta nähnyt muualla ja varsinkin kaupungissa, miten asiat on järjestetty paremmin, alkavat kaupungin ”ihanuudet” painaa vaa`assa niin paljon, että muutto tapahtuu, tosin useinkin asianomaisen itsensä vahingoksi.

Oikein tehdyllä suunnitelmalla on kuitenkin tässä aivan ratkaiseva merkitys. Sitä paitsi se voidaan toteuttaa osa osalta tarpeen vaatiessa, kunhan vain kokonaissuunnitelma on täydellinen ja tarkoituksenmukainen. Olen suunnitellut lukuisia RATKO-vesilaitoksia pientiloille muoviputkia käyttäen, ja kokonaiskustannukset ovat useissa tapauksissa jääneet 500–1000 markan välille ja kuitenkin talossa on jo melko täydelliset vesilaitteet. Pumppuja esitellään Riihimäen Kauppa- ja Teollisuusnäyttelyssä 14.6.1964 saakka.

(Hyvinkään Sanomat 12.6.1964).

Hyvinkäänkylän Vesihuolto Oy kunnallistetaan

Hyvinkään kunnanhallitus ehdotti valtuustolle, että kunta ottaisi huolehtiakseen Hyvinkäänkylän Vesihuolto Oy:lle kuuluneista tehtävistä, jos yhtiö puretaan ja yhtiölle kuuluneet varat ja velat saadaan siirretyksi Hyvinkään kunnalle. Maataloushallitukselle tehdään anomus Hyvinkäänkylän Vesihuolto Oy:lle myönnettyjen lainojen siirtämisestä kunnalle. – Valtuusto hyväksyi ehdotuksen.

(Hyvinkään Sanomat 23.6.1964).

Vesi suljettuna

12.7.1964 klo 1.00–5.00 (lauantain ja sunnuntain välinen yö) vesisäiliön puhdistuksen takia.

Hyvinkään kaupungin vesilaitos.

(Hyvinkään Sanomat 9.7.1964).

Hyvinkään kaivot ovat melko puhtaita

Hyvinkäällä ei ole kaivoja perin paljon, sillä vesijohtoverkosto ulottaa lonkeronsa jo joka puolelle kaupunkia. Olimme eilen yhteydessä kaupungin terveydenhoitotoimiston kanssa. Täältä kerrottiin, että kevätkauden aikana on vain muutama kaivo joutunut tutkittavaksi veden laadun vuoksi.

Joskus näytteidenotto tapahtuu talonomistajan pyynnöstä, joskus kiinnittävät viranomaiset huomiota asiaan. Em. tapauksissa näytteet tutkitaan elintarviketarkastamon yhteydessä sijaitsevassa laboratoriossa ja ne todettiin puhtaiksi. Yhdessä tapauksessa luopui asianomainen kaivostaan kokonaan ja vedätti pihalle vesipostin.

Mitä sitten tehdään, jos vesi osoittautuu saastuneeksi? Se tyhjennetään ja lika kaapitaan pohjalta pois. Pohja täytettään tämän jälkeen puhtaalla hiekalla ja kaivo on taas pian käyttökunnossa.

Terveydenhoitoviranomaiset kiinnittävät kerkeästi huomiota sellaisiin kaivoihin, joiden lähettyvillä on jätepaikkoja. Niinpä onkin pidettävä huolta siitä, että jätekasat ovat vain niille tarkoitetuilla paikoilla.

(Hyvinkään Sanomat 25.7.1964).

Työllisyystöitä

Hyvinkään kaupunginhallitus päätti viime kokouksessaan esittää kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi seuraavat työllisyystyöt:

Katutyöt: Nummisillankatu, Aleksis Kivenkatu – Talvisillankatu, Pappilankatu, Hyvinkäänkatu – Uudenmaankatu.

Viemärityöt: Muurarinkatu, Hyyppärän uusi pääviemäri, Helsingin – Hämeenlinnan valtatieltä * vanhaan pääviemäriin.

*Toim. huom. Vanha Kolmostie, nykyinen Seututie 130.

Vesijohtotyöt: Muurarinkatu.

Puistotöitä: Sveitsin metsälannoitus, metsän perkaus ja jätteiden keräys sekä poltto Sveitsin alueella, Piispanpuiston nurmetus, Pohjoisen Puistokadun viheralueen rakentaminen.

(Hyvinkään Sanomat 27.8.1964).

Syväporakaivo Palopurolle ja Uuteenkylään

Palopuron koulun johtokunta oli lähettänyt kunnanhallitukselle kirjeen, jossa kiirehdittiin koulun vesikysymyksen hoitamista.

Yleisten töiden lautakunta oli päättänyt pyytää kunnanvaltuuston suostumusta Kouluhallitukselta anottavan syväporakaivon rakentamisluvan hankkimista varten vielä kuluvan syksyn aikana. Kunnanhallitus ehdotti perjantaisessa kokouksessaan, että valtuusto hyväksyisi kunnanrakennusmestari Olavi Tuomisen laatimat palopuron koulun syväporakaivon piirustukset, työselityksineen ja kustannusarvion. – Valtuusto hyväksyi ehdotuksen.

Uudenkylän koulun johtokunnan ehdotuksesta yleisten töiden lautakunta oli pyytänyt kunnanvaltuustoa tekemään esityksen Kouluhallitukselle syväporakaivon rakentamiseksi myös Uudenkylän koululle. – Kunnanhallitus ehdotti, että kunnanrakennusmestari Olavi Tuomisen laatimat syväporakaivon piirustukset, työselitys ja kustannusarvio hyväksyttäisiin ja esitettäisiin Kouluhallituksen vahvistettavaksi. – Valtuusto hyväksyi ehdotuksen.

(Hyvinkään Sanomat 20.10.1964).

Kaupunki ostaa alueita Hyyppärästä ja Talvisillasta

Kaupunginvaltuustolle päätettiin ehdottaa, että kaupunki ostaisi Korkkisen perikunnalta Hyyppärän ja Talvisillan tiloista eräitä alueita, tonttialueista, joita on 10.002 neliömetriä, puistoalueista (7702 m2) ja (jäteveden) puhdistuslaitoksen alueesta (31.000 m2). hinta on haittakorvauksineen ym. 85.000 markkaa.

(Hyvinkään Sanomat 22.10.1964).

Hyyppärän ja Talvisillan tiloista alueita Hyvinkään kaupungille

Päätettiin ostaa kaupungille fil. maist. Brita Korkkiselta, merkonomi Kaija Korkkiselta, hammaslääkäri Herman Björklundilta ja tämän vaimolta Saara Björklundilta, maat, metsät. kand. Arvo Ollilalta ja tämän vaimolta Anna-Liisa Ollilalta sekä maanviljelijä Eino Korkkiselta ja tämän vaimolta Rauha Sinikka Korkkiselta kauppakirjan mukaisin ehdoin siinä mainitut alueet Hyyppärän ja Talvisillan tiloista. K. o. alueitten kauppahinta on 61.000 markkaa. Lisäksi kaupunki suorittaa korvauksena (jäteveden) puhdistuslaitoksen rakentamisen ja käytön tuottamasta haitasta sekä oikeudesta sijoittaa ja korjata puhdistuslaitosta varten tarvittavia viemärijohtoja Hyyppärän ja Talvisillan tilojen alueelle 24.000 markkaa.

Kysymyksessä olevien tonttialueitten pinta-ala on 10.002 m2 ja puistoalueitten pinta-ala 7202 m2. Puhdistuslaitosta varten tarvittavan alueen suuruus on 31.000 m2.

(Hyvinkään Sanomat 30.10.1964).

Hyvinkäänkylän Vesihuolto tulee kunnallistettavaksi

Maataloushallituksen päätös Hyvinkäänkylän Vesihuolto Oy:n lainojen siirtämisestä Hyvinkään kunnalle. Tämä tietää yhdistyksen purkamista ja laitoksen kunnallistuttamista.

(Hyvinkään Sanomat 17.11.1964).

Vesijohto ja viemäritöitä

KONE Osakeyhtiön anomuksesta päätettiin rakentaa vesi- ja viemärijohdot Talvisillankadulle, Talvisillankierto-nimiselle kadulle ja Rastaankujalle. Alueelta otetaan tontteja käyttöön ensi keväänä. Rakennustoimisto oli laatinut ehdotuksen eräistä työllisyystöistä ja tähän sisältyivät myös em. työt. töiden yhteinen kustannusarvio on 192.100 mk, josta 101.400 mk myönnetään ylitysoikeutena.

(Hyvinkään Sanomat 27.11.1964).

Vedenkulutus tänä vuonna ennätyslukemissa

Hyvinkäällä saavuttaa veden kulutus tänä vuonna uuden ennätyksen. Viime vuonna siihen asti suurin vedenkulutus 1.473.738 m3 lyötiin jo marraskuun päättyessä yli 50.000 m3:llä. Tämän vuoden 11 ensimmäisen kuukauden vedenkulutus kaupungissamme on 1.524.060 m3.

Eniten kulutettiin vettä kesäkuussa, jolloin sitä käytettiin 161.220 m3 – tähän lienee syynsä mm. kuivalla kesällä. Viikonpäivistä on perjantai suurin vedenkulutuspäivä.

(Hyvinkään Sanomat 30.11.1964).

Nopon alueen viemäröiminen Oy. Vesitekniikan tehtäväksi

Hyvinkään kunnanhallitus käsitteli kokouksessaan useitakin valtuuston päätettäväksi meneviä asioita, mm. seuraavat:

Päätettiin antaa Oy. Vesitekniikka Ab:lle tehtäväksi Nopon alueen viemäröimisen yleissuunnitelma ja pohjavesitutkimus.

(Hyvinkään Sanomat 8.12.1964).

Hyvinkään ”vanha” valtuusto istui, puhui ja siunasi budjettipäätöksen

Aluevaihto KONEen kanssa

… Toinen päätös tehtiin sopimuksenteosta yhtiön ja kaupungin kesken sorapintaisen kadun ja viemärin rakentamiskorvauksista.

Viemäri Sveitsiin

Yleisten töiden lautakunnan esityksestä päätettiin rakentaa Sveitsin alueelle viemäri, jonka kustannukset ovat noin 226.000 mk. Valtuusto päätti tänä vuonna suoritettavan työn kustannukset merkitä ennakkona ensi vuoden talousarvioon.

Ko. viemäri sijaitsee Sveitsin pumppuaseman yläpuolella. Sen rakentamisella pyritään estämään haitallisten aineiden pääsy pohjavesiin.

Puhdistuslaitosasiat

Hyyppärän jätevedenpuhdistamo päätettiin rakentaa esitetyn kustannusarvio puitteissa ns. Inka-ilmastumenetelmän mukaisesti. Kaupunginhallitusoikeutettiin lähemmin päättämään koneisto- ja rakennusurakoista.

Martin jätevedenpuhdistamon lietteen-, kuivaus- ja koneasemarakennuksen piirustukset hyväksyttiin. Rakennuksen kokonaistilavuus on 1.400 m3.

Hyyppärän puhdistuslaitokselle johtava viemäri, joka mm. alittaa Helsingin – Hämeenlinnan valtatien *, hyväksyttiin rakennettavaksi.

*Toim. huom. Vanha Kolmostie, nykyinen seututie 130.

Eräitä tietoja hyväksytystä budjetista:

Uuden budjetin menopuolta rasittavat melko suuret maa-alueiden kauppahinnat. Samoin on talonrakennustoiminnassa varsi huomattavaa nousua (kirjastorakennuksen ja kaupungintalon suunnittelu, Hyyppärän (jäteveden) puhdistuslaitos, uimalasuunnitelmat).

(Hyvinkään Sanomat 18.12.1964).

Kadun- ja viemärinrakennuskustannukset nousevat?

Lähinnä työpaikkojen ja kuljetuskustannusten noususta johtuen esittää yleisten töiden lautakunta rakennustoimiston laskelmiin perustuen nostettavaksi kadun- ja viemärinrakennuskorvausten määrää. Kaupunginhallitus esittää korotukset valtuuston hyväksyttäväksi.

Voimassa olevat taksat ovat seuraavat: sorapintainen katu 12,30 mk/ m2, kestopäällystetty katu 23,- mk/ m2 ja 300 mm:n läpimittaisen viemärin rakennuskustannukset 65,50 mk/metriltä. Uudet ehdotukset ovat vastaavasti 14,80. 26,20 ja 75,- ja ne vastaavat tämänhetkisiä kustannuksia.

Hyyppärän puhdistuslaitoksen koneistot hankitaan osaksi Insinööritoimisto Vestolta ja osaksi Konekemia Oy:ltä yleisten töiden lautakunnan esityksen mukaisesti.

(Hyvinkään Sanomat 22.1.1965).

Jokelan kaava- ja vesijohtokysymykset esillä

… Myös vesi- ja viemärijohtoverkoston yleissuunnitelma on tekeillä suoritettujen tutkimusten perusteella. Se saataneen kuntoon vielä kevään aikana.

(Hyvinkään Sanomat 22.1.1965).

Jokelan juomavedestä suolistosairauksia

… Aiheen Lääninlääkärintoimisto on saanut esitykseensä ja siihen liittyvään avustusanomaukseen siitä, että Jokelassa kaikkien em. kuntien alueella (Tuusula, Hyvinkää ja Nurmijärvi) on todettu melkoinen määrä salmonellainfektioita, suolistosairauksia, jotka johtuvat bakteereista ja aiheuttavat mm. hiirilavantautia.

Vesihuoltokysymykset ja saastuneet vedet

… Tunnettua on, Jokelan kaivot muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ovat pintavesien saastuttamat. Mm. Hyvinkään kunnan terveydenhoitolautakunta totesi sen vuosi sitten suorittamissaan tutkimuksissa.

Tämän vuoksi on eräänä kantana esitettykin, että Jokelan alueen vesihuoltokysymyksen järjestäminen tulee ratkaisemaan nämäkin ongelmat. Eittämättä näin onkin, mutta toisaalta lienee toteutus näköpiirissä varsin pitkän ajan päästä. Vesihuoltoasia tulee suunnitelmien osalta valmiiksi jo ensi keväänä, mutta se merkitsee vasta lähtökohtaa.

(Hyvinkään Sanomat 23.1.1965).

Katuviemärirakennuskustannukset nousevat

Rakennuslain asianmukaisten pykälien mukaisesti vahvistettiin uudeksi sorapintaisen kadun keskimääräiseksi rakentamiskustannukseksi 14,80 mk katuneliömetriä kohti, kadun kestopäällystämiskustannukseksi 26,20 mk katuneliömetriltä ja 300 mm:n läpimittaisen viemärin rakentamiskustannukseksi metriä kohden 75 mk (teksti mikrofilmatussa sanomalehdessä epäselvä).

(Hyvinkään Sanomat 29.1.1965).

99 % hyvinkääläisistä vesijohtoverkoston piirissä

Maamme kaupunkien asukkaista on keskimäärin 76 prosenttia kaupunkien vesijohtoverkoston vaikutuspiirissä, ilmenee Suomen Kaupunkiliiton keräämistä tiedoista, jotka perustuvat tilanteeseen vuosi sitten.

Valkeakosken prosenttimäärä on suurin, täysi 100, Hyvinkää ja Kotka ovat päässeet 99 prosenttiin, Iisalmi 98:aan, Jyväskylä 95:een, Pori 94:ään jne. Lahdessa lukema on 78, Hämeenlinnassa 93 ja Riihimäellä 48. Kaskisissa ei ole lainkaan vesilaitosta, ja seuraavaksi pienin on liittymisprosentti Kristiinankaupungissa, missä se on 24.

Forssassa oli 62 pros. väestä vesilaitoksen piirissä. Keravalla 39 pros. Karkkilassa 78 pros. Järvenpäässä 29 pros. ja Espoossa 41 pros. Kauppaloista pääsi Nurmes 99 prosenttiin, kun taas Kemijärvi jäi 27 prosenttiin.

(Hyvinkään Sanomat 19.2.1965).

Vesimassat kadulle uima-altaan luona

Ilmeisesti miljoonia litroja * vettä on vuotanut maahan maauimalan eli ns. uima-altaan luona Ahdenkallionkadulla, jossa torstai-iltana havaittiin veden virtaavan tienpinnalle. Pumppuasemalla havaittiin vuoto jo aikaisemmin kulutuksen määrästä, mutta sitä ei yleensä voida paikallistaa ennen kuin vesi tulee näkyville.

*Toim. huom. miljoona litraa on tuhat kuutiota.

Kaupungin vesilaitoksen miehet ja koneisto ovat olleet työssä yötä päivää rikkoutuneen vesijohtoputken korjaamiseksi. Rikkoutumispaikkaa ei vielä eilen iltapäivällä ollut löydetty. Töitä haittasi myös kaivuutyön aikana rikkoutunut viemäriputki. Mainittakoon, että alkuviikosta jouduttiin Suokadulla samalla tavoin etsimään ja korjaamaan rikkoutunut vesijohtoputki. Vaurioita aiheuttavat syyt voivat olla monenlaisia, mm. maan liikkuminen ja ns. painesysäys (paineisku) saattavat särkeä vesijohtoputkistoa.

(Hyvinkään Sanomat 20.2.1965).

Kaupunginhallitus toivotti porilaiset tervetulleiksi

Lumituiskuinen Sveitsi otti vastaan linja-auton, joka toi mukanaan tutustumisvierailulle Hyvinkäälle Porin kaupunginviralliset edustajat, kaupunginjohtaja Oiva Kaivolan, kaupunginhallituksen lähes kokonaisuudessaan ja valtuuston varapuheenjohtajat. Vierailu tapahtui vastavierailuna Hyvinkään kaupungin edustajien viime vuoden elokuussa Poriin suorittamaan tutustumisvierailuun.

Hyvinkään esittely

Käyttämässään puheenvuorossa selosti kaupunginjohtaja Anttila Hyvinkään kehittymistä ratavarteen syntyneestä asutuskeskuksesta ensin omaksi kunnaksi v. 1918, sitten 52 km2 käsittäväksi kauppalaksi v. 1926 ja vihdoin kaupungiksi v. 1959 kertoen myös väkiluvun ja teollisuuden voimakkaasta kehittymisestä Hyvinkäällä.

… Kaupunginjohtaja (Osmo Anttila) totesi kunnallisteknillisen rakentamisen Hyvinkäällä poikkeuksellisen hyvin hoidetuksi – vesi- ja viemäriverkosto kaupungin alueella on 100-prosenttinen.

Jätevesikysymys on myös Porissa ajankohtainen ja niinpä kaupungininsinööri Soini Mankin selostusta Hyvinkään kaupungin alallaan viimeistä sanaa edustavasta jätevesien puhdistuslaitoksesta seurattiin kiinnostuneina. Erityisesti kiinnosti vieraita maassamme ainoalaatuisen jätelietteen kuivaaminen, johon Hyvinkäällä Martin laitoksen kesän alussa kokonaan valmistuessa siirrytään.

Kahvitilaisuutta seuranneen kiertoajelun aikana olivat porilaiset tilaisuudessa tutustumassa puhdistuslaitokseen paikan päällä Martissa.

(Hyvinkään Sanomat 25.2.1965).

Ståhlbergin allekirjoittama Hyvinkään kauppalan perustamisasetus 40 v. sitten

Tasavallan Presidentti K. J. Ståhlbergin ja Sisäasiainministeri Gunnar Sahlsteinin allekirjoittama asetus Hyvinkään kauppalan perustamisesta annettiin neljä vuosikymmentä sitten. Tämän tapauksen kunniaksi muodostui eilisiltaisesta kaupunginvaltuuston istunnosta tavallista juhlavampi, sillä asialistan käsittelyn jälkeen suoritti Suomen Kaupunkiliiton johtaja, varatuomari Lars Olov Johansson ansiomerkkien jaon seitsemälletoista ansioituneelle hyvinkääläiselle.

Hyvinkään kauppalan perustamisasetus

Asetus Hyvinkään kauppalan perustamisesta annettiin Hyvinkäällä suoritettujen pitkäaikaisten valmistelujen jälkeen helmikuun 21. päivänä 1925. Julkaisemme alla perustamisasetuksen sananmuodoin kokonaisuudessaan.

ASETUS HYVINKÄÄN KAUPPALAN PERUSTAMISESTA

Annettu Helsingissä 21. päivän helmikuuta 1925.

Sisäasiainministeriön esittelyssä määrätään täten, että se alue Hyvinkään pitäjää, joka käsittää Vaiveron perintötilan N:o 4 Arolammin kylässä, Marjamäen rälssitalon N:o 6 Erkylän kylässä, paitsi viimeksi mainittuun taloon kuuluvat maarekisteritilat RN:ot 67 ja 68, sekä Hyvinkäänkylässä Hyyppärän perintötilan N:o 13, Pikkusuon perintötilan N:o 14, Mattilan perintötalon N:o 18, Vanhanmyllyn perintötalon N:o 19 ynnä Nikkilän perintötaloon N:o 1 kuuluvat maarekisteritilat RN:ot 16, 18, 113, 114 ja 119 – 56, on 1. päivästä tammikuuta 1926 erotettava hyvinkään kunnasta eri kuntana olevaksi kauppalaksi nimeltä Hyvinkää. Tämä kauppala tulee toistaiseksi luettavaksi kirkollisessa suhteessa Hyvinkään seurakuntaan ja hallinnollisessa suhteessa Uudenmaan lääniin ja Helsingin kihlakuntaan sekä olemaan lainkäyttöön nähden asianomaisen kihlakunnanoikeuden alainen, jonka ohessa kauppalan hallitukseen ja hallintoon nähden on noudatettava mitä Valtioneuvosto sille määrää.

Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.

Helsingissä, 21. päivänä helmikuuta 1925.

Tasavallan Presidentti K. J. STÅHLBERG

Sisäasiainministeri GUNNAR SAHLSTEIN

(Hyvinkään Sanomat 26.2.1965).

Vesihuolto-, tie- ja virka-asioita esillä hyvinkään kunnanvaltuustossa

Hyvinkäänkylän vesihuoltosopimus.

Kunnanhallitus ehdotti, että sen tekemä sopimus Hyvinkäänkylän Vesihuolto Oy:n kanssa hyväksyttäisiin, joten vesihuoltolaitos joutuisi kunnan hallintaan ja omistukseen. Samalla esitettiin, että Hyvinkään Säästöpankin pitkäaikaisten lainojen siirtämisestä kunnalle haettaisiin Lääninhallituksen vahvistus. Valtuusto hyväksyi ehdotuksen.

Kunnan vesi- ja viemärijohtoon liittymisen osuusmaksuperusteiden vahvistaminen siirrettiin ja asia palautettiin kunnanhallituksen uudelleen käsiteltäväksi. Kunnanhallituksen esitys kunnan vesi- ja viemärimaksuista sekä liittymisen että kulutuksen osalta siirrettiin samoin kuin edellinenkin asia.

(Hyvinkään Sanomat 11.3.1965).

Viemäritöitä

Valtuusto antoi myös siunauksensa kh:n päätökselle uusien viemäreiden rakentamisesta. Suokadun viemäri osalla Majamäenkatu – Torikatu rakennetaan uudelleen suuremmin putkin ja 266.000 mk:n kustannuksin. Hyyppärän puhdistuslaitoksen laskuviemäri uutena työnä 427 metrin pituisena. Viimemainitun työn kustannukset ovat 71.000 mk.

(Hyvinkään Sanomat 26.3.1965).

Hyvinkään kunta ottaa lainan kolmesta rahalaitoksesta

… Hyvinkään Säästöpankilta oli pyydetty 100.000 markan lainaan 10 vuoden maksuajalla käytettäväksi Hyvinkäänkylän vesihuoltolaitteiden rakentamiseen. Pankki oli ilmoittanut, että laina myönnetään.

Vesilaitosmaksut

Kunnan vesilaitoksen liittymis- ja kulutusmaksujen maksuperusteet hyväksyttiin kunnanhallituksen ehdottamassa muodossa yhdellä (1) muutoksella.

(Hyvinkään Sanomat 22.5.1965).

Vesimaksusta vapauttaminen

Kunnanvaltuusto päätti vapauttaa Anton Kohosen vedenkulutuksen perusmaksuista. Anton Kohoselle on asennettu vesijohto, ja hän on maksanut siitä säädetyn liittymismaksun, mutta hän ei ole käyttänyt vesijohtovettä, koska hänen kulutuksensa on niin pieni ja koska kaivossa on vettä.

(Hyvinkään Sanomat 21.6.1965).

Työllisyysohjelma

Esitys työllisyystöiksi määrättävistä katu-, vesijohto- ja viemäritöistä hyväksyttiin ja tarkoitusta varten myönnettiin tarvittavat määrärahat. Ohjelmaa selostettiin lehdessämme muutama numero sitten. *

*Toim. huom. Tätä ohjelman selostusta emme onnistuneet löytämään.

(Hyvinkään Sanomat 27.8.1965).

7 kerrostaloa, 26 rivitaloa ja 50 omakotitaloa nousee Paavolaan

Katu- ja viemärityöt käyntiin tänä talvena.

Hyvinkää on valmis kasvamaan. Uusimman asuntoalueen, Paavolan, asemakaava on saanut kaupunginvaltuuston hyväksymisen ja tämän talven aikana aloitetaan alueella katurakennus- ja viemärityöt. Rakennustoiminta päästänee aloittamaan jo ensi vuonna.

Vielä tällä hetkellä on tämä kokonaan Hyvinkään kaupungin omistuksessa oleva 23 ha:n alue, joka jää Riihimäelle johtavan maantien ja rautatien väliin ja alkaa siitä, mistä Riihimäenkadun, Väinölänkadun ja Vaiveronkadun rakennukset nyt päättyvät, miltei yksinomaan peltoa, niittyä ja metsää. Lähes ainoa rakennus sillä on viime viikolla nuorisotaloksi muuttunut Välenojan tilan päärakennus.

Mutta miltä näyttää samainen alue muutaman vuoden kuluttua?

Nuorisotalon läheisyydessä, metsäisellä kummulla kohoaa seitsemän (7) viisi (5)- ja kuusi (6)-kerroksista kerrostaloa, viherkaistan erottamina sijaitsevat rivitalot, joita on yhteensä 26, ja omana ryhmänään vuorostaan omakotitalot, joita kaupunginarkkitehti Eila Karailan laatiman asemakaavan mukaan tulee alueelle kaikkiaan 50. Välenojankatu kaartuu alueen päätienä, Riihimäenkatu ja Väinölänkatu ovat jatkuneet sen rivitaloja ohittamaan ja lisäksi risteilevät alueella kapeat jalankulkukadut Akankuja, Ukonkuja, Seponkuja ym. * Liiketaloja on kaksi, pihamaat ovat avaria puutarhapihoja ja aluetta rumentava hiekkakuoppa on nurmetettu ja kunnostettu lasten leikkipaikaksi.

*Toim. huom. näitä Väinölänkadun ja Riihimäenkadun väliin suunniteltuja jalankulkukatuja ei koskaan rakennettu.

Kuva 1: Asukkaita yhtä paljon kuin Uuteenkaarlepyyhyn mahtuu aikanaan tälle Paavolan alueelle, jonne lähivuosina nousee omakoti, - rivi, - puoliatrium- eli kytkytaloja ja kerrostaloja yhteensä 1150 hyvinkääläiselle. Katuja tarvitaan yhteensä 3000 m, liiketaloja kaksi. Hiekkakuoppa muutetaan lasten leikkipaikaksi ja nuorisotalo on jo valmiina alueella. Kerrostalot on sijoitettu metsäiselle kummulle Välenojan taakse, kytkytalot alueen rautatienpuoleiseen osaan ja laaja omakotitaloalue suuremmaksi osaksi nykyiselle peltoaukealle.

Pääsuunnat

Tämä Paavolan suunta on toinen niistä suunnista, johon kaupunkimme tuleva yleiskaava edellyttää uuden asuntorakennustoiminnan keskittyvän. Toinen on Hyvinkäänkylän johtavan tien varrella oleva rakentamaton alue, joka osittain sijaitsee kunnan puolella, kertoo kaupunginjohtaja Osmo Anttila.

Haka rakentaa keskustan

Merkittävä kerrostaloalue nousee lähivuosina myös aivan kaupungin keskustaan Hyvinkään Hakan ryhtyessä toteuttamaan suunnitelmaansa vähintään seitsemän kerrostalon rakentamisesta uuden sisääntulotien ja rautatien väliseen maastoon. Sekä Paavolan alueelle että myös Hakan alueelle valmistuu asuntoja yli 1000 henkilölle. Yksinomaan KONE Osakeyhtiön siirtyminen kokonaisuudessaan Hyvinkäälle tulee lähivuosina aiheuttamaan suurta asuntokysyntää ja kaupungin tulee luonnollisesti varautua se täyttämään.

1000 m2 omakotitalotontteja

Kaupunginjohtaja kertoo, että Paavolan alueen omakotitalojen tontit, jotka kaupunki tulee vuokraamaan halukkaille omakotitalorakentajille ilmoittamalla asiasta aikanaan lehdissä, ovat suuruudeltaan 800–1000 m2. Niiden rakennusoikeus sallii 160–200 m2 rakennuksen rakentamisen. Puoliatriumtyyppisten rivitalojen tontit ovat noin 500 m2 ja asunnon maksimisuuruus 175 m2. Lisäksi rakennetaan tavallisia rivitaloja, joiden kokonaispinta-ala on 600 m2 jaettuna useamman huoneiston kesken.

Ainakin kerrostaloissa, mahdollisesti myös rivitaloissa, pyritään ns. aluerakentamiseen, jossa yksi urakoitsija rakentaa kaikki talot. Kerrostalojen kohdalla kaupunki poikkeuksellisesti vuokrauksen sijasta pyrkii myymään tontit voidakseen näin saamillaan rahoilla hankkia asuntotontteja muualta. Myös Paavolan alueen rakentamista jatketaan myöhemmässä vaiheessa.

(Hyvinkään Sanomat 14.12.1965).

Jätevesi-istunto tänään

Hyvinkäällä järjestetään tänään kokous, johon osallistuvat kaupunginedustajien lisäksi maanomistajat, joita jätevesien laskusuunnitelmat koskevat. Kokouksessa selostetaan kaupungin puhdistamosuunnitelmia erityisesti Vantaanjoen osalta.

(Hyvinkään Sanomat 4.1.1966).

Paavolan alueen työt alkavat

Vastikään asemakaavallisesti kuntoon saatetun Paavolan alueen alustavat kunnallistekniset työt alkavat. Kaupunginhallitus antoi rakennustoimistolle luvan töiden aloittamisesta.

Työt käsittävät tarpeelliset katu-, vesijohto- ja viemärityöt.

(Hyvinkään Sanomat 9.1.1966).

Vesi suljettuna

Hyvinkään kaupungissa tiistain ja keskiviikon välisenä yönä 25. – 26.1.1966 klo 22.00–6.00 Vaiveronkadulla Vierämänkadusta Paavolankatuun, Perttulankadulla Vierämänkadusta Paavolankatuun, Sveitsinkadulla, Mäntymatinkadulla, Hiilenpolttajankadulla, Maijankadulla, Jaakonkadulla, Väinölänkadulla ja Riihimäenkadulla Tasavallankadusta Paavolankatuun.

Vesilaitos.

(Hyvinkään Sanomat 25.1.1966).

Päivitetty 11.1.2023

HYVINKÄÄN VESI 
Kerkkolankatu 42,
05800 Hyvinkää 
PL 24, 05801 HYVINKÄÄ 
p. 019 459 11* (kaupungin vaihde)


Laskutus:
ma-pe 9-15
040 832 5353
vesihuolto@hyvinkaa.fi

Muut palvelut
ma-to 7-16, pe 7-14