Pala palalta
Sampo Apajalahti, Mika Helin, Kim Jotuni ja Jussi Juurinen
25.9.2025-11.1.2026
Jussi Juurinen: Peitto, 2023. Kuva: Niclas Mäkelä.
Pala palalta on neljän kuvataiteilijan yhteisnäyttely, joka koostuu värikkäistä puureliefeistä ja maalauksista, sekä lattiasta kattoon ulottuvista rakenteista. Nimensä mukaisesti näyttely rakentuu pala palalta, sulauttaen neljän erilaisen taiteilijan teokset tilalliseksi kokonaisuudeksi vuoropuheluun keskenään. Sen kantavia teemoja ovat leikkisyys ja näyttelytilan haltuunotto. Värikäs ja abstraktioilla leikittelevä kokonaisuus puhuttelee kaikenikäisiä museokävijöitä.
Näyttely saa inspiraationsa museokeskus Taikan näyttelysalin arkkitehtuurista, ja jakautuu kahteen osaan. Salin etuosassa nähdään Jussi Juurisen ja Sampo Apajalahden värikylläisiä teoksia. Keskelle näyttelytilaa rakennettavan aukotetun väliseinän taakse Mika Helin ja Kim Jotuni luovat yhdessä tilan haltuun ottavan veistoksellisen kokonaisuuden.
Kaikkia näyttelyn taiteilijoita yhdistää laaja-alainen materiaalinen ja visuaalinen uteliaisuus. Teokset leikittelevät järjestelmillä, standardeilla, rinnastuksilla ja sommitelmilla: taiteilijoiden työskentelyn keskiössä on ajatus jonkin asian paloiksi pilkkomisesta ja uudelleen kokoamisesta. Näyttely myös häivyttää taideteoksen ja näyttelyarkkitehtuurin rajoja, ja kutsuu katsojan pohtimaan, mistä teos alkaa ja mihin se päättyy.
Jussi Juurinen (s. 1976) on Vantaalla asuva kuvataiteilija ja taidegraafikko, jonka ilmaisu kumpuaa abstraktin taiteen ja minimalismin perinteestä. Hänen työskentelynsä asettuu taidegrafiikan laajennettuun kenttään, mutta on viime vuosina liikkunut kauemmaksi paperipohjaisesta työskentelystä yhä tilallisempaan suuntaan. Juurisen teokset tutkivat visuaalisuutta erilaisten järjestelmien ja systemaattisuuden kautta. Hän on valmistunut Aalto-yliopistosta vuonna 2011 ja toimii kuvataiteen lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Sampo Apajalahti (s. 1980) on Järvenpäässä asuva ja työskentelevä taidemaalari, jonka akryyli- ja öljymaalaukset ovat usein värikkäitä ja geometrisen tarkkalinjaisia. Apajalahti hyödyntää työskentelyssään valokuvaamisen ja havaintopiirustuksen lisäksi paljon mittaamista, laskemista ja teippaamista. Usein maalaukset kätkevät sisäänsä tilallisen aiheensa lisäksi kuva kuvassa-periaatteen mukaisesti myös toisia kuvia. Apajalahti on opiskellut Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa ja Pekka Halosen akatemiassa.
Kim Jotuni (s. 1982) on järvenpääläinen kuvanveistäjä, jolla on monipuolinen osaaminen perinteisistä ja moderneista kuvanveiston tekniikoista. Hänen veistoksissaan toistuvat ihmishahmoa muistuttavat olennot sekä erilaiset luonnonmuodot. Ennen taideopintojaan Jotuni opiskeli filosofiaa Tampereen yliopistossa sekä puusepän- ja koristeveiston taitoja. Hän valmistui Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta vuonna 2018. Viime vuosina hänen työskentelynsä on liikkunut käsityölähtöisestä tekemisestä kohti digitaalisia työvälineitä ja prosesseja.
Mika Helin (s. 1978) on Sipoossa asuva kuvataiteilija, jonka työskentelyssä tilalla, materiaalilla ja rakentamisella on keskeinen rooli. Monessa hänen teoksessaan arvokas kohtaa arvottoman, ja synnyttää uusia merkityksiä rinnastusten kautta. Helin tutkii asioiden ja esineiden rakenteita, niiden alkuperää sekä materiaalinvalintoja. Häntä kiinnostavat jännitteet ja havainnot, jotka syntyvät erilaisten elementtien yhdistämisen kautta. Teokset ovat usein ainutkertaisia, mutta niiden materiaaleja hyödynnetään uudelleen tulevissa teoksissa.
Kuva: Hyvinkään kaupunginmuseon kokoelmat
Koulu juhlii
2.9.-5.10.2025
Kansakouluista lähtien koulut ovat levittäneet juhlaperinteitä. Perinteiden välittäjän rooli onkin koulun yksi tärkeä tehtävä. Juhlien tavoitteena on myös vahvistaa oppilaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Koulujen juhlat sisältävät toistuvia tapoja, jotka ovat paikoin säilyneet muuttumattomina jopa vuosikymmeniä. Juhlaperinteissä on kuitenkin vaihtuvuutta koulujen välillä ja kansainvälistyminen on muokannut juhlia monimuotoisempaan suuntaan. Vanhimpia juhlia ovat lukukauden päätösjuhlat ja uudempaa edustavat ari-päivät. Koulujuhliin kuuluvat edelleen itseoikeutetusti oppilaiden esitykset kuten näytelmät, tanssit, runot, laulut ja soitto.
Tänä syksynä Hyvinkäänkylän koulun perustamisesta tulee kuluneeksi 150 vuotta. Se oli ensimmäinen kuntalaisten perustama koulu Hyvinkään alueella. Juhlavuoden kunniaksi nostamme Koulu juhlii -näyttelyssä esille koulujen juhlaperinteitä eri vuosikymmeniltä.