Menneet

Mäntymetsän katveessa - Hyvinkään parantola 1896–1939
Hyvinkään kaupunginmuseo
5.2.2023-7.1.2024

Hyvinkään parantola

Kuva: Lars Sonckin suunnittelema Hyvinkään parantola. Hyvinkään kaupunginmuseon kuvakokoelma.
 
”Tämä kaunis huvila, joka muureineen muistuttaa vanhaa linnaa.” Veckans Krönika, 1906.

Hyvinkään kaupunginmuseon vuoden 2023 näyttely kertoo Hyvinkään kuuluisan parantolan tarinan. Parantola perustettiin vuonna 1896 sairastelusta toipuvien tai hermolepoa kaipaavien kaupunkilaisten lepopaikaksi. Vieraskirjassa vilisi aikansa kuuluisia nimiä, kuten Anna Ahmatova, Mika Waltari, Hugo Simberg, Aino Sibelius ja Saima Harmaja.

Parantola sai nopeasti avautumisensa jälkeen suuren suosion. Hyvät rautatieyhteydet houkuttelivat Hyvinkäälle kasvavan määrän vieraita Suomesta ja ulkomailta asti. Kotimaisista vieraista moni oli virkamiehiä tai kulttuuriväkeä, ulkomaisten vieraiden joukosta löytyy esimerkiksi paronittaria, senaattoreita, kenraaleita ja amiraaleja, jotka toivat kansainvälisen tuulahduksen pienen teollisuuspaikkakunnan seuraelämään.

Vuonna 1906 kasvavan asiakasmäärän tarpeisiin parantolan uudeksi päärakennukseksi valmistui kuuluisan arkkitehti Lars Sonckin piirtämä uljas kivinen jugendlinna, jota laajennettiin sittemmin useampaan kertaan. Näyttely esitteleekin parantolan historian lisäksi myös sen arkkitehtuuria.

Hyvinkään kuivasta ”vuoristoilmasta” mäntymetsän katveessa saatiin nauttia parantolassa aina vuoteen 1939 saakka, jolloin rakennus muutettiin sotasairaalaksi. Rakennus tuhoutui pahoin talvisodan pommituksissa ja sodan jälkeen se otettiin terveydenhuollon käyttöön.

Hyvinkäällä parantolan vaikutus näkyy edelleen parantolarakennusten lisäksi kaupunginosan ja sen katujen nimissä. Nyt parantolan historiaan sen eri vaiheissa voi tutustua esineiden, tarinoiden, valokuvien ja monipuolisen oheisohjelman kautta myös Hyvinkään kaupunginmuseon näyttelyssä.

Anu Tuominen - Tori
Hyvinkään taidemuseo
5.2.-21.5.2023

tuominen Anu

Hyvinkään taidemuseolla avautuu helmikuussa palkitun kuvataiteilija Anu Tuomisen Tori-näyttely. Tuomisen torilla porkkanat eivät kuitenkaan ole porkkanoita, ja torikahvilakin tarjoilee jotain muuta kuin tavallista kahvia.  

Tuominen on taiteilijana väsymätön kerääjä, jonka teokset syntyvät luonnosta löydetyistä, kirpputoreilta ostetuista ja sattuman kautta taiteilijalle päätyneistä esineistä. Taiteilijan käsissä arkinen muuttaa kuitenkin muotoaan.

Näyttelyssä esillä olevat toriteemaiset taideteokset rakentuvat arkisista materiaaleista, kuten värikkäistä helminauhoista, muovimukeista, virkatuista pannulapuista, vetoketjuista, kenkälusikoista, napeista ja kolikoista.

Kaikille tuttujen esineiden lisäksi hän leikittelee teoksissaan myös sanoilla ja ideoilla. Teosten nimet ovat oivaltavia, ja niissä on usein mukana leikkisyyttä ja huumoria. Tuominen onkin taiteilija, jonka taide on käsitteellistä olematta vaikeaa.

Anu Tuominen (s. 1961, Lemi) asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän on valmistunut Taideteollisen korkeakoulun sisustusarkkitehtuurin ja huonekalusuunnittelun osastolta 1992 ja Kuvataideakatemian tila-aikalinjalta 1995. Tuominen sai Suomen suurimman kuvataidepalkinnon Ars Fennican vuonna 2003 ja Mäntän kuvataideviikkojen pääpalkinnon vuonna 1995. Hänen teoksiaan on kaikissa Suomen tärkeimmissä taidekokoelmissa.

Solbo - taiteilijatalo Hyvinkäällä
Hyvinkään taidemuseo
8.6.-8.10.2023

Ilpo Stor-Pellinen Ray Ban 1995

Kuva: Ilpo Stor-Pellinen: Ray Ban, 1995. Hyvinkään taidemuseon kokoelma.

Taiteilijat ovat aina tulleet Hyvinkäälle hyvien työtilojen perässä. Jalmari Ruokokosken ja Tyko Sallisen ateljeetalot Humala ja Krapula todistavat sen. Myös Helene Schjerfbeck löysi aikanaan Hyvinkäältä tilaa elää ja työskennellä. Myöhemmin Solbon nimellä tunnettu taiteilijatalo otti suojiinsa työhönsä intohimoisesti suhtautuvia taiteilijoita, jotka muokkasivat osaltaan kaupungin kulttuurielämää.

Hyvinkään taidemuseon kesäkuussa aukeava näyttely Solbo – taiteilijatalo Hyvinkäällä esitteleekin Solbon taiteilijatalon historiaa, ja siellä viimeisten 55 vuoden aikana asuneiden ja työskennelleiden taiteilijoiden töitä.

Osoitteessa Solbonkatu 5 sijaitseva puinen rakennus valmistui 1900-luvun vaihteessa täysihoitolaksi. Sen jälkeen talo oli monenlaisessa käytössä, kunnes vuonna 1968 tiloihin perustettiin Hyvinkään taiteilijatalo. Taiteilijatalon perustamiseen vaikutti voimakkaasti Hyvinkään kaupunki, joka vuokrasi omistamansa kiinteistön Suomen Taiteilijaseuralle ja tämä edelleen taiteilijoille. Vuosikymmenien kuluessa talossa on asunut yhteensä 23 taiteilijaa. Talo on edelleen aktiivisessa taiteilijatalokäytössä.

Taiteilijatalo tarjoaa neljälle taiteilijalle perheineen asuin- ja työskentelytilat. Talo onkin tuonut Hyvinkäälle niin vastavalmistuneita kuin jo varttuneempia taiteilijoita, joille hyvän työhuoneen saaminen on mahdollistanut täysipainoisen työskentelyn. Taiteilijatalon asukkaat ovat myös tuoneet uudenlaista sisältöä kaupungin kulttuurielämään näyttelyinä ja taidetapahtumina. Taiteilijatalon perustamisen myötä Hyvinkää alettiinkin tuntea erityisesti kuvataiteita tukevana kaupunkina.

Nyt Solbon katon alla syntyneeseen taiteeseen on mahdollista tutustua Hyvinkään taidemuseolla, jossa taidehistorioitsija Merja Ilolan kuratoima näyttely tekee syväsukelluksen hyvinkääläiseen taidehistoriaan viimeisen viiden vuosikymmenen aikana.

Näyttelyn taiteilijat: Elina Hakaniemi, Jukka Ihalainen, Ahti Isomäki, Antti Jantunen, Kirsti Jouhki, Markku Juuti, Pirkko Kolehmainen, Sirpa Lappalainen, Margareetta Liljeblad, Taisto Martiskainen, Olli-Pekka Merimaa, Maija Nuotio, Kaisu Paavilainen, Ari Rantamäki, Raimo Reinikainen, Lauri Räikkönen, Anneli Sipiläinen, Ilpo Stor-Pellinen, Olavi Suomela, Leea Tiihonen-Pellegrino, Veijo Ulmanen, Tiina Valkeapää ja Raimo Walo.

Maailma paperilla - 100 vuotta Eino Vesalaisen syntymästä
Willa galleria
5.7.–28.7.2023

G536_Elämän_saatossa.jpg

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta taiteilija ja taidekasvattaja Eino Vesalaisen (1923–2010) syntymästä. Vesalainen oli aikansa keskeinen hyvinkääläinen taidevaikuttaja, jota kaupunkilaisten on kiittäminen monesta.  

Vesalainen opiskeli alun perin opettajaksi, mutta myös taiteilijan ura kutsui nuorta miestä. Vuonna 1950 hän aloittikin opiskelut Suomen taideakatemian koulussa. Hyvinkäälle Eino Vesalainen päätyi opettajantöidensä kautta vuonna 1957. Uransa alkupuolella Vesalainen toimi päivisin opettajana, iltaisin ja loma-aikaan taiteilijana.

1960-luvulla Eino Vesalainen alkoi lähettää oppilaidensa töitä sekä kansainvälisiin että kotimaisiin lasten taiteen kilpailuihin. Hän myös alkoi järjestää kansainvälisiä kilpailuja kotikaupungissaan Hyvinkäällä. Lasten taiteen kilpailuista syntyi myöhemmin ajatus lasten ja nuorten taidekeskuksesta sekä arkistosta, jonne tallennetaan lasten tekemää kuvataidetta.

Vuonna 1974 Eino Vesalainen sai Uudenmaan läänintaiteilijan paikan. Vesalainen oli myös Hyvinkään kaupungin kuvataidetoimikunnan jäsen ja pitkäaikainen puheenjohtaja, yksi Hyvinkään Taiteilijaseuran perustajajäsenistä sekä mukana Hyvinkään taidekoulun perustamisessa. Sen lisäksi Vesalainen vaikutti ratkaisevasti siihen, että Hyvinkäälle perustettiin taidemuseo.

Taiteilijana Eino Vesalainen oli kiinnostunut sekä maalaamisesta että grafiikasta, mutta iso osa hänen tuotannostaan on paperille tehtyä grafiikkaa. Paperille on tehty myös suurin osa Kansainvälisestä lasten ja nuorten taiteen arkiston teoksista.  Paperi toimiikin kantavana teemana tässä Hyvinkään taidemuseon ja Lasten ja nuorten taidekeskuksen yhdessä tuottamassa näyttelyssä, joka esittelee Vesalaisen vaikuttavaa elämäntyötä taiteen parissa.

Näyttely on esillä Willa Galleriassa (Kauppakeskus Willa, 3. krs) 28.7. asti arkisin klo 10 - 16. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Tutustu Hyvinkään taidemuseon ja Hyvinkään kaupunginmuseon vanhempiin näyttelyarkistoihin

Pieni ruma maailma
10.10.–12.11.2023
Museokeskus Taika
Nukkekoti


Ympäri museokeskus Taikan tiloja levittäytyvä pop up -näyttely esittelee nukkekotiharrastamisen ”pimeää puolta”. Harrastusta, jossa meininki on rempseän reipasta ja ehkä hiukan kieromielistä. Hannele Lemmetyisen, Sari Niinisen ja Päivi Variksen näyttelyssä on useita nukkekokoisia kokonaisuuksia, jotka on rakennettu käyttäen mm. nukkekoti-, pienoismalli-, dioramarakentamisen tapoja. Näyttely on suunnattu kaikenikäisille nukkekoti- ja pienoismalliharrastuksesta kiinnostuneille, jotka haluavat tutustua avoimin mielin iloisen synkkään pienoismaailmaan.

Huomioitavaa on, että teokset on rakennettu ns. ”halloweenhengessä”, joten perheen pienimille teoksiin tutustuminen saattaa vaatia turvallisen aikuisen läsnäoloa.

Hillitön valo
2.11.2023-7.1.2024
Hyvinkään taidemuseo

Hillitön valo mainos

Hyvinkään taidemuseon ja Suomen valotaiteen seura FLASHin yhdessä järjestämässä näyttelyssä esitellään valotaiteen hillitöntä, leikkisää ja kokeilevaa puolta.

Eri tyylein ja tekniikoin toteutetut teokset heijastelevat maailmaa sekä aikamme ilmiöitä, esittelevät valotaiteen tekijöiden monimuotoisuutta ja suuntaavat aistejamme tulevaan.  Teoksissa on mukana myös iloa ja huumoria.

Osa näyttelyn teoksista koostuu täysin valosta, toisissa valo tuo jotain näkyväksi tai luo lähtökohdan  teokselle. Teosten valo näyttäytyy monenlaisena: se on kaunista ja raakaa, analogista ja digitaalista, projisoitua ja kuvitteellista, värillistä ja kirkasta. Se syttyy, sammuu, loistaa, heijastuu, matkustaa ja taittuu.  Osa näyttelyn teoksista on toteutettu nykyteknologian avulla, mutta osa sisältää  ilmiöitä, jotka on tunnettu jo vuosisatojen ajan.

Näyttelyssä valotaidetta syystalven pimeyteen tuovat taiteilijat Janne Ahola, Meri Ekola, Fern Orchestra, Jukka Hautamäki, Kimmo Karjunen, Juan Kasari, Annikki Luukela, Ainu Palmu, Ilkka Paloniemi, Pasi Rauhala, Tomasz Sekular, Jere Suontausta ja Antti Tolvi.

Näyttelyn ovat kuratoineet Aura Dufva Hyvinkään taidemuseolta sekä Mia Erlin ja Raisa Kilpeläinen Suomen valotaiteen seura FLASHista. Näyttelyn teknisenä koordinaattorina toimii Pietu Pietiäinen ja sen graafisen ilmeen on suunnitellut Jani Pulkka.

Näyttelyä on tukenut Suomen kulttuurirahasto ja sen teknisinä yhteistyökumppaneina toimivat Nylund Group ja Intersonic oy.

Lue lisää näyttelystä ja sen teoksista verkossa.

Päivitetty 8.1.2024

Hyvinkaan_museokeskus_multilogo_light_rgb.png

facebook-32 (1).png     instagram-32 (1).png     icons8-twitterx-30 (1).png    youtube-4-32 (1).png

MUSEOKESKUS TAIKA

Museokeskus Taika
Hämeenkatu 3 D
05800 Hyvinkää

p. 040 480 1644
taika@hyvinkaa.fi
www.museokeskustaika.fi

Katso sijainti tästä

Tietosuoja
Saavutettavuusseloste 

PÄÄSYMAKSUT

Aikuiset 9 €
Eläkeläiset ja opiskelijat 6 €
Alle 18-vuotiaat vapaa pääsy
Työttömät vapaa pääsy
Vuosikortti 15 €

AVOINNA

ti-pe 12-18
la-su 11-17

Poikkeusaukioloajat >>