Villan ja muodin lumoissa – Tarinoita ja tuotteita Hyvinkään villatehtaalta
9.2.2025-11.1.2026
Muistatko Lapponica-matkahuovat, Rondo-langat, Colorel-kankaat ja Manestra-kokolattiamatot?
Hyvinkään villatehtaan juuret ulottuvat vuoteen 1892, jolloin Ossian Donner perusti pieneen asemanvarsikylään ensimmäisen villakutomon. Alun vaikeuksien jälkeen tehtaasta kasvoi Hyvinkään suurin työnantaja ja ajan saatossa Pohjoismaiden suurin villatehdas. Kuluttajalle villatehtaan tarina näkyy ennen kaikkea tuotteiden ja niissä ajan myötä muuttuvien tunnusten kautta.
Villan ja muodin lumoissa -näyttely kertoo Hyvinkään villatehtaan toisen maailmansodan jälkeisistä vuosista, ja siitä kuinka suomalaiset villatuotteet valloittivat kuluttajien sydämiä maailmalla muotitalojen mallistoissa siinä missä kaupungistuvan kotimaan kodeissakin. Samalla se on tarina murroksesta, jossa kotimainen villateollisuus siirtyi suurtyönantajasta asteittain ulkomaiseen tuotantoon.
Villan ja muodin lumoissa -näyttely kuljettaa katsojaa halki sodanjälkeisten vuosikymmenten ja tuo villan pitkät perinteet nykypäivään asti. Esillä on niin värikkäitä kankaita, kujeilevia kuoseja, lämpiä matkahuopia kuin käsin tehtyjä ja muodikkaita kirjoneuleita.
Hyvinkään uusi sukupolvi
Anja Korkiakangas, Aino Rytkönen, Niko E. Saari, Rosalia Silfer ja Musta Sappi
9.2.–4.5.2025
Museokeskus Taikassa nähdään ensi keväänä näyttely Hyvinkään uusi sukupolvi, jossa esitellään viiden uransa alkupuolella olevan hyvinkääläistaiteilijan teoksia.
Näyttelyssä ovat mukana taiteilijat Anja Korkiakangas, Aino Rytkönen, Niko E. Saari, Rosalia Silfer ja Musta Sappi -nimellä taidetta tekevä Jukka Saranpää. Näyttelyn kautta museovieraat saavat nähtävilleen monipuolisen kattauksen uutta hyvinkääläistaidetta. Näyttelyn on kuratoinut Hyvinkäällä pitkään asunut ja työskennellyt kuvanveistäjä Maija Helasvuo.
Korkiakangas, Rytkönen, Saari, Silfer ja Saranpää työskentelevät eri tekniikoiden ja materiaalien kanssa. Nuorten taiteilijoiden näyttelyssä museokeskus Taikan suuressa näyttelysalissa tullaan näkemään monipuolisesti niin maalauksia, veistoksia ja grafiikkaa, kuin tekstiilitaidetta ja performanssejakin.
Museokeskus Taikan näyttely pyrkii myös nostamaan esille taiteen tukemisen tärkeyttä. Hyvinkäällä on pitkät perinteet taidekaupunkina, jonka aina uudet taiteilijasukupolvet ovat löytäneet. Perinteiden jatkuvuudesta tulee kuitenkin pitää huoli, jotta seuraavakin sukupolvi löytää tiensä kaupunkiin.
Anja Korkiakangas (s.1991) on opiskellut taiteita Hyvinkäällä ja valmistunut vuonna 2022 kuvataiteilijaksi Satakunnan ammattikorkeakoulusta. Taidemaalarina uransa aloittanut Korkiakangas tekee nykyisin veistoksellisia, usein virkkaustekniikalla toteutettuja teoksia, joiden materiaalina hän käyttää kierrätyslankoja ja hukkatekstiiliä. Korkiakangas kertoo inspiroituvansa uudesta kotiympäristöstään taajaman ulkopuolella, pellon ja metsän välissä. Siellä arkinen luonto, kuten irtoavan kaarnan muoto, ketun kiljahdukset yöllä ja kompostin oudot asukit näyttäytyvät taiteilijalle lähes maagisina.
Aino Rytkönen (s.1995) on hyvinkääläinen kuvataiteilija, joka on valmistunut Satakunnan ammattikorkeakoulusta vuonna 2020. Rytkönen on taidemaalari, joka käyttää aiheenaan erilaisia naiskehoja. Vartalot, jotka yleisessä keskustelussa tulkitaan viallisiksi ja epäonnistuneiksi, ovat Rytkösen mukaan kiinnostavia niihin näkyviin jääneen elämän vuoksi. Ylipaino, arvet, selluliitti ja vino ryhti tarjoavat taiteilijalle täydellistä sileyttä ja kauneutta mielenkiintoisemman työmaan. Rytkönen käsittelee teoksissaan mm. huonoa kehonkuvaa, itsetuhoisuutta, sairautta ja menettämistä.
Niko E. Saari (s.1985) on hyvinkääläinen kuvanveistäjä, joka on valmistunut Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta kuvataiteen maisteriksi vuonna 2023. Saari sanoo keksimisen leimaavan taidettaan. Opeteltuaan jonkin ikiaikaisen tekniikan ensin perinpohjaisesti, hän soveltaa ja vie sitä uuteen suuntaan sen rajoja testaten. Viime vuosina hän on perehtynyt monipuolisesti keramiikkaan ja kehittänyt valmistustavan, jossa yhdistyvät saven rakentaminen ja valaminen. Lopputuloksena syntyvät kirkkaanväriset ja orgaanisenmuotoiset veistokset saavat muotonsa lapsuuden mielikuvitushahmoilta, erilaisilta keksinnöiltä ja ”härveleiltä”, joita hän neuroepätyypillisenä lapsena näki kaikkialla.
Musta Sappi (s. 1995) on hyvinkääläisen grafiikkaan keskittyneen kuvataiteilija Jukka Saranpään taiteilijanimi. Katutaiteen maailmasta kuvakielensä lainaavat teokset käsittelevät taiteilijan mukaan usein melankoliaa. Aihe on osuva, sillä sanana melankolia tulee kreikan mustaa sappea tarkoittavasta termistä. Niin kutsutun humoraaliopin mukaan melankolia johtuikin mustan sapen ylituotannosta. Hyvinkäällä taidetta opiskelleen Saranpään puupiirrokset kertovatkin katkeransuloista tarinaa nykymaailmasta mm. kurjuutta, katkeruutta ja yksinäisyyttä ironisella tavalla romantisoiden.
Rosalia Silfer (s. 1995) on Hyvinkäältä kotoisin oleva kuvataitelija, joka on valmistunut Satakunnan ammattikorkeakoulusta kuvataiteilijaksi vuonna 2020. Silfer yhdistelee ilmaisussaan maalaustaidetta, kuvanveistoa ja performanssia moniulotteisia ja usein tilallisia kokonaisuuksia luoden. Hän keräilee palasia elämästä missä ikinä kulkeekin ja rakentaa maailmoja kokoelmiensa kätköistä. Taiteensa kautta Silfer tutkii ja ihmettelee kokonaisvaltaisesti olemassaoloamme ja kaikkeutta aina pienimmistä yksityiskohdista elämän suurimpiin mysteereihin asti. Silferin sanojen mukaan hänen taiteensa mukailee maailmankaikkeuden luonnetta, jossa sattumanvaraisuus on osa täydellistä suunnitelmaa.
Näyttely on toteutettu Museoviraston tuella.
Kesäkahvila
22.5.-31.8.2025
Inari Krohn: Merimaisema, 1981. Hyvinkään taidemuseon kokoelma. Kuva: Ella Tommila.
Museokeskus Taikan Kesäkahvila on monipuolinen ja runsas taidenäyttely, joka tarjoaa museokävijälle kesäisen kattauksen erilaisia näkökulmia Hyvinkään taidemuseon kokoelmateoksiin. Esillä on teoksia 1900-luvun alkuvuosilta aivan viime vuosina valmistuneisiin asti.
Näyttelyyn on mahdollista tutustua eri teemoista ammentavien omatoimikierrosten avulla. Reitit saavat katsomaan teoksia eri näkökulmista. Museokävijä voi myös luoda oman, suosikkiteoksiaan esittelevän kierroksen, ja jättää sen muiden museovieraiden koettavaksi.
Nimensä mukaisesti näyttelyn yhteydessä on myös pieni kahvila. Näyttelyvieras saa sisäänpääsyn hinnalla kuuman juoman, jonka nautittuaan voi kierrellä rauhassa katsomassa näyttelyä.
Tervetuloa istumaan alas, ja nauttimaan kesästä, kahvista ja kuvataiteesta!
Näyttelyn taiteilijat: Kaisu Aro, Marja Eerola, Erno Enkenberg, Joel Gripenberg, Marjatta Hanhijoki, Ester Helenius, Erkki Hervo, Eero Hiironen, Armas Hursti, Mika Karhu, Inari Krohn, Jarmo Kukkonen, Tuija Lampinen, Tuula Lehtinen, Margareetta Liljeblad, Hannu Lindholm, Olli-Pekka Merimaa, Helvi Mustonen, Maaria Märkälä, Heli Penttinen, Laura Pohjonen, Yrjö Raaska, Ari Rantamäki, Raimo Reinikainen, Helge Riskula, Timo Sailaranta, Katriina Salo, Antti Salokannel, Olavi Suomela, Leea Tiihonen-Jantunen, Tiina Torkkeli, Anniina Vainionpää, Risto Vilhunen, Rafael Wardi, Jan Kenneth Weckman, Liz West, Kaapo Wirtanen.
Näyttelyn sisustus on toteutettu yhteistyössä Hyrian kierrätyskeskus Kerkän kanssa.
Kuva: Hyvinkään kaupunginmuseon kokoelmat
Koulu juhlii
2.9.-5.10.2025
Kansakouluista lähtien koulut ovat levittäneet juhlaperinteitä. Perinteiden välittäjän rooli onkin koulun yksi tärkeä tehtävä. Juhlien tavoitteena on myös vahvistaa oppilaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Koulujen juhlat sisältävät toistuvia tapoja, jotka ovat paikoin säilyneet muuttumattomina jopa vuosikymmeniä. Juhlaperinteissä on kuitenkin vaihtuvuutta koulujen välillä ja kansainvälistyminen on muokannut juhlia monimuotoisempaan suuntaan. Vanhimpia juhlia ovat lukukauden päätösjuhlat ja uudempaa edustavat ari-päivät. Koulujuhliin kuuluvat edelleen itseoikeutetusti oppilaiden esitykset kuten näytelmät, tanssit, runot, laulut ja soitto.
Tänä syksynä Hyvinkäänkylän koulun perustamisesta tulee kuluneeksi 150 vuotta. Se oli ensimmäinen kuntalaisten perustama koulu Hyvinkään alueella. Juhlavuoden kunniaksi nostamme Koulu juhlii -näyttelyssä esille koulujen juhlaperinteitä eri vuosikymmeniltä.
Pala palalta
Sampo Apajalahti, Mika Helin, Kim Jotuni ja Jussi Juurinen
25.9.2025-11.1.2026
Pala palalta on neljän kuvataiteilijan yhteisnäyttely, joka koostuu värikkäistä puureliefeistä ja maalauksista, sekä lattiasta kattoon ulottuvista rakenteista. Nimensä mukaisesti näyttely rakentuu pala palalta, sulauttaen neljän erilaisen taiteilijan teokset tilalliseksi kokonaisuudeksi vuoropuheluun keskenään. Sen kantavia teemoja ovat leikkisyys ja näyttelytilan haltuunotto. Värikäs ja abstraktioilla leikittelevä kokonaisuus puhuttelee kaikenikäisiä museokävijöitä.
Näyttely saa inspiraationsa museokeskus Taikan näyttelysalin arkkitehtuurista, ja jakautuu kahteen osaan. Salin etuosassa nähdään Jussi Juurisen ja Sampo Apajalahden värikylläisiä teoksia. Keskelle näyttelytilaa rakennetun aukotetun väliseinän taakse Mika Helin ja Kim Jotuni ovat luoneet yhdessä tilan haltuun ottavan veistoksellisen kokonaisuuden.
Kaikkia näyttelyn taiteilijoita yhdistää laaja-alainen materiaalinen ja visuaalinen uteliaisuus. Teokset leikittelevät järjestelmillä, standardeilla, rinnastuksilla ja sommitelmilla: taiteilijoiden työskentelyn keskiössä on ajatus jonkin asian paloiksi pilkkomisesta ja uudelleen kokoamisesta. Näyttely myös häivyttää taideteoksen ja näyttelyarkkitehtuurin rajoja, ja kutsuu katsojan pohtimaan, mistä teos alkaa ja mihin se päättyy.
Sampo Apajalahti (s. 1980) on Järvenpäässä asuva ja työskentelevä taidemaalari, jonka akryyli- ja öljymaalaukset ovat usein värikkäitä ja geometrisen tarkkalinjaisia. Apajalahti hyödyntää työskentelyssään valokuvaamisen ja havaintopiirustuksen lisäksi paljon mittaamista, laskemista ja teippaamista. Usein maalaukset kätkevät sisäänsä tilallisen aiheensa lisäksi kuva kuvassa-periaatteen mukaisesti myös toisia kuvia. Apajalahti on opiskellut Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa ja Pekka Halosen akatemiassa.
Mika Helin (s. 1978) on Sipoossa asuva kuvataiteilija, jonka työskentelyssä tilalla, materiaalilla ja rakentamisella on keskeinen rooli. Monessa hänen teoksessaan arvokas kohtaa arvottoman, ja synnyttää uusia merkityksiä rinnastusten kautta. Helin tutkii asioiden ja esineiden rakenteita, niiden alkuperää sekä materiaalinvalintoja. Häntä kiinnostavat jännitteet ja havainnot, jotka syntyvät erilaisten elementtien yhdistämisen kautta. Teokset ovat usein ainutkertaisia, mutta niiden materiaaleja hyödynnetään uudelleen tulevissa teoksissa.
Kim Jotuni (s. 1982) on järvenpääläinen kuvanveistäjä, jolla on monipuolinen osaaminen perinteisistä ja moderneista kuvanveiston tekniikoista. Hänen veistoksissaan toistuvat ihmishahmoa muistuttavat olennot sekä erilaiset luonnonmuodot. Ennen taideopintojaan Jotuni opiskeli filosofiaa Tampereen yliopistossa sekä puusepän- ja koristeveiston taitoja. Hän valmistui Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta vuonna 2018. Viime vuosina hänen työskentelynsä on liikkunut käsityölähtöisestä tekemisestä kohti digitaalisia työvälineitä ja prosesseja.
Jussi Juurinen (s. 1976) on Vantaalla asuva kuvataiteilija ja taidegraafikko, jonka ilmaisu kumpuaa abstraktin taiteen ja minimalismin perinteestä. Hänen työskentelynsä asettuu taidegrafiikan laajennettuun kenttään, mutta on viime vuosina liikkunut kauemmaksi paperipohjaisesta työskentelystä yhä tilallisempaan suuntaan. Juurisen teokset tutkivat visuaalisuutta erilaisten järjestelmien ja systemaattisuuden kautta. Hän on valmistunut Aalto-yliopistosta vuonna 2011 ja toimii kuvataiteen lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Näyttely on toteutettu Museoviraston tuella.
Käpykolon väkeä
18.11.2025-11.1.2026
Kuva: Zagros Manuchar / Tammi
Sydänkäpysen oravaperhe asuu vanhassa televisiossa, kun putkirikko pakottaa heidät muuttamaan autiotaloon. Perheen lapsesta Pajusta uudessa talossa on outo haisu ja siellä tapahtuu muutakin omituista: keksit katoavat kaapista ja ullakolta kuuluu kummaa rapinaa.
Käpykolon väkeä on samannimisen lastenkirjasarjaan perustuva näyttely. Näyttelyn kautta museokeskus Taikan kävijä pääsee loppuvuodesta seuraamaan Sydänkäpysen huovutetun oravaperheen valmistautumista joulunviettoon. Taidelabran teosten joukkoon rakentuva näyttely perustuu kirjasarjan toiseen osaan, Yllätysten talvi. Tule ihastelemaan oravaperheen arkea ja selvittämään, kuka on outojen tapahtumien takana.
Kirjailija Leena Parkkinen on rakentanut lumoavan miniatyyrimaailman kierrätysmateriaaleista ja taiteilija Zagros Manuchar ottanut kuvat, jotka tarjoavat mielenkiintoisia yksityiskohtia pienten ja isojen löydettäväksi. Tekijäpariskunta työskentelee ja suunnittelee kirjat tiiviisti yhdessä.