Kenen luonto – Yhteisillä poluilla
11.6.-6.9.2026
Luonto ja metsät ovat pitkään olleet osa suomalaista identiteettiä ja keskeinen osa taiteemme kuvastoa. Suhteemme luontoon on kuitenkin ristiriitainen – luonnon erityisyyttä korostetaan, mutta se nähdään usein vain resurssivarastona. Kenen luonto? – Yhteisillä poluilla -näyttely kutsuu tarkastelemaan luontoa uudesta näkökulmasta.
Nykyvalokuvataiteen palkittujen tekijöiden teokset etsivät kanssakulkijuutta elonkirjon kanssa ja haastavat perinteisen käsityksen luonnon arvosta. Luonnon näkeminen itsestäänselvyytenä ei enää riitä – aikamme ekologiset haasteet vaativat uudenlaista yhteyttä ja tunnetason oivalluksia.
Luontoa esittävän valokuvataiteen merkitys luonnon ja ihmisen välisen suhteen uudelleen herättäjänä on ajankohtaisempi kuin koskaan. Jos luonto esitetään totutunlaisena, se myös pysyy tavanomaisena. Näyttelyn teokset eivät ainoastaan esitä luontoa, vaan pyrkivät herättämään katsojassa ajatuksia ja kysymyksiä ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta. Teokset tarjoavat uusia näkökulmia ja haastavat tarkastelemaan tuttuja aiheita uudessa valossa. Näyttely pohtii myös taiteen roolia, ja sitä miten voimme sen avulla rakentaa yhteyttä kaikkeen elolliseen.
Kenen ehdoilla luontoa katsomme ja koemme?
Näyttelyssä ovat mukana taiteilijat Ilkka Halso, Harri Heinonen, Marko Hämäläinen, Sanna Kannisto, Ritva Kovalainen, Sanni Seppo, Juha Suonpää, Vilja Tamminen sekä työryhmä Saxifragan Julia Kemppinen, Kikka Niittynen, Pekka Niittynen ja Heikki Willamo. Näyttelyn kuraattoreina toimivat Harri Heinonen ja Marko Hämäläinen.
Näyttely on saanut Museovirastolta avustusta kuvataiteilijoiden näyttelypalkkioihin.
Neonvaloja ja nurkkapöytiä
8.2.2026-10.1.2027
Vuosisadoista toisiin ihmisillä on ollut tarve kohdata muita, ja anniskelupaikat ovat tarjonneet siihen hyvän tilan. Ne ovat täyttyneet tarinoista, iloista, suruista, tanssista, muistoista ja musiikista.
Hyvinkään kaupunginmuseon näyttelyssä Neonvaloja ja nurkkapöytiä pääset tutustumaan ravintolaelämään 1960-luvun lopulta aina 2000-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle. Aikakauteen, jona ravintolat täyttyivät ihmisistä lähes jokaisena viikonpäivänä myös Hyvinkäällä.
Hyvinkäällä on pitkät perinteet yöelämän keskuksena, jonne on saavuttu kauempaakin viettämään vapaa-aikaa. Kaupungissa pystyit aikanaan nauttimaan keskiolutta kuumana päivänä M. A. Nummisen Baarien mies -kirjasta tutussa Neliapilassa, tai cocktailin ennen tanssilattialle menoa Rantasipi-hotellin Night Club Tiffanyssa.
Vuoden 1969 keskioluen vapautumisen jälkeen anniskelupaikkojen määrä kasvoi nopeasti. Vuosikymmenten saatossa niitä on avattu ja suljettu Hyvinkäällä lukematon määrä. Osa niistä on jo unohtunut, mutta pitkäikäisimmistä on tullut ikoninen osa kaupunkikuvaa. Hyvinkäälle pubikulttuurikin rantautui jo varhaisessa vaiheessa, kun Elannon Oluthuone-ketjun William K. avasi kaupunkiin ensimmäisen ravintolansa vuonna 1990.
Hyvinkään kaupunginmuseon näyttely esittelee ravintolahistoriaa esineiden, tarinoiden ja valokuvien kautta. Luvassa on lisäksi monipuolinen oheisohjelma. Kummalle puolelle sinä suuntaat, kulmakuppilaan vai yökerhoon?
Näyttelyyn liittyvä muistitietokeräys löytyy Webropol-lomakkeelta.
Taidelabra - Hyvinkään taidemuseon kokoelmanäyttely
Toistaiseksi
Kuva: Taidelabra. Teemu Heikkilä.
Hyvinkään taidemuseon Taidelabra kattaa museon kokoelmanäyttelytilana tunnetun noin 180 neliömetrin alan. Taidelabran kehitystyön tuloksena tila on muuntunut moniaistiseksi kokonaisuudeksi, jossa kuratoitu valikoima kokoelmateoksia on esillä.
Taidelabrassa voi ihmetellä, oivaltaa, hämmästyä, jopa hämmentyä. Taidelabrassa pääsee tekemään ja kokeilemaan, taiteen äärellä hiljentymistä ja syventymistä unohtamatta. Kokemiseen, aistimiseen ja toisin näkemiseen houkuttelevat toiminnalliset pisteet ja taidekasvatukselliset ratkaisut tarjoavat tuoreita näkökulmia taiteen kokemiseen ja kokoelman teoksiin.
Taidelabrassa pääsee tutustumaan kokoelmateoksiin eri teemojen kautta. Yhdessä huoneessa voi tutkia taidemaalari Yrjö Saarisen vahvaa ilmaisua värin näkökulmasta. Toinen tila esittelee Helene Schjerfbeckin taidetta ja tämän hyvinkääläisiä malleja. Kolmas tila houkuttelee muotojen ja abstraktion äärelle. Neljännessä huoneessa astutaan luonnon keskelle maisemamaalaukseen. Viides tila nostaa esiin taiteilijan prosessit, työvälineet ja materiaalit.
Taidelabra avaa uusia näkökulmia lasten ja nuorten lisäksi myös aikuisille ja pyrkii madaltamaan kynnystä astua taidemuseoon. Taidelabra myös elää ajassa: jo alusta lähtien on huomioitu, että moduulimainen tila ja sisällöt uudistuvat ja muokkautuvat sekä palautteiden perusteella että vaiheittain tulevaisuudessa.
Valvillan tehdasmuseo
Toistaiseksi
Hyvinkään kaupunginmuseon ylläpitämä Valvillan tehdasmuseo sijaitsee vanhan villatehtaan sisäpihalla. Näyttely on auki kesäisin ja muuten tilauksesta. Tutustu tehdasmuseoon sen omalla sivulla.