Pintavedet
Hyvinkäällä on useita suurehkoja, tyypiltään erilaisia järviä kuten Hirvijärvi, Kytäjärvi, Ridasjärvi ja Sääksjärvi. Järvien veden laatuun vaikuttavat eniten valuma-alueen maa- ja kallioperän koostumus sekä maankäyttö. Maasta ja kiviaineksesta liukenee sadeveden mukana ravinteita, mineraaleja ja hiukkasia, jotka kulkeutuvat vesistöihin. Kallioisilla, emäksisten kivilajien alueilla pintavedet säilyvät kirkkaina. Suoperäisillä ja savikkoalueilla vesiin kulkeutuu eloperäistä humusta tai savihiukkasia, jotka samentavat vesistöjä ja tuovat veteen ravinteita. Näillä tekijöillä on monia vaikutuksia järven toimintaan ja uusiutumiskykyyn.
Pinta-alaltaan yli 100 hehtaarin kokoisia järviä ovat Hirvijärvi, Suolijärvi, Kytäjärvi, Sykäri, Ridasjärvi ja Sääksjärvi. Näillä järvillä on suuri merkitys kuntalaisille virkistyskäyttökohteina, elämysten tarjoajana ja kotoisen maiseman osana.
Hyvinkään kaupunki sijaitsee lähes kokonaisuudessaan Vantaanjoen vesistöalueella. Vantaanjoen pääuoman pituus kaupungin alueella on noin 20 km eli viidennes uoman kokonaispituudesta. Joki halkoo kunnan alueen keskeltä kahtia pohjois-eteläsuunnassa. Hyvinkään alueella Vantaanjokeen laskee länsipuolelta kaksi huomattavaa sivujokea, Paalijoki ja Kytäjoki. Kytäjoen valuma-alue on kooltaan 165km2 eli samansuuruinen kuin Vantaanjoen yläosan valuma-alue Paalijoen yhdyttyä siihen. Kunnan itäosassa virtaavat Palojoki ja Keravanjoki. Palojoen latva-alue on monihaarainen purovesistö. Ridasjärvestä alkavan Keravanjoen uomaa on Hyvinkään alueella noin 10 km.
Lisätietoja Hyvinkään vesistöistä löydät julkaisuista ja raporteista.