Ehdotukset uimarantaluetteloon
Ympäristöterveydenhuolto valvoo yleisiä uimarantoja valvontasuunnitelman ja vuosittain laadittavan seurantakalenterin mukaisesti. Kuntalaisilla on mahdollisuus ehdottaa millä Hyvinkään kaupungin alueella olevilla uimarannoilla säännöllistä valvontaa tehdään. Ehdotukset uimarantaluetteloon pyydetään toimittamaan ympäristökeskukseen kirjallisesti osoitteella:
Hyvinkään kaupunki, ympäristökeskus
PL 86
05801 Hyvinkää
tai sähköpostilla kirjaamo@hyvinkaa.fi
Elintarvikevalvonnan projektit 2023
Hyvinkään ympäristöterveydenhuolto toteutti vuonna 2023 kaksi valvontahanketta, joissa selvitettiin kauppojen paistopisteillä olevien ottimien puhtautta sekä jäätelön hygieenistä laatua jäätelökioskeissa ja kahviloissa. Yhteenvedot tuloksista ovat luettavissa täältä.
Siipikarjan ja muiden kesylintujen suojaaminen lintuinfluenssalta
Ulkonapitokiellon aikana (8.2.–31.5.) siipikarja ja muut linnut on joko pidettävä sisätiloissa tai niiden käyttämä ulkoilualue on oltava kauttaaltaan aidattu ja katettu riittävän tiheällä verkolla tai muulla vastaavalla tavalla. Suojauksen tarkoituksena on estää lintuinfluenssan leviäminen luonnonvaraisista linnuista kotieläiminä pidettäviin lintuihin kevätmuuton aikana, mutta se suojaa lintuja myös muilta tarttuvilta taudeilta, kuten Newcastlen taudilta tai salmonellalta.
Jos siipikarjalla tai muilla linnuilla on pääsy edellä mainitulla tavalla suojatulle ulkoilualueelle, on asiasta ilmoitettava etukäteen paikalliselle kunnaneläinlääkärille. Suojausmääräykset eivät koske kyyhkyslakoista tapahtuvia vapaalentoja, sileälastaisia lintuja (muun muassa strutsit ja emut) eikä eläintarhoja. Kotieläinpihat ja muut pysyvät eläinnäyttelyt ovat suojausvelvoitteen piirissä.
Lisätietoja:
ePressi - Suojaa siipikarja ja muut kesylinnut lintuinfluenssalta
valvontaelainlaakari@hyvinkaa.fi
Kotitalouksien varautuminen häiriötilanteisiin
mm. sähkökatkokset, veden jakeluhäiriöt ja sisälle suojautuminen.
Käy tutustumassa 72 tunnin varautumiskonseptiin.
Terveysvalvonnan perusmaksu
Terveydensuojelulain (TsL 763/1994) maksullisuutta ollaan laajentamassa vuosittaisella valvonnan perusmaksulla, jota aletaan periä vuoden 2022 alusta lähtien.
Elintarvikevalvonnan perusmaksu
Kunnallisessa elintarvikevalvonnassa otetaan vuoden 2022 alusta käyttöön veroluonteinen perusmaksu.
Juoksuta vettä ennen käyttöä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Vesi- ja viemärilaitosyhdistys (VVY) muistuttavat veden juoksuttamisen tärkeydestä, kun kiinteistö on ollut pitkään käyttämättä. Rakennuksen vesijohtoihin seisomaan jääneen veden laatu heikkenee ja se saattaa haista tai maistua ummehtuneelta. Kun käyttämättä tai vähällä käytöllä olleita rakennuksia tai tiloja otetaan käyttöön, kiinteistön veden laadun turvaamiseksi on tehtävä seuraavat VVY:n ohjeistamat toimenpiteet:
- Jos kiinteistöllä on oma vesisäiliö, tyhjennä se ja täytä uudelleen. Lämminvesivaraajan vesi pitää kuumentaa vähintään 60 asteeseen ennen seuraavia vaiheita.
- Juoksuta sekä kylmää että lämmintä vettä hyvällä virtaamalla kaikista vesipisteistä niin kauan, että veden lämpötila tasaantuu, kuitenkin vähintään 2 minuutin ajan.
- Aloita juoksutus hanasta, joka on lähimpänä kiinteistön liittymispistettä vesilaitoksen vesijohtoverkostoon ja etene järjestelmällisesti kauimmaiseen vesipisteeseen.
- Legionellavaaran minimoimiseksi juoksutuksessa pitää välttää aerosolien muodostumista esimerkiksi poistamalla suihkuista suihkupäät. Huuhtele suihkupää kuitenkin huolellisesti ennen käyttöönottoa.
- Kylmävesijärjestelmässä lämpötilan tasaantumisen ja viilenemisen tuntee sormella.
- Lämpimän veden lämpötilan pitää saavuttaa vähintään 50 asteen lämpötila, mieluiten yli 55 astetta kaikissa vesipisteissä legionellavaaran minimoimiseksi.
- Mikäli kiinteistön vesijärjestelmässä on vanhoja osia, seisonut vesi saattaa olla myös erimerkiksi rautasakan värjäämää. Tällöin juoksutusta pitää jatkaa vähintään niin kauan, että vesi kirkastuu.
- Jos kiinteistön sulkuventtiili on ollut kiinni ja paineet poissa kiinteistön vesijohtoverkostosta, on syytä tarkistaa sulkuventtiilin avaamisen yhteydessä silmämääräisesti, että mikään liitos ei ole paineettomana aikana löystynyt ja alkanut vuotaa. Kutsu tarvittaessa asiantunteva putkimies korjaamaan vuotavat liitokset.
- Jos kiinteistöllä on omia suodattimia tai muita vedenkäsittelylaitteita, varmista niiden toiminta käyttökatkon jälkeen laitteen valmistajan ohjeiden mukaan.
Isoissa kiinteistöissä (esim. hotellit), joissa on laajat ja erilaisia laitteita sisältävät vesijärjestelmät, tarvitaan käyttökatkon jälkeen edellä kuvattua juoksutusta perusteellisempia toimenpiteitä vesijärjestelmän turvallisuuden varmistamiseksi, erityisesti legionellabakteerien lisääntymisen aiheuttaman vaaran vuoksi.
Lisätietoja kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallinnasta ja myös käyttämättä olleiden vesijärjestelmien käyttöönotosta löytyy seuraavasta Kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallinta -hankkeen loppuraportista.
Hanaveden oikeat lämpötilat
Jos hanasta tuleva kuumin vesi tuntuu iholla haalealle tai kylmin vesi lämpimälle, veden lämpötila on syytä mitata. Hanasta saatavan lämpimän vesijohtoveden lämpötilan tulee olla vähintään + 50 °C. Tapaturmien estämiseksi ja materiaalien kestämisen vuoksi kuitenkin enintään + 65 °C. Kylmä vesijohto puolestaan on suunniteltava ja asennettava siten, että hanasta saatavan veden lämpötila on korkeintaan + 20 °C.
Veden lämpötilavaatimukset on asetettu Legionella-bakteerin kasvun ehkäisemiseksi. Olosuhteet lämpötila-alueella 20 °C – 50 °C ovat Legionella-bakteerin kasvulle otolliset. Legionellat ovat bakteereja, joita esiintyy pieniä määriä luonnon vesissä ja maaperässä. Legionella-bakteerit voivat lisääntyä vesijärjestelmissä ja kulkeutua aerosolien mukana hengitysilmaan aiheuttaen ihmiselle infektiotaudin, jota kutsutaan legionelloosiksi. Taudin oirekuva voi vaihdella oireettomasta infektiosta vaikeaan keuhkokuumeeseen.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015)
Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista (1047/2017)
Terveydensuojelulain mukainen omavalvontasuunnitelma
Terveydensuojelulain (763/1994) muutoksessa (942/2016) on lisätty toiminnanharjoittajalle velvoite omavalvonnasta. Ohessa on esimerkki omavalvontasuunnitelman rungosta, jota voi hyödyntää omaan toimintaan soveltuvin osin.
Omavalvonnan toteutumista tullaan arvioimaan terveydellisten olosuhteiden tarkastusten yhteydessä. Terveystarkastaja antaa tarvittaessa myös neuvoja ja ohjausta omavalvontasuunnitelman laatimisessa.
Esimerkki omavalvontasuunnitelmasta
Tupakointikiellot asuntoyhteisössä
Uusi tupakkalaki antaa asuntoyhteisöille (asunto-osakeyhtiöille) mahdollisuuden hakea kunnalta tupakointikieltoa asuntoyhteisön rakennuksen huoneistoihin kuuluville parvekkeille, huoneistojen käytössä oleviin ulkotiloihin (esim. terassit) ja huoneistojen sisätiloihin. Valtioneuvosto antaa asetuksella tarkempia säännöksiä esimerkiksi siitä, mitä tupakointikieltohakemuksessa tulee huomioida.
Ohjeita tupakointikieltohakemuksen tekemiseen löytyy täältä.