Seitsemän veljeksen vaellusreitti

Reittikuvaus

Seitsemän veljeksen vaellusreitti alkaa Kansallisteatterin edustalla olevalta Aleksis Kiven patsaalta ja kulkee Helsingin Keskuspuiston, Vantaan, Tuusulan ja Nurmijärven kautta Hyvinkäälle. Reitti on kokonaisuudessaan 90 km pitkä, ja se kulkee suuren osan matkasta asutuksen tuntumassa. Lisätietoa reitistä löytyy netistä.

Reitin aloituspiste Nurmijärvellä on Palojoella ja päätepiste Hyvinkään Sveitsissä. Reitti on kuljettavissa toki molempiin suuntiin, mutta tässä raportissa kuvataan Hyvinkään osuus etelästä pohjoiseen. Kuvaus ja kartta Nurmijärven puoleisesta osuudesta löytyy osoitteesta: 7-veljeksen_vaellusreitti_N-järvi .

Vaellusreitin Hyvinkään osuus soveltuu lumettomina vuodenaikoina päivä- ja viikonloppuretkeilyyn sekä patikointiin maastossa kulkemaan tottuneille retkeilijöille. Sen varrella on kaksi kaupungin ylläpitämää nuotiopaikkaa. Talvella osa reitistä kuuluu kaupungin ylläpitämiin hiihtoväyliin. Reitin pituus on 19,8 km ja se on luokitukseltaan vaativa johtuen mäkien jyrkkyydestä ja maapohjan epätasaisuudesta. Vaellusreitti kulkee 13,8 kilometriä metsäpolkuja pitkin ja loput 6 kilometriä se seurailee hyväpohjaisia tieuria ja ulkoiluväyliä. Reitti on merkitty maastoon sinipäisin puupaaluin ja väylien risteyksissä viitoituksin.

Karttoja on saatavilla kaupungintalon infopisteestä, kirjastosta, taidemuseosta ja uimalasta.  Ulkoilun teemakarttoja voi myös tulostaa kaupungin kotisivuilta.

Kuva reitiltä

Retkeilyn turvallisuus

7-veljeksen vaellusreitti kulkee pohjaltaan vaihtelevassa maastossa ja varsinkin märällä ilmalla kalliot, pitkospuut ja muut rakenteet voivat olla petollisen liukkaita. Onkin suositeltavaa käyttää hyväpohjaisia patikointiin soveltuvia jalkineita. Jyrkkiä mäkiä ja suuria korkeuseroja on runsaasti. Polut ovat paikoitellen kivisiä ja märkiä painanteita on siellä täällä. Reitti on luokitukseltaan vaativa ja se soveltuu päivä- ja viikonloppuretkeilyyn sekä patikointiin maastossa kulkemaan tottuneille retkeilijöille.

Reitti myötäilee ja ylittää muutamin paikoin maanteitä, joista varsinkin Kytäjäntie on aika ajoin hyvin vilkasliikenteinen. Tieurilla liikuttaessa on käytettävä erityistä varovaisuutta ja noudatettava liikennesääntöjä.

Pahimman kevättulvan aikaan saattaa Paalijoen ylittävä silta olla veden vallassa. Tällöin turvallinen reitti kulkee Ladun majalta Usmintien kautta Vantaanjoen sillalle.

Vaikka reitti on hyvin viitoitettu, on suositeltavaa ottaa kartta matkaan. Turvallisuutta lisäävät myös retkikumppani ja matkapuhelin.

Muistathan, että metsäpalovaroituksen aikana ei saa sytyttää avotulta. Nuotiota tai muuta avotulta ei myöskään saa sytyttää, jos olosuhteet kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia ovat sellaiset, että metsäpalon, ruohikkopalon tai muun tulipalon vaara on ilmeinen. Varaa aina sammutusvettä nuotiopaikalle.

Reitin kulku sekä luonnon- ja kulttuuriympäristön kuvaus

Vaellusreitin sopiva aloituspaikka on vanha Herusten kioski (os. Herustentie 248, Nurmijärvi), joka on nykyään urheiluseura Herusten Vire ry:n käytössä. Pihapiirissä on laavu ja pysäköintitilaa. Lähimmälle linja-autopysäkille Herustentien ja Palkkisillantien (Herustenjärvien) risteykseen on matkaa n. 150 m. Bussi liikennöi Hyvinkään ja Rajamäen välillä arkipäivinä ja lauantaina, ks. Matkahuolto. Reitti ylittää Hyvinkään rajan Rauhalassa, Nopon pohjoispuolella, korkealla Salpausselän päällä. Valoisista harjumänniköistä reitti sukeltaa jyrkästi alas kohti Petkelsuon luonnonsuojelualuetta. Matkalla ylitetään Lapinmäki, jonka nimi juontaa perimätiedon mukaan paikalle haudatusta lapinakasta ja hänen pojastaan. Alueelta on löydettävissä muinaishautoja.

Petkelsuo on suuri lähes luonnontilainen kermikeidassuo, jonka keskiosa on laiteita korkeammalla. Reitti kulkee pitkospuita myöten suon puustoisessa koillisreunassa. Keskiosan allikoihin, kermeihin ja kuljuihin kannattaa tutustua vasta lintujen pesimäajan jälkeen. Kurkien huudoista, lirojen lirkuttelusta ja metsäkirvisen laululennon trilleistä voi nauttia etäämmältäkin.

Ennen siirtymistä Kytäjän-Usmin laajalle metsäalueelle, ylitetään Kytäjoki ja Kytäjäntie maalaismaisemissa. Keväisin peltojen yllä voi kuulla lukuisten kiurujen soidinlentoa ja tarkkaavainen havainnoitsija saa myös ihastella lintujen hienoista lentonäytöksistä.

Kuva Usmista

Heti metsäreitin alussa, n. 400 metriä reitiltä länteen sijaitsee Hopeavuori, joka on saanut nimensä 1600 luvun alkuvuosina alueella harjoitetusta kaivostoiminnasta. Hopeanhohtoinen mineraali oli kuitenkin pääosin rikkikiisua ja kannattamaton kaivostoiminta lopetettiin 13 vuoden uurastuksen jälkeen. Muistona tästä esi-isiemme raadannasta on alueelta löydettävissä kaksi veden täyttämää kaivoskuilua. Suuaukkojen ETRS-TM35FIN koordinaatit ovat:

  • P 6722035 m / I 377557 m ja P 6722699 m / I 377563 m.

Hopeavuorelta pohjoiseen vaellusreitti kiemurtelee polkuna halki metsien ja soiden Usminjärventielle, josta matka jatkuu kohti kallioista ylänköaluetta ja Kaksoislampien nuotiopaikkaa Usminrinteentietä myötäillen. Usminjärvi uimarantoineen jää vasemmalle ja heti järven pohjoispuolella alkaa Natura-alue ja luonnonhoitometsä. Alue on lukuisten pienten lampien, kallioiden ja varjoisten notkojen kirjomaa rakentamatonta saloseutua. Metsät ovat varsin tehokkaasti hoidettuja, mutta pienialaisia vanhojen puustojen muodostamia kuvioitakin löytyy. Varsinkin vesistöjen äärellä voi aistia erämaan tunnelmaa.  Hyvällä onnella voi nähdä vilauksen Uudellamaalla uhanalaisesta kaakkurista tai metsosta. Alueen kallioperä on suurelta osin mustaa, lujaa gabroa, jota on louhittu 1800 luvun loppupuolelta rakennus- ja monumenttikiveksi. Tänä päivänä samaa kivilajia käytetään asfaltin raaka-aineena. Usmin alueella on lukuisia vanhoja kivilouhoksia, joista näyttävin suurine jätekivikasoineen sijaitsee Iso-Karhu –lammen ja sen nuotiopaikan vieressä.

Kaksoislampien nuotiopaikka laavuineen on reitin viimeinen ennen Sveitsinpuiston ulkoilualuetta. Korkealta levähdyspaikalta avautuu huikean kaunis näkymä yli suorantaisten lampien ja sammalpeitteisten kallioiden. Levähdyspaikan varustukseen kuuluu myös pöytä ja penkit sekä kuivakäymälä.

  • Iso-Karhu lammen nuotiopaikan koordinaatit ovat:
    • P: 6724871 m jaI: 377850 m (ETRS-TM35FIN)
    • lat: 60° 38.4569' ja lon: 24° 45.9851' (WGS84)
  • Kaksoislammin nuotiopaikan koordinaatit ovat:
    • P: 6725333 m jaI: 377549 m (ETRS-TM35FIN)
    • lat: 60° 38.7001' ja lon: 24° 45.6382' (WGS84)

Kaksoislampien jälkeen alkaa maastoltaan reitin vaativin ja samalla maisemiltaan vaikuttavin osuus. Kapea polku kiemurtelee ylös ja alas kallioita, kiertelee suuria lohkareita ja laskeutuu alas Paarijoen kanjoniin, jossa pieni joki ylitetään kapeaa puusiltaa myöden. Kanjoniin muodostuu talvisin upea jääputous, joka usein säilyy Vappuun saakka.

Kanjonista noustaan liki 40 korkeusmetriä kohti Usminkalliota ja alas Vantaanjoen laaksoon. Joen ylityksen ja Tampereen moottoritien alituksen jälkeen alkaa ”loppusuora” kohti Sveitsinpuistoa . Reitti myötäilee pitkittäisharjua ja rakennettuja ulkoiluväyliä päättyen Sveitsin Majan pysäköintialueelle. Välittömässä läheisyydessä on myös hotelli ja uimala. Matkaa Hyvinkään keskustaan

ja rautatieasemalle on 1,8 km.

Kuva reitiltä

Ulkoilureitin ylläpito

Reitin ylläpidosta vastaa Hyvinkään kaupunki / Liikuntapalvelut.

Palautetta reitistä ja kunnostustarpeista toivotaan kaupungin kotisivujen kautta.

Anna palautetta

Päivitetty 9.5.2017 Tulosta

 Linkki kaupungin etusivulle

LANGUAGE 
In English
По-русски

  

Lähetä e-kortti

 

 

 

Työntekijöille: 
webmail
Opettajat:
- outlook.com/edu.hyvinkaa.fi 

OTA YHTEYTTÄ

PL 86 / Kankurinkatu 4-6
05801 Hyvinkää
p. 019 459 11*
hyvinkaa@hyvinkaa.fi
    
Kartta Villatehtaan alueesta 

Kaupungin sähköpostiosoitteet:
etunimi.sukunimi@hyvinkaa.fi
   
Avoinna:
ma-to klo 8-16, pe klo 8-15

   

PALAUTE

Lähetä palautetta

Puhelinvaihde 019 459 11*

VERKKOLASKUT & OSOITE

Verkkolaskutunnus  ja osoite:

OVT-tunnus   003701258660

verkkolaskuosoite 003701258660

operaattori OpusCapita Group Oy

(välittäjän tunnus 003710948874)

Kaupungin Y-tunnus: 0125866-0