Kytäjän historia alkaa 1500-luvulta, jolloin muodostui Nääsin kylä. Myöhemmin Kytäjän kartanon omistajiin ovat kuuluneet niin Tottin, Flemingien kuin Armfeltien suvut.
Täyteen loistoonsa Kytäjän nosti Linderien suku 1800-luvulta alkaen, jolloin kartanosta muodostui Pohjoismaiden suurin yksityisessä omistuksessa oleva maatila. Sen maa-alat olivat 50 000 hehtaaria, ja työntekijöitä oli yli 5000. Hjalmar Linder rakennutti Hyvinkää-Karkkila -välille kapearaiteisen rautatien (1912–1967) Högforsin tehtaiden kanssa. Tästä muistona on edelleen Kytäjän asema kartanon mailla. Pikku Pässin (veturi nro 5) kyytiin pääsee nykyään Jokioisten Museorautatiellä.
Kuva: Janne-Antti Latvala
Linderien kauden jälkeen rapistuneen tilan nosti kukoistukseen arkkitehti Väinö Vähäkallio. Vähäkallioiden aikaan kartano oli perustamassa Kytäjän kirkkoa, ja se toimi merkittävässä roolissa kotimaisen ruoan tuotannossa sekä sotien aikana että niiden jälkeen.
Nykyisin Laakkosen suvun omistuksessa olevasta kartanosta ja sen värikkäästä historiasta kertovat muun muassa lukuisat säilyneet rakennukset ja kaunis puusto Kytäjärven pohjoispuolella. Vuonna 2023 Kytäjän kartanon 3800 hehtaarin metsäalueet myytiin ruotsalaiselle Skogssällskapet-säätiölle.
Kuva: Marika Mäkelä
Alati kehittyvä kylä
Kytäjä on kasvava kylä. Kytäjärven eteläpuolelle on rakentunut uudisasutusta niin Isokylässä kuin Ollilassakin. Toisaalla kylässä on myös pitkään saman suvun hallussa olevia asuttuja tiloja sekä paljon perinteisiä maalaistaloja.
Kytäjärven länsirannalla kuvankauniilla paikalla sijaitsee vuonna 1874 toimintansa aloittanut Kytäjän koulu. Siinä toimii alakoulun (luokat 1-6) lisäksi esiopetus - ryhmä sekä aamu- ja iltapäiväkerho. Vieressä on myös Hyvinkään kaupungin omistuksessa oleva Rytkön leirikeskus rantasaunoineen.
Kuva: Harri Kangas
Kytäjä kehittyy jatkuvasti vastaamaan myös monen - laisten vierailijoiden tarpeisiin. Huonokuntoinen kartanorakennus purettiin 2023. Kartanon alueelle on kunnostettu majoituspalveluita ja juhlatiloja kartanon sivu- ja tallirakennuksiin, kahvila sekä padel-kentät.
Kytäjärven länsipuolella sijaitsee kansainvälisestikin korkealle arvostettu golfkenttäkokonaisuus, jossa on kaksi 18 reiän kenttää, ravintola ja erilaisia majoitusvaihtoehtoja. Vuoden 2023 lopulla Kytäjä Golfin alueelle avattiin uusi hotelli Törölä. Se on alkujaan kartanonherra Väinö Vähäkallion suunnittelema työntekijöiden asuinrakennus.
Kuva: Sami Lamberg
Kaunis ja monimuotoinen luonto
Kytäjän kylän lähistöllä sijaitseva laaja Kytäjä-Usmin ulkoilualue antaa erinomaiset mahdollisuudet retkeilyyn monipuolisen luonnon keskellä. Alueen järvet, monet pienet lammet, lukuisat metsäpurot, metsät ja kalliot muodostavat hyvin monimuotoisen kokonaisuuden. Ulkoilureitit on selkeästi viitoitettu, ja niiden varrella on yhteensä seitsemän huollettua nuotiopaikkaa.
Keväisin ja syksyisin Kytäjän alueen kautta kulkee kymmeniä lintulajeja, jotka levähtävät Kytäjärvellä ja sitä ympäröivillä pelloilla. Alueen laajoissa metsissä elää perinteisten pikkunisäkkäiden lisäksi niin ilveksiä kuin susiakin. Metsäkauriskanta on runsaslukuinen ja niiden lisäksi alueella tavataan valkohäntä- ja täpläkauriita kaikissa niiden ilmentymisväreissä, myös valkoisina.
Kuva: Heidi Laine
Yhteisöllisyyttä ja yritystoimintaa
Nykyisin Hyvinkään seurakunnan käytössä oleva Kytäjän kirkko toteutui 1936, kun arkkitehti Väinö Vähäkallio ja rouva Astrid Vähäkallio lahjoittivat kirkon piirustukset sekä Kytäjän kartanon maita ja rakennustarvikkeita alueen kirkkoa ja hautausmaata varten. Kirkko rakentui kyläläisten talkootyönä, ja osa rakentajista on ikuistettu Kaapo Wirtasen Apostolit-maalaukseen saarnatuolissa. Kirkon ensimmäinen jumalanpalvelus järjestettiin jouluna 1938.
Kuva: Janne-Antti Latvala
Kirkkoa vastapäätä sijaitsee Kytäjän Maamiesseuran omistuksessa oleva, Väinö Siikosen suunnittelema Maapirtti. Maapirtin arkkitehtuurissa on vahvasti mukana myös Väinö Vähäkallion kädenjälki. Vuonna 1953 valmistunut juhlatalo on peruskorjattu 2000-luvulla.
Kytäjällä toimii lukuisia elinvoimaisia yrityksiä, kuten majoitus- ja ravitsemistoimintaa, keramiikkapaja, hyvinvointi- ja terveyspalveluja, puutarha-, maa- ja metsätalousyrityksiä sekä kiinteistöalan toimintaa. Työ - paikkojen lisäksi ne tekevät omalta osaltaan Kytäjää tunnetuksi laajemmin, jopa kansainvälisesti.
Kytäjällä toimii myös aktiivinen Kytäjän Kyläyhdistys ry, jonka tehtävänä on edistää niin asukkaiden viihtyvyyttä kuin luonnon monimuotoisuutta. Vuonna 2022 kyläyhdistys julkaisi Aimo Tuomisen toimittaman Kytäjä wanhoissa kuvissa -teoksen, joka avaa aivan uuden näkökulman Kytäjän historiaan.
>> Kytäjän kyläyhdistyksen sivut ja instagram
Kuva: Janne-Antti Latvala
Kytäjällä toimivista merkittävistä yrittäjistä kartanon ja golfin lisäksi mainittakoon keramiikkapaja Tuias ja Wennborgin marjatila. Alueella toimii myös aktiivinen Kytäjän Kyläyhdistys ry, jonka tehtävänä on huolehtia niin luonnon monimuotoisuuden suojelusta kuin asukasviihtyvyydestä alueella.