Pitkäaikainen laina vesitornin rakentamista ja vesijohtoverkoston laajentamista varten
Kauppalan ensi vuoden talousarvioon on esitetty otettavaksi 16.000.000 markan suuruinen määräraha vesitornin rakentamista varten sekä 7.000.000 markkaa vesijohtoverkon laajentamiseen. Näitä töitä varten on talousarvioesityksen tulopuolelle merkitty hankittavaksi lainoja kaikkiaan 20.000.000 markkaa.
Hallitus oli ehdottanut valtuuston päättävän, että kauppala ottaa Postisäästöpankista vesitornin rakentamista ja vesijohtoverkoston laajentamista varten 20.000.000 markan suuruisen lainan, jonka takaisinmaksuaika on kahta vuotta pidempi, ja alistaa päätöksensä Valtioneuvoston vahvistettavaksi.
Myönteisen päätöksen tekoon vaadittiin määräenemmistö. Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 17.12.1948).
Kauppalan vesitorni uusitaan
Sen sijaintipaikaksi suunnitellaan kauppala-alueen korkeinta kohtaa konepaja-alueen lähellä ja on tornin kustannukset laskettu 16 miljoonaksi markaksi.
Paloaseman sijoittamismahdollisuutta vesitornin alle tutkitaan. Kauppalaninsinööri Tauno Muotinen kertoo.
Hyvinkään kauppalaninsinööri dipl. ins. Tauno Muotinen on ystävällisesti suostunut lehdellemme kertomaan lähitulevaisuuden rakennussuunnitelmista kauppalassamme ja kohdistaa tällä kerralla sanottavansa vesitornin uusimiseen.
Yksi välttämättömistä lähitulevaisuudessa toteutettavista kunnallisten laitosten rakennussuunnitelmista on vesitornin uusiminen. Tämä on välttämätöntä seuraavista syistä:
1. Nykyinen Sveitsin mäen puutorni on alun perin tehty väliaikaiseksi ja taattu ainoastaan viideksi vuodeksi, joka aika nyt on loppuun kulunut. Samalla on vesitornin kunto kriitillisesti huonontunut.
2. Kun Yhdistyneet Villatehtaat suunnittelevat liittymistä kauppalan vesijohtoverkostoon ei heille voida antaa haluttua vesimäärää, sillä pumput eivät kykene painamaan riittävästi vettä verkostoon, joten sitä täytyy yön aikana, jolloin kulutus on pieni, pumpata varastoon n. 1500 m3. (Nykyinen vesitorni sisältää vain 500 m3).
Myöskään ei pumppuaseman kaivoissa riitä vettä muuta kuin n. 6–7 tunniksi nykyisten pumppujen käydessä, kun taas yöllä juoksee kaivosta paljon vettä ylitse hukkaan. Tämä yövesi on saatava myös käyttöön, siis yöllä pumpaten suureen vesitorniin. Pumppujen tehoa lisäämällä ei siis saada enempää vettä, koska kaivot eivät pysty sitä antamaan.
Sitä paitsi nykyinen vesitornin paikka ei ole oikea, sillä Sveitsin mäellä sijaitseva torni ei takaa riittävää painetta villatehtaalle, VR:n konepajalle ja koillisen kauppalan alueelle yleensä – sitten kun villatehtaat alkavat ottaa kauppalan vettä – ilman että noin 4 km 10-tuumaista putkea vaihdetaan 15-tuumaiseen. Pienessä putkessa on nimittäin pienillä korkeuseroilla niin suuret painehäviöt. Tällainen putken vaihto ei tietenkään voi tulla nyt kysymykseenkään, koska se maksaisi melkein yhtä paljon, kuin uusi vesitorni ja koska verkostoa pitäisi mahdollisuuksien mukaan laajentaa eikä uusia.
Uusi vesitorni onkin ajateltu sijoittaa puistoalueelle Munckinkadun, Karankadun ja konepaja-alueen välille. Siellä on kauppalan alueen korkein kohta, joka merkitsee sitä, että siellä päästään matalimmalla tornilla. Perustus siellä on kalliota. Nämä seikat halventavat paljon kustannuksia näin raskaan laitoksen ollessa kysymyksessä.
Yleisin tapa vesitornin sijoittamiseen nähden on se, että torni rakennetaan päinvastaiselle puolelle yhdyskuntaa, kuin pumppulaitos on, jos siihen vain on mahdollisuuksia.
Ja näin meillä on. Tällöin pumppuasema takaa riittävän paineen Helsingin – Riihimäen radan länsipuolelle ja vesitorni itäpuolelle aina Ridasjärven tienhaaran seutuville tulevilla konepajan asuntoalueelle saakka.
Nykyisin tilanne on jo niin vakava, että konepajan uusien talojen ylimpien kerrosten vedensaanti on suuren kulutuksen aikana kyseellistä ja vedenmenekin matkan varrella kasvaessa tulee se pian mahdottomaksikin.
Parhaillaan on tekeillä alustavat suunnitelmat vesitornia varten. Yhtenä mielenkiintoisen ajatuksena tutkitaan myös mahdollisuutta paloaseman sijoittamisesta vesitornin alle. Varsinaiseen torniosaan voitaisiin sijoittaa letkunkuivaustorni ja letkunpesuallas, palomiesten asuntoja ehkä viiteen kerrokseen ja ylimmäksi luento- ja voimistelusali. Sekä aivan ylös tähystyspaikka metsäpalojen havaitsemiseksi. Tornin viereen pitäisi rakentaa kalustovaja ja sen yhteyteen lämpökeskus.
Ajatus vesitornin sijoittamisesta tänne ei ole uusia, sillä jo professori Lindbergin aikanaan suunnittelemassa asemakaavassa on vesitorni merkitty suunnilleen samaan paikkaan.
Talousarvioon on merkitty määräraha vesitornia varten, joten sitä voidaan ryhtyä rakentamaan heti, kun suunnitelmat ovat valmiit ja hyväksytyt. Yksinkertaisimmassa muodossaan tulee torni maksamaan noin 16 milj. markkaa.
(Kaupungininsinööri dipl. ins. Tauno Muotisen haastattelu, Hyvinkään Sanomissa 8.1.1949).
Helsingin Verkatehdas Oy
Helsingin Verkatehdas Oy oli esittänyt, että kauppalanhallitus tutkituttaisi tehtaalle tulevan vesijohdon läpäisykyvyn, koska tehtaan vedenkulutus, joka on nyt n. 350 m3/ vrk, kasvaa uuden värjäämön valmistuttua syyskuussa n. 750–800 m3/ vrk. Kauppalaninsinööri Muotinen antamassaan lausunnossaan katsoi, että Verkatehtaalle olisi vedettävä lisäjohto Uudenmaan- ja Puolimatkankatuja pitkin putken suuruuden ollessa Uudenmaankadulla 10’’ ja Puolimatkankadulla 8’’. Uuden vesitornin rakentamisen yhteydessä on rakennettava 12’’ johtoa tornista Munckinkatuun ja siitä edelleen 10’’ johto Karan- ja Urheilukatuja pitkin Sähkökatuun ja toiseen suuntaan Munckinkatua Karankadusta Hämeenkatuun. Näiden suurten putkien hinta ilman liitoskappaleita, venttiileitä ja paloposteja on 9 milj. markkaa. Rakennustoimisto on viime talvena tilannut viimeksi mainittuja johtoja silmällä pitäen 12’’ putkea 240 m, 10 ’’ 2210 m ja 8’’ 760 m – Hallitus totesi, ettei Uudenmaan- ja Puolimatkankatujen vesijohdon rakentamiseen voida vielä ryhtyä, koska katumaa-alueet ovat vain osittain kauppalan hallinnassa. Kun vesitornin rakentamiseen ryhdytään kuluvana kesänä, on tornilta johtavat vesijohdot kiireellisesti rakennettava koko kauppalan vedensaannin turvaamiseksi. Näiden johtojen rakennustyön rahoitus tulee järjestettäväksi kauppalan lisätalousarvion yhteydessä.
(Hyvinkään Sanomat 17.6.1949).
Koepumppauksista lentokentän pohjoispuolella
Yleisen insinööritoimiston tehtäväksi annettiin koepumppauksen suorittaminen VR:n konepajan pohjoispuolella olevalla alueella vedensaantimahdollisuuksien toteamiseksi uutta pumppuhuonetta varten, joka myöhemmin tultaisiin rakentamaan vesijohtolaitoksen tehokkuuden lisäämiseksi. Mikäli vedensaantimahdollisuudet tutkittavalla alueella varmistuvat, voidaan uusi vesitorni rakentaa noin 1200 m3 suuruiseksi aikaisemmin suunnitellun 2000 m3 sisältöisen asemesta.
(Hyvinkään Sanomat 26.8.1949).
Ammattikoulun vesitorni
…Uima-allas on syvennetty ja kunnostettu ja ympäristö kaunistettu istutuksilla ja virvokekioskilla. Toripuisto on rakennettu. Rakennustoimiston uudella varastoalueella, joka hankittiin viime vuonna ja käsittää 1.8 ha, on valmistunut ns. kylmävarasto, 2000 m3, ja parhaillaan on alulla 1800 m3 käsittävän lämminvaraston rakentaminen. Siihen tulee m.m. vesijohtolaitoksen korjauspaja, autotallit, puutyöhuone, öljyvarasto ja kaksi asuntoa. *
*Toim. huom. Suokadun, Tallimiehenkadun ja Torikadun välisellä tontilla sijainnut ”vanha varikko”.
Vesijohto- ja viemäriverkostoa on tänä vuonna laajennettu kumpaakin 2 km:llä ja käsittää nyt edellinen 16 km ja jälkimmäinen 13 km. Uusia katuja on avattu ja rakennettu, mm. Erkylänkatu ja osa uutta valtaväylää Uudenmaankatua. Tänä vuonna pitäisi vielä aloittaa uuden vesitornin rakennustyöt. Tornin vesisäiliö tulee käsittämään ainakin 1200 m3 ja rakennetaan se lähelle VR:n keskuskonepajan aluetta.
(Hyvinkään Sanomat 9.9.1949).
Vesijohdon rakentamissuunnitelma
Merkittiin tiedoksi, että yleisten töiden lautakunta oli päättänyt ryhtyä toteuttamaan 8-tuumaisen vesijohdon rakentamissuunnitelmaa Hämeenkadulta Sähkö-, Urheilu- ja Karankatuja pitkin uuden vesitornin alueelle sekä Hämeenkadulta Parantolankatua pitkin Yhdistyneitten Villatehtaitten alueelle viimeksi mainitun ryhtyessä ottamaan kauppalan vesijohtoverkosta vettä yön aikana vähintään 300 m3 vuorokaudessa. – Päätettiin Villatehtaitten kanssa tehtävän vedenottosopimuksen yksityiskohdista.
Yleisten töiden lautakunta oli päättänyt, että edellä mainittujen vesijohtotöiden yhteydessä lasketaan ao. linjan viemärijohdot ja anonut, että tarkoitukseen myönnettäisiin 600.000 markan lisämääräraha. – Päätettiin tehdä asiasta esitys valtuustolle.
(Hyvinkään Sanomat 7.10.1949).
Kauppalan vesijohtolaitos kasvaa nopeasti
Vedenkulutus lisääntynyt yli kolmanneksella viime vuonna.
Kauppalaninsinööri Tauno Muotisen antamia haastattelutietoja.
Hyvinkään kauppalan vesijohtolaitoksesta ja sen nopeasta kasvamisesta rinnan itse kauppalan kanssa kauppalaninsinööri, dipl. ins. Tauno Muotinen on kertonut lehdellemme seuraavaa:
Hyvinkään kauppalan vesijohtolaitos ei ole päättyneen vuoden aikana tyytynyt ainoastaan seuraamaan kauppalan muun kehityksen mukana, vaan on se lujasti pyrkinyt kohti päämäärää, tyydyttämään kauppalan koko vedentarpeen. Tie on liian pitkä ja tarveaineiden puute on ollut pahana jarruna. Vasta syksyllä saatiin jo edellisen vuoden helmikuussa tilatut putket, ja muita tarvittavia laitteita. Näin ollen on vuoden kuluessa saavutettu seuraavassa taulukossa näkyvät tulokset.
Asennettu katujohtoja vuonna 1949: 3139 m (ennen vuotta 1949: 14660 m).
Asennettu talojohtoja vuonna 1949: 62 kpl (ennen vuotta 1949: 191 kpl).
Asennettu vesimittareita vuonna 1949: 74 kpl (ennen vuotta 1949: 46 kpl).
Vesijohtoveden kulutus oli viime vuonna 351.100 m3, oltuaan edellisenä vuonna 260.655 m3 ja on lisäys siis 35 %. Sähkövirran kulutus veden pumppaamiseen on ollut 29280 kWh eli 0,254 kWh pumpattua vesikuutiotametriä kohden. Viime vuonna oli vastaava luku 0,248 kWh. Lisäys sähkönkulutuksessa johtuu siitä, että suurentuneen vedenmenekin vuoksi on vedenpinta kokoojakaivossa laskenut ja siis imukorkeus suurentunut. Myös jouduttiin vesitornissa* nostamaan vedenpintaa, koska muuten ei vesi olisi noussut VR:n uusien asuntotalojen ylimpiin kerroksiin ja siis painekorkeuskin nousi, jonkin verran lisäten luonnollisesti sähkönkulutusta.
*Toim. Huom. Vedenpintaa jouduttiin nostamaan Sveitsin harjulla sijainneessa puurakenteisessa vesitornissa.
Eri kuukausina on vettä kulunut seuraavasti:
Tammikuu: 22.580 m3
Helmikuu: 21.145 m3
Maaliskuu: 23.320 m3
Huhtikuu: 23.200 m3
Toukokuu: 30.165 m3
Kesäkuu: 31.496 m3
Heinäkuu: 29.554 m3
Elokuu: 34.320 m3
Syyskuu: 34.210 m3
Lokakuu: 34.480 m3
Marraskuu: 34.975 m3
Joulukuu: 31.640 m3
Jos verrataan vesijohtoveden kulutusta asukasta kohden, jollaista vertailua usein käytetään, on se ollut:
Vuonna 1949: 88 litraa päivässä,
Vuonna 1948: 71 litraa päivässä.
Vesijohtolaitoksen laajentumiseen on viime vuonna käytetty noin 1.450.000 markkaa.
Vielä ei ole tarkkaa tietoa vesijohtolaitoksen taloudellisesta tuloksesta viime vuonna, mutta talousarviossa oletettiin päästävän tasatulokseen eli ei voittoa eikä tappiota, ja lähelle tätä tulosta päästäneekin, kun sen sijaan v. 1948 tuotti vesijohtolaitos tappiota 2.631.774,75.
Mutta vesijohtolaitoksen tulisi olla kohtuullisen voiton tuottava laitos. Sen vuoksi ja varsinkin, koska ensi vuodeksi on suunniteltu uuden vesitornin laajennustyö ja sen yhteydessä varsin laaja valtaputkiston lisäys, mikä lisää huomattavasti vesijohtolaitoksen menopuolta, tullee [sic] vesitaksa nousemaan noin 10 %:lla.
Veden kulutuksen jyrkkä nousu on saanut aikaan sen, että huippukulutuksen aikana, siis keskipäivällä, on useasti kokoojakaivo tyhjentynyt ja siis vesi loppunut hetkeksi. Tämä ei ole vielä ehtinyt varsin tuntuvasti vaikuttaa verkoston latvoille, siis kulutuspaikoille, mutta se on tehnyt kiireen tehostaa pumppuaseman vedenottolaitteita. Jo tammi-helmikuussa saataneekin asiantila korjatuksi, sillä vettä kyllä riittää. Yöllä sitä virtaa vielä valtava määrä hukkaan, kun maasta pulputtavaa vettä ei voida varastoida. *
*Toim. huom. Puurakenteissa vesitornissa ei oletettavasti ollut 1940-luvulla pinnansäätölaitteistoa vaan pumppuasemanhoitaja kävi joka ilta tornissa tarkastamassa, että veden pinta oli saavuttanut ylärajan ja sammutti sitten pumput pumppuasemalta tämän näköhavainnon perusteella.
Uusi vesitorni rakennetaan 1200 m3 suuruiseksi, eli suunnilleen yhtä suureksi kuin nykyinen päiväkulutus. Silloin voidaan yövettä varastoida kohoavaa päiväkulutusta varten. Uusi torni rakennetaan nyt toiselle puolelle kauppalaa, VR:n pääkonepaja-alueen rajalle. Tästä on sikälikin hyötyä, että torni lisää painetta kauppalan länsipuolen verkostoon ja itäpuolen paineesta huolehtivat pumput pumppuasemalla. Pumppuasemalta tuleva 10 tuuman putki olisikin muuten liian pieni.
Myös yhä kasvavan vedenkulutuksen varalta on sikäli valmistauduttu, että on tutkittu uusi vedenottopaikka lentokentän pohjoispuolelta. Kun sinne rakennetaan toinen pumppuasema, saadaan entistä paljon suurempi varmuus veden jatkuvalle tulolle. Siellä on erinomainen vesi ja riittää sitä suunnilleen yhtä paljon, kun nykyiselläkin vedenottopaikalla. Sieltä johdettava putki tulee kulkemaan VR:n uuden suuren asuntoalueen kautta, joka rakennetaan Ridasjärven tienhaaran seudulle, ja siis se tulee heti toimimaan myös jakelujohtona.
(Hyvinkään Sanomat 3.1.1950).
Vesitornin rakentamiskysymys
Kauppalan hallituksen toimesta on tutkittu, minne on edullisinta sijoittaa uusi vesitorni ja kuinka suureksi se on rakennettava. Asiantuntijana on käytetty Tampereen kaupungininsinööriä T. J. Peltosta, joka oli päätynyt siihen tulokseen, että vesitorni olisi edullisinta rakentaa yleisen alueen tontille korttelissa N:o 815 Karankadun varrella. Kun kauppalan vedenottoalue on kauppalan luoteisosassa Hopeavuorenkadun varrella, tulisi vesisäiliöstä ns. vastasäiliö. Kulutusalueelle saadaan tällöin suurimman kulutuksen aikana vettä kahdelta suunnalta, pumppuasemalta ja vesitornista.
Kauppalanhallitus oli tutkinut mahdollisuuksia sijoittaa tuleva paloasema vesitornin yhteyteen. Myös oli ollut kysymys sementtivalimon sijoittamisesta vesitorniin. Asiasta on hankittu kaupungininsinööri Peltosen ja Tampereen kaupungin palopäällikön Einar Nurmen lausunnot.
Hallitus oli ehdottanut valtuuston päättävän, että kauppalan uusi vesitorni, jonka säiliön tilavuudeksi tulee 1200 m3, rakennetaan yleisen alueen tontille IX kauppalanosan korttelissa N:o 815. Suunnitelmia laadittaessa otetaan huomioon paloaseman sijoittamismahdollisuus samalla alueelle. Vesitornin suunnittelussa otetaan huomioon mahdollisuus sijoittaa sen yhteyteen sementtivalimo. Paloaseman ja sementtivalimon mahdollisesta rakentamisesta esitetään aikanaan suunnitelmat valtuustolle ja tehdään näistä päätös myöhemmin. Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 17.2.1950).
Vesijohtolaitoksen pumppuasemanhoitajan virka
Vesijohtolaitoksen pumppuasemanhoitaja Urho Kenttä on anonut, että hänen toimensa muutettaisiin kauppalan virkasäännön alaiseksi viraksi. Hankitun selvityksen mukaan ovat vastaavassa asemassa olevat muissa kaupungeissa ja kauppaloissa yleensä virkasuhteita.
Hallitus oli ehdottanut valtuuston päättävän, että vesijohtolaitoksen pumppuasemalle perustetaan virkasäännön alainen pumppuasemanhoitajan virka 1. päivästä huhtikuuta 1950 alkaen, mikä virka sijoitetaan kauppalan palkkasäännön 22. palkkaluokkaan. Palkkaluokkasijoittelussa ei ole huomioitu valtuustolle esitettyä kauppalan viranhaltijain yleistä 2. palkkaluokan palkankoroitusta. Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 24.2.1950).
Juomavetemme
Onko se juotavaksi kelpaavaa?
Kolibakteerin saastuttamassa vedessä runsaasti Tyfus- ja Paratyfusbasilleja.
Lääkintöhallituksen ja useiden eri järjestöjen toimesta on viime aikoina kiinnitetty huomiota vesikysymykseen terveydenhoidolliselta kannalta. Nimenomaan maaseudulla ei kaivojen oikeaan sijoitukseen kiinnitetä tarpeeksi huomiota, vaan käytetään juomavetenä paljon sellaiseksi kelpaamatonta vettä. Kaupungeissa tilanne on hyvä niillä alueilla, joilla saadaan puhdistuslaitoksen kautta kulkevaa vesijohtovettä, mutta esikaupunkialueilla käytetään vielä runsaasti kaivoja, joiden vesi ei läheskään aina ole juotavaksi kelpaavaa.
Maaseudulla on myös vireillä useita vesijohtosuunnitelmia, joiden yhteydessä joudutaan etsimään tarkoitukseen sopiva, puhdas vedenottopaikka. Tällaisia vedenottopaikkoja on kuitenkin maassa melko vähän, jos aiotaan käyttää vesijohtovettä myös juomavetenä. Tällöin vesijohtolaitos vaatii useimmiten myös puhdistuslaitoksen, jonka rakentaminen ei taas kannata pienten yhtymien puitteissa.
Valtion seerumilaitoksesta saatujen tietojen mukaan on sinne vuoden aikana saapunut 1039 vesinäytettä, jotka ovat olleet järvi-, joki- ja kaivovesiä. Näistä on 647 todettu käyttökelpoiseksi ja 392 käyttökelvottomaksi juomavetenä. Käyttökelvottomiksi todetuissa näytteissä on ollut niin runsaasti kolibakteereja, että vedestä on jouduttu antamaan hylkäävä lausunto. Kolibakteerien saastuttamassa vedessä voi nimitäin olla runsaasti Tyfus- ja Paratyfusbasilleja*, joiden olemassaolo ei kokeessa todeta, mutta joiden olemassaolomahdollisuus on niin suuri, että vesi katsotaan juomavedeksi kelpaamattomaksi. Vesi on tällöin runsaasti ulosteella infektoitua. Kaivojen osalta tämä johtuu useimmiten siitä, että kaivot on tehty liian lähelle karjarakennuksia ja sellaisille paikoille, että pintavesi pääsee kaivovettä saastuttamaan. Koko maassa onkin vain harvoja todella hyviä kaivoja.
Järvivedessä kolibakteereita on suhteellisesti enemmän kuin kaivovedessä. Näytteet eivät aina anna oikeata kuvaa järvivedestä, sillä näytteenottopaikasta riippuen veden laatu voi vaihdella suuresti. Järvivesi on kuitenkin niin hitaasti virtaavaa, että sen käyttäminen juomavetenä ei voi tulla kysymykseen ilman puhdistustoimenpiteitä.
Lääkintöhallituksen taholta on tehty esitys komitean asettamisesta tutkimaan vesikysymystä. Sisäasiainministeriöstä saadun tiedon mukaan siellä kyllä ymmärretään tutkimuksen tarpeellisuus ja pidetään sitä tärkeänä, mutta komiteoita on nykyisin siksi paljon, ettei uuden muodostamista ole vielä voitu ajatella.
*Toim. Huom. Tyfus- ja Paratyfus = Lavantauti ja Pikkulavantauti.
(Hyvinkään Sanomat 6.3.1950).
Kauppalan vesijohtolaitokselle toinen vedenottoalue
Alueitten pakkolunastaminen vesijohtolaitoksen tarpeisiin.
Kauppalan nykyinen vedenkulutus on noin 2300 m3 vuorokaudessa. Veden kulutuksen kohoaminen on ollut niin voimakasta, että se on kolmessa kuukaudessa melkein kaksinkertaistunut ja voidaan olettaa kulutuksen vuoden loppuun mennessä nousevan noin 3000 kuutiometriin vuorokaudessa. Nykyiseltä vedenottoalueelta saadaan laskelmien mukaan vettä noin 4000 m3 vuorokaudessa. Lähiaikoina on edessä mahdollisuus, ettei vedenottoalue riitä kauppalan tarpeisiin. Tämän vuoksi kauppalanhallitus oli antanut rakennustoimiston tehtäväksi tutkia uusia vedensaantimahdollisuuksia.
Rakennustoimisto oli yhteistoiminnassa Oy. Yleisen Insinööritoimiston kanssa tutkinut kauppalan ympäristöjä ja oli tutkimuksissa löydetty vedenottoalueeksi sopiva alue Hyvinkään lentokentän pohjoispuolelta. Alue on noin 9.5 hehtaarin suuruinen ja sijaitsee se Hausjärven kunnan Erkylän kylässä. Alueen omistaa Suomen valtio ja on siitä luovutettu hallintasopimuksin 7.25 ha maanviljelijä Väinö Ylärakkolalle, 1.08 ha maanviljelijät Matti ja Antti Miettiselle ja loppuosa on yhteislaidunmaata. Yleisen Insinööritoimiston laskelmien mukaan saadaan alueelta tutkituista paikoista vettä noin 1400 m3 vuorokaudessa ja muista alueella olevista lähteistä arviolta saman verran eli yhteensä noin 3000 m3. Alueella on edellä mainittujen paikkojen lisäksi lähteitä, joista saadaan runsaasti vettä, mutta on tämä vesi sameata eikä sitä saatu pumpatessa kirkastumaan.
Kauppalan olisi syytä hankkia edellä mainittu vesialue haltuunsa, koska kauppalan läheisyydessä ei tiettävästi ole kauppalan kasvaessaan välttämättömästi tarvitsemia vesialueita.
Hallitus oli ehdottanut valtuuston päättävän, että valtioneuvostolta anotaan lupaa saada kauppalan vesijohtolaitoksen tarpeisiin pakkolunastaa edellä perusteluissa selostettu alue Hausjärven kunnan Erkylän kylässä ja että kauppalanhallitus oikeutetaan hoitamaan pakkolunastusasia päätökseen. Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 28.4.1950).
Kauppalan vedenottoalueet
Vesijohtolaitoksen vedensaannin turvaamiseksi oli kauppalanhallitus neuvotellut Teodor ja Pentti Perttulan kanssa kauppalan nykyisen vedenottoalueen pohjoispuolella olevan noin 17.190 m2 suuruisen alueen ostamisesta. Perttulat olivat ilmoittaneet olevansa halukkaat myymään alueen, josta 5770 m2 on metsämaata ja 11.420 m2 suomaata, 30 markan neliömetrihinnasta eli yhteensä 515.700 markkaa. Alueelle on jo viime talvena vähäveden aikana rakennettu joitakin putkikaivoja.
Hallitus oli ehdottanut valtuuston päättävän, että kauppala ostaa Teodor ja Pentti Perttulalta näitten omistamasta Välenoja-nimisestä tilasta RN:o 18315 17.190 m2 suuruisen alueen kauppalan vesijohtolaitoksen tarpeisiin, että kauppahinnaksi määrätään 30 markkaa neliömetriltä ja että muut kauppaehdot jätetään kauppalanhallituksen päätettäviksi. Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 25.8.1950).
Hyvinkään kauppalan uuden vesitornin harjannostajaiset
Pidettiin viime lauantaina. Vesitorni sijaitsee Lastenlinnan puistossa lähellä VR:n pääkonepajaa. Sen korkeus on 32 metriä maanpinnasta ja 131 metriä merenpinnasta. Vesisäiliön tilavuus on 1200 m3. Rakennustyön on suorittanut urakkasopimuksen perusteella Rakennustoimisto Martti Vesanto Hyvinkäältä, paitsi putkityöt Yleinen Insinööritoimisto Helsingistä. Rakennustyön valvojana rakennuttajan puolesta on toiminut dipl. ins. Yrjö Pitkänen Helsingistä ja vesitornin on suunnitellut dipl. ins. T. J. Peltonen Tampereelta.
Vesitornin rakennuskustannukset ovat n. 18 milj. mk. Se työt alkoivat viime vuoden heinäkuussa ja tulee valmiiksi joulukuun aikana. Kauppalan vesijohtoverkoston pituus on nykyään n. 20 km ja vedenkulutus lähes 2.000 m3 vuorokaudessa. Vesijohtolaitos käyttää pohjavettä, jota saadaan Sveitsin harjun lähettyviltä. Veden kulutuksen jyrkän nousun vuoksi kauppala on joutunut etsimään uuden vedenottoalueen lentokentän pohjoispuolelta. Tämän alueen pakkolunastusasia on parhaillaan vireillä.
Harjannostajaistilaisuudessa puhuivat kauppalanjohtaja Tuominen, rakennusmestari Vesanto, kaupungininsinööri Peltonen ja työntekijäin luottamusmies Onni Kirjokivi.
(Hyvinkään Sanomat 7.11.1950).
Poikain valmistavan ammattikoulun perustamiseen varataan Hyvinkään kauppalan ensi vuoden talousarvioon 15 miljoonaa markkaa
Kauppalan vesitaksaa ehdotetaan korotettavaksi.
Hyvinkään kauppalanhallitus on käsitellessään ehdotusta kauppalan vuoden 1951 talousarvioksi päättänyt varata poikain valmistavan ammattikoulun perustamiseen 12,5 milj. mk ja koulun kaluston ja työkoneiden hankintaan 2,5 milj. mk. Ammattikoulun työhuoneet on tarkoitus sijoittaa uuden vesitornin ala-osaan ja teoreettisen opetuksen luokkahuoneet kansliatiloineen vesitornin läheisyyteen rakennettavaan puiseen koulurakennukseen, josta kauppalaninsinööri, dipl. ins. Tauno Muotinen on laatinut luonnospiirustukset. Samaan rakennukseen sijoitetaan myös rehtorin asunto ja keskuslämmityshuone, johon asennetaan öljylämmityslaitteet. Ammattikoulun puute on paikkakunnalla ollut pitkän aikaa tuntuva. Ensimmäinen vaihe ammattikoulun aikaansaamiseksi saadaan toteutetuksi tämän rakennussuunnitelman avulla.
Kauppalan vesijohtolaitos tulee tuottamaan tappiota ensi vuonna, ellei vesitaksaa tarkisteta. Veden omakustannushinta tulee olemaan kauppalaninsinöörin ilmoituksen mukaan 15:49/m3. Tämän vuoksi hallitus on ryhtynyt rakennustoimiston ehdotukseen, että vesitaksaa korotettaisiin niin, että nykyisen taksan mittarin mukaisiin veloituksiin lisätään 5 mk m3:ltä. Kuitenkin pienimmäksi maksuksi tulee 15 mk/m3 ja korkeimmaksi 25 mk/ m3. Henkilöluvun mukaisia maksuja korotetaan vastaavasti, kun taas mittarivuokrat jäävät ennalleen. Ehdotus esitetään valtuuston hyväksyttäväksi.
(Hyvinkään Sanomat 24.11.1950).
Ammattikoulun rakentamisasiat edelleen pohdittavana
Kauppalanhallitus on kuullut asiantuntijana m.m. Etelä-Hämeen keskusammattikoulun rehtori Niilo Lainetta poikain valmistavan ammattikoulun rakennussuunnitelmista, ja hän on pitänyt mahdollisena mainitun koulun rakentamista vesitornin alaosaan. Hänen käsityksensä mukaan pitäisi vesitornin alaosaan sisustaa 4 kerrosta. Ensimmäiseen kerrokseen sijoitettaisiin paja ja valimo sekä myöhemmin mahdollisesti rakennusosasto, toiseen kerrokseen puutyöosasto, kolmanteen metallityöhuoneet ja neljänteen teoreettisen opetuksen tilat. Ensimmäisessä rakennusvaiheessa olisi syytä lisäksi rakentaa erillinen lämpökeskus ja sen päälle lämmittäjä-talonmiehen asunto. Kauppalaninsinöörin laskelman mukaan tulee vesitornin alaosan rakentaminen ammattikouluksi maksamaan n. 17 milj. markkaa ja lämpökeskus asuntoineen n. 4 milj. mk. – Kauppalanhallitus on päättänyt esittää valtuustolle, että poikain valmistava ammattikoulu rakennetaan esitetyllä tavalla ja sitä varten merkitään ensi vuoden talousarvioon 15.2 milj. mk, rahoituksen loppuosan siirtyessä seuraavalle vuodelle.
Kauppalan rakennustoimisto on esittänyt, että paitsi uutta vedenottoaluetta pakkolunastettaisiin myös käyttöoikeus 10 m levyiseen alueeseen lentokentän luoteisrajaa seuraten kauppalan omistamaan Sahanmäki 1-tilan pohjoiskulmaan. Kauppalanhallitus on päättänyt esittää valtuustolle, että pakkolunastusanomusta täydennetään rakennustoimiston ehdottamalla tavalla, vesi- ja voimansiirtojohtojen asettamiseksi ko. alueelle.
(Hyvinkään Sanomat 19.12.1950).
Laina vesijohtolaitoksen laajentamista varten
Kauppalanhallitus oli neuvotellut Kansaeläkelaitoksen kanssa pitkäaikaisen lainan ottamisesta vesijohtolaitoksen laajentamista varten. Kansaneläkelaitos oli ilmoittanut voivansa myöntää kauppalalle 10.000.000 markan suuruisen lainan, josta puolet on indeksiehtoista.
Hallitus oli ehdottanut valtuuston päättävän, että kauppala ottaa Kansaneläkelaitokselta ehtojen mukaisen 10 milj. markan määräisen pitkäaikaisen lainan kauppalan vesijohtolaitoksen laajentamista varten ja alistaa päätöksen sisäasiainministeriön vahvistetavaksi. Valtuusto hyväksyi ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 23.2/ 23.3.1951).
Uusi vesitorni käytännössä
Vanha puutorni repesi kaksi päivää liian aikaisin.
Kauppalan vanha vesitorni repesi perjantain vastaisena yönä (1.6.1951). Noin kymmenen metrin korkeudelta maasta katkesivat lahot lankut valtavasta voimasta ja paiskautuivat 15 metrin päähän rakennuksesta. Tornin kylkeen syntyi noin 40 x 120 sm suuruinen aukko ja sillä oli vanhan puutornin taru lopussa.
Rakennustoimisto joutui kuluneen talven elämään kovassa jännityksessä tietäessään tornin heikkouden. Uutta tornia yritettiin kaikin keinoin saada kuntoon jo viime kesästä lähtien. Varsinainen rakennustyö saatiinkin vuodenvaihteeseen valmiiksi vaikean sementtipulan viivästytettyä sitä kuukaudella, mutta putkityöt myöhästyivät peloittavasti valmistuen pääpiirteissään viime viikolla. Vain tonttijohdon rakennustyö oli kesken, kun puutornin katastroofi tapahtui.
Keinottelemalla onnistuttiin vedensaanti kuitenkin jotakuinkin turvaamaan ylimenokauden, joka kauppalan putkiasentajien uhrautuvin ponnistuksin muodostui vaikeuksista huolimatta pieneksi.
Vieläkään ei jännitys ole kokonaan lauennut, sillä uuden vesitornin pitävyys on vielä toteamatta. Monasti on sattunut, että betoninen säiliö ei pidäkään. Hyvinkään tornin säiliö jouduttiin valamaan vuoden pimeimpänä ja lisäksi kylmänä aikana, jotka molemmat pimeys ja kylmyys, vaikeuttivat betonointia, erittäinkin korkealla, tuulisilla, hatarilla ja jäisillä telineillä. Vettä ei ole vielä voitu laskea säiliöön muuta kuin kolmannes, sillä veden vaikutuksesta syntyy kuivaan betoniin vaarallisia jännityksiä, joiden välttämiseksi täyttö suoritetaan hitaasti.
Säiliön peseminen sunnuntaina aiheutti hetkeksi veden loppumisen.
Vielä puuttuvat uuden säiliön vedenkorkeuden mittaus-, hälyytys- ja automaattiset katkaisinlaitteet, jotka ovat olleet jo kauan tilattuina, mutta eivät ole vielä saapuneet. Tästä on vain teknillistä haittaa, jonka ei pitäisi tuntua kuluttajille saakka. Toistaiseksi täytyy valvoa veden korkeutta säiliössä ja ilmoitella siitä pumppuasemalle pumppaamisen säätämiseksi. Tosin on varsin todennäköistä, että pumppuaseman nykyisten pumppaajien painekorkeus ei riitä säiliön täyteen saamiseen, jolloin joudutaan uusimaan pumput, mutta vedensaanti on kuitenkin varmempi näinkin kuin ennen. Laskelmilla ei voida asiaa varmuudella todeta, koska kauppalan koko verkosto on pumppuaseman ja tornin välillä ja siitä aiheutuvaa painehäviötä ei voida laskea, niin kuin voitaisiin, jos tällä välillä olisi vai yksi putki. Aika näyttää asian.
Vanha puutorni on siis kunnialla tehnyt tehtävänsä. Vuotavana ja lahona se seisoi paikallaan ja täytti tehtävänsä huolimatta valtavista jäämassoista, jotka sitä talven kuormittivat, ja sortui vasta sitten, kun uusi, uudenaikainen betonitorni voi ottaa harteilleen tärkeän vedensaannin turvaamisen.
Uusi vesitorni on rakennettu betonista ja varustettu punatiilistä muuratulla suojauksella. Tornin vedenpinnan korkeus on 160 metriä merenpinnan yläpuolella. Säiliöön, jonka halkaisija on 18 metriä, mahtuu 12.000.000 litraa vettä.
(Hyvinkään Sanomat 5.6.1951).
Historiasarjan seitsemännen jakson lopuksi
Muistitiedon mukaan hajonneen puurakenteisen vesitornin kappaleita olisi ollut Sveitsin harjulla vielä jonkin aikaa tornin hajoamisen jälkeen. Jos sinulla on havaintoja tai valokuvia Hyvinkään kauppalan vesijohtolaitoksen puisesta vesitornista, joka oli käytössä vuosina 1944–1951, niin ole rohkeasti yhteydessä tämän historiasarjan toimittajaan (Markus Lukkarinen, puhelin: 040 574 0246, sähköposti: markus.lukkarinen@hyvinkaa.fi). Kaikki tiedot ko. vesitorniin liittyen voivat olla hyvinkin arvokkaita.