Yhdyskuntien yhteisvedenhankinnan juuret juontuvat Suomessa 1800-luvun loppupuolelle. Tuolloin kaupungeissa oli pintaveden ottopaikkojen ohella yksityisiä ja yhteiskäytössä olevia kaivoja ja luonnollisesti myös lähteitä käytettiin vedenottopaikkoina.
…Viemäröinnin puuttuessa ja likaavan kuormituksen kasvaessa kaupunkialueiden pohjavedet likaantuivat ja ilmeni vakaviakin terveydellisiä haittoja. Helsinki siirtyi yhteiseen vedenhankintaan rakentamalla pintavesilaitoksen Vantaanjoen varteen. Se otettiin käyttöön vuonna 1876.
(Pohjavesi ja pohjaveden ympäristö, Mälkki Esko, 1999).
Vesihuoltoasiat etenivät Hyvinkään kauppalassa 1930-luvulla vähitellen. Sarjan ensimmäisessä osassa mainittu Kirjavantolpan palokaivo valmistui huhtikuun 15. päivänä 1930. Kaivon syvyys tuli olemaan 19 metriä. Rakennustöistä vastasivat kauppalan työttömät miehet.
Nimimerkki P. u. k. kirjoitti Hyvinkään Sanomien Yleisöltä- palstalla 8.8.1930 seuraavasti:
Vettä, vettä – vettä!
”Urheilukentän kaivo on ollut melkein koko kesän epäkunnossa; se on ollut yksi ”murheen ryyni” kauppalan urheiluväelle. Milloin mikin vika on estämässä veden saantia. Kauppalan urheilupyrinnöille on tästä suurta haittaa. Hutkittuaan itsensä lämpimäksi ja hikeen, ei urheilija saa mistään sen vertaa vettä, että kielensä kastaisi, kasvonsa ja kätensä pesisi, puhumattakaan koko ruumiin virkistävästä ja tarpeellisesta huuhtelemisesta. Ei auta muu kuin lyödä vaatteet hikiselle iholle ja kärsiä siitä johtunut epämiellyttävä tunne ja urheilukunnon aleneminen. Kunpa Urheilukenttä Osakeyhtiö huomaisi etsikkoaikansa. Sillä olisi tässä pieni mutta aika tepsivä tilaisuus parantaa alhaista kurssiaan urheiluväen silmissä. Urheilun ja liikuntakasvatuksen edistäminen vaatii joskus uhrauksiakin, eikä vain oman hyvänsä ajattelemista. Suojeluskunta ja urheiluväki omasta aloitteestaan on tänäkin kesänä kenttää parantanut ja kunnostanut, sillä aikaa kun urh.-kenttäosakeyhtiö ei tee mitään. Urheilukenttäosakeyhtiön johtomiehet, ottakaa sydämettömyyden pumpulit korvistanne ja kuulkaa! Kentällä kuuluu hurja ja huikea huuto: ”vettä – veeettäää!””
Nimimerkki P. u. k. oikaisi kirjoitustaan samalla palstalla 12.8.1930 saatuaan tietoja Urh. kenttä Oy:n rahastonhoitajalta:
”…sikäli, että sanotun kaivon epäkuntoon ei olekaan syynä hyväntahdon puute, vaan että syy on syvemmällä. Syy on poikkeuksellisessa kesässä ja varojen niukkuudessa. Tämän teen sitäkin kernaammin, koska k.o. kaivoa nyt todella yritetään saada kuntoon.”
Paavolan Tilainhoitotoimikunta tarjosi kaivoa tehtäväksi urakalla 16.1.1932. Vastaavia ilmoituksia kaivourakoista saattaa lukea 1930-luvun Hyvinkään Sanomista harvakseltaan.
Uutuus likaviemärialalla Hyvinkäällä
Paikkakunnallamme ei toistaiseksi ole yleistä vesijohto- ja likaviemärilaitosta, vaan ne teollisuuslaitokset ja talot, joilla sellainen on, ovat saaneet selviytyä pulmasta, miten ovat parhaiten tainneet. Esim. Villatehtaalla on oma suuri likaviemäriverkostonsa, Parantolalla ja Apteekilla omansa sekä samoin Ahjolla omansa. Kun paikkakunnallamme on jo useita huomattavia kivitaloja, on näihin siis ollut myöskin välttämättä rakennettava vesijohdot ja likaviemäri.
N. k. Saukkosen tien varrella olevaan Aarnion taloon on nyt Hyvinkään Sementtivalimo Oy. Äskettäin rakentanut paikkakunnallamme ainutlaatuisen viemäriveden puhdistuskaivon. Tämä puhdistuskaivo käsittää kaksi sementistä valettua perättäistä suurta pyöreätä erillisiin osiin jaettua ja tiiviillä kannella suljettu kaivoa, joihin tarkasti erittyy kaikki viemäristä tuleva raskaampi osa, juoksevan osan taas jatkaessa putkia pitkin matkaansa alla olevaan suohon kaivettuun viemärihautaan.
(Hyvinkään Sanomat 26.8.1932).
Hyvinkään Sanomat uutisoi 3.1.1933 vesialtaiden rakentamisesta palotarkoituksiin. Ensimmäinen allas päätettiin rakentaa kauppalantalon lähettyville ja toinen Viertolankadun ja Seitsemänmiehenkatujen väliin. Ensin mainittu, kooltaan 50 x 25 x 2½ metriä, oli tarkoitettu vesivarastoksi suurpalojen varalle ja jälkimmäinen, suuruudeltaan 10 x 6 x 2½ metriä, jonka seinät tehtiin kiilakivestä, oli Viertolaa ja Kasöörinmäkeä varten.
Uima-altaan rakennustyöt aloitettaneen lähipäivinä
Altaan koko tulee olemaan 20 x 40 metriä.
Saamiemme tietojen mukaan tulee kauan aikaa suunnitellusta uima-altaasta tosi vielä tänä kesänä. Allasta varten vuokraa kauppala maa-alueen n.s. Kaupunginsillan eteläiseltä puolelta. Maa, jonka omistaa Ahdenkallion kartanon omistaja tri Donner, vuokrataan 30 vuodeksi ja tulee vuotuinen vuokra siitä olemaan 100 mk. Vuokrasopimus allekirjoitettaneen lähipäivinä.
Altaan piirustukset ovat jo valmiina ja tulee sen suuruus olemaan 20 x 40 metriä sekä syvyys 3 metriä. Sen rakentamiseen käytetään sellaisia kauppalalta avustusta nauttivia henkilöitä, jotka ovat työkykyisiä. Rakennustyöt aloitettaneen jo lähipäivinä.
Ylläolevan uutisen ottanevat kauppalalaiset ilolla vastaan, sillä toteutuuhan nyt jo vihdoinkin kauan haaveiltu ja pohdittu asia. Altaan valmistumisesta jo tämän kesäistä käyttöä varten on vähän toiveita, kun työt pannaan käyntiin näin pienessä mittakaavassa ja tehtävä työ on huomattavan suuri, sillä poissiirrettävää maata tulee olemaan jo altaan osalta noin 2400 kuutiometriä.
(Hyvinkään Sanomat 30.6.1933).
Vedenkannon korvaaminen opettaja V. Länsimaalle
Opettaja V. Länsimaa oli jättänyt Tehtaan koulun* johtokunnalle anomuksen, että hänelle korvattaisi vedenkantomatkasta, jonka pituus portailta kaivolle on noin 130 metriä, 150: ̶ markalla vuodessa, alkaen syyskuun 1. p:stä 1921. Johtokunta oli ehdottanut, että koulun tontille Länsimaan asunnon lähettyville rakennettaisiin kaivo jo kuluvana vuonna, jos varoja riittää tai sitten ensi vuonna. Hallitus suunnitteli ensin osittaista korvausta, mutta saatuaan koulun terveydenhoitajalta tietää kaivon rakentamisen tulevan maksamaan vain noin 1600 markkaa, tuli lopuksi toisenlaiseen tulokseen. Hallituksen ehdotuksen mukaisesti valtuusto päätti rakennuttaa Tehtaan koulun tontille toisen kaivon, joka sijoitetaan opettaja Länsimaan asunnon lähettyville, kuluvana vuonna.
*Toim. Huom. Villatehtaan läheisyyteen perustettiin Tehtaan koulu vuonna 1906.
(Hyvinkään sanomat 15.8.1933).
Kauppalan ja Herra Saviahon keskeinen aluevaihto hyväksyttiin
Sitten kun kauppala ryhtyy rakentamaan viemäriverkostoa, tulee kysymykseen myöskin puhdistuslaitoksen rakentaminen, sillä puhdistamatonta viemärivettä ei saa johtaa vesistöön. Ensiksi rakennettava viemäriosa tulee käsittämään kauppalan keskustan ja tehtaan ympäristön, joiden laskujohdot on suunniteltu yhtymään rautatien alikäytävän luona sen itäpuolella. Tämän alueen omistaja, herra K. Saviaho oli suostunut aluevaihdoilla luovuttamaan kauppalalle alueen puhdistuslaitoksen paikkaa varten, joka alue ammattimiehen lausunnon mukaan on tarkoitukseen sopiva. Hallituksen ehdotuksen mukaisesti valtuusto hyväksyi k. o. aluevaihtoa koskevan sopimuksen.
(Hyvinkään Sanomat 26.9.1933).
Palovesialtaan rakennuttaminen kaupunkisillan luo
Valtuusto myönsi 10.000 markkaa käyttövaroistaan n. s. Kaupunkisillan luo rakennettavan 20 X 20 m suuruisen palovesialtaan töiden aloittamiseksi. Ainakin aluksi mainittu vesiallas rakennetaan vain palotarvetta silmällä pitäen, joten uima-altaan rakentamisesta toistaiseksi luovuttiin. Tähän työhön, joka julistettiin kiireellisenä täytäntöön pantavaksi, käytetään etupäässä kauppalalta köyhäinhoitoa saaneita henkilöitä, jotka sitten luovuttavat osan palkastaan kauppalalle korvaukseksi saamastaan köyhäinavusta.
(Hyvinkään Sanomat 12.12.1933).
Likaviemärin rakennuskustannusten perimisasia jätettiin pöydälle
Vuonna 1934 tekivät Hyvinkään kauppala ja Hyvinkään Säästöpankki sopimuksen, jolla viimeksi mainittu oikeutettiin rakennuttamaan noin 240 metrin pituisen likaviemärin sopimuksessa mainittuun paikkaan kauppalassa. Samaan sopimukseen, jonka valtuusto hyväksyi, otettiin ehto, että kauppala lunastaa viemärin, jos Säästöpankki sitä kauppalalle tarjoaa, viemärin todellisia kustannuksia vastaavasta hinnasta. Sellainen tarjous on nyt tehty ja lunastus tulee siis kysymykseen.
Edellä mainitulla sopimuksella pyrittiin siihen, että kauppala voisi myöhemmin periä viemärin rakennuskustannukset asianomaisilta tontinomistajilta. Jos sellainen menettely tulisi kysymykseen, edellyttäisi se, että kauppala sitä ennen teettäisi suunnitelman kysymyksessä olevan sadealueen viemäriverkoston rakentamiskustannuksista, joka suunnitelma tulisi maksamaan noin 50.000–75.000 markkaa. Tonttijaon pitäisi tällä alueella olla samalla valmis ja vahvistettu, sillä tontin pinta-ala on tiettävästi ainoa peruste viemärin kustannusten jakamisessa. Kun tämä periminen näinollen on huomattavan monimutkainen ja vaikea sekä meille sovellutettavaksi sitä paitsi kyseenalainen siitä syystä, että suurin osa huvilanomistajista kykenee tuskin maksamaan tontilleen rakennettavia talojohtoja, pääviemärin kustannuksista puhumattakaan, on herännyt kysymys siitä, onko perimistä laisinkaan sovellutettava. Sellainen olisi kylläkin kauppalan keskustassa todennäköisesti mahdollista, mutta kun sitä ei voitane sivullepäin toteuttaa, niin olisi epäjohdonmukaista periä niiltäkään, jotka voisivat sen maksaa. Olisi siis päätettävä, rupeaako kauppala soveltamaan perimismenettelyä, joka ei ole pakollista, vaan rakennetaanko pääviemärit verotuksella koottavilla varoilla.
Hallitus oli ehdottanut, että valtuusto päättäisi likaviemärin pääjohdot rakennettavaksi kauppalan kustannuksella eikä kustannuksista perittäisi tontinomistajilta.
Asiaa ei valtuusto kuitenkaan tässä kokouksessa päättänyt, vaan jätti sen pöydälle tarkempien tietojen saantia varten.
(Hyvinkään Sanomat 15.3.1935).
Likaviemäriin liittymisestä perittävä korvaus
Asemakaavalaissa on säädetty, että tontinomistajat voidaan, jos valtuusto niin päättää, velvoittaa korvaamaan kauppalalle sen osan likaviemärin rakentamiskustannuksista, joka vastaa likaveden poistoa tonteilta. Kustannusten jakamisessa eri tontinomistajien kesken on lainsäädännössä edellytetty, että korkeussuhteiden johdosta eri verkostoksi muodostuvasta viemärinosasta tehdään tarkka rakennussuunnitelma ja kustannusarvio, jonka loppusumma jaetaan hyväksytyn ja oikeudenmukaisen perusteen mukaan kaikkien samaan verkostopiiriin kuuluvien tonttien kesken. Kun tällainen menettely vaatii kuitenkin huomattavasti varoja ja aikaa, on pyrittävä yksinkertaisempaan menettelyyn kustannusten perimisessä.
Osittain muunnellen hallituksen tekemää ehdotusta valtuusto päätti, että tontinomistajat ovat niissä osissa kauppalaa, joihin valtuusto päättää rakentaa viemärijohtoja, oikeutetut yhdistämään niihin talojohtonsa ehdolla, että he sitä ennen suorittavat kauppalalle osittaisena korvauksena likaviemärin rakentamisesta kerta kaikkiaan 5 markkaa tontilla olevien asuntorakennusten kunkin varsinaisen kerroksen lattianeliömetriä kohti sekä jonkin erikoislaitoksen kuten tehdaslaitoksen, liikkeen, bensiiniaseman, yleisen pesulan, yleisen saunan tai jonkun muun sellaisen käytöstä kauppalan hallituksen määräämän korkeammankin korvauksen.
(Hyvinkään Sanomat 24.5.1935).
Kauppala rakentaa vesipostin
Hämeen- ja Koulukatujen risteykseen.
Kun Yhdistyneet Villatehtaat Oy. rakentaa vesijohdon Urheilukentälle ja Lastentalolle, on Hyvinkään kauppala päättänyt yhteistoiminnassa Tehtaan kanssa rakentaa palosuojelutarkoituksia varten vesipostin Hämeen- ja Koulukatujen risteykseen, Teatteri Harjulan ja Tehtaan kansakoulun välille. Rakennustöihin ryhdytään hetimiten.
(Hyvinkään Sanomat 8.11.1935).
Viemärin rakentaminen Viertolankadulle
Kuluvan vuoden talousarvioon on otettu 45.000 markan määräraha, jolla on tarkoitus rakentaa noin 255 metrin pituinen viemärijohto Viertolankadulle Pengerkoskenkadusta asemalle päin. Jos näin tehdään, ei nykyisin avo-ojassa juoksevaa likavettä voida johtaa putkiin, koska rakennettavaksi suunniteltu osa ei ulotu putkiston nykyiseen päätekohtaan. Näin ollen pitäisi, jotta likavesi voitaisiin johtaa putkessa asutuksen ohi, rakentaa 512 metrin pituinen viemäri, jonka kustannusarvio on 91.740: - markkaa. Kustannusarviota laadittaessa on edellytetty 30 cm läpimittaisia putkia, joiden suuruus riittäisi likaveden poistamiseen. Viemärikysymyksiä tutkiva insinööri on kuitenkin sitä mieltä, että putkeen olisi johdettava myöskin sadevesi, jossa tapauksessa putken läpimitta pitäisi olla edellä mainittua suurempi. Siinä tapauksessa tulisi kustannusarvio kuitenkin nousemaan putken hinnan sekä sadevesikaivojen rakentamisen johdosta, mutta vielä ei ole tietoa, kuinka paljon?
Kun alussa mainitun viemäriosan rakentaminen on hyödytöntä, ellei sitä jatketa putkiston nykyiseen päätekohtaan asti, olisi ratkaistava, luovutaanko sanotun osan rakentamisesta tänä vuonna tahi rakennetaanko 512 metrin pituinen osa.
Hallitus oli ehdottanut, että valtuusto päättäisi rakentaa Viertolankadulle suunnitellun viemärijohdon kuluvana vuonna rautatiealueesta Pengerkoskenkatuun asti, mikä välimatka on 512 metriä, sellaisena kuin insinööri W. Starckin ehdotus tulee edellyttämään, elleivät kustannukset tuntuvasti nouse edellä mainitusta 91.740: - markan arviolaskelmasta.
Käsiteltyään asiaa päätti valtuusto kuitenkin jättää asian pöydälle, koska se on vielä keskeneräinen.
(Hyvinkään Sanomat 17.4.1936).
Kunnalliskodin vesijohtotyöt
Kunnalliskodin kaivon vedenpinta on kuivan kesän vaikutuksesta siinä määrin alentunut, ettei kaivosta saada kunnalliskodin tarvitsemaa vesimäärää, vaan sitä varten on rakennettava vesijohto toiseen kaivoon. Vesijohdon rakentamistyöt on jo aloitettu ja tulevat ne maksamaan 7.500 markkaa. Hallituksen ehdotuksen mukaisesti valtuusto päätti hyväksyä edellä mainitun vesijohtotyön teettämisen sekä päätti ottaa siitä johtuvat menot ensi vuoden talousarvioon.
(Hyvinkään Sanomat 16.10.1936).
Hanke vedennostomoottoreista kansakoulujen kaivoihin jätettiin pöydälle
Laatiessaan ehdotusta kuluvan vuoden talousarvioksi jätti hallitus huomioonottamatta kansakoulujen johtokuntain ehdotuksen vedennostomoottorien hankkimisesta kansakoulujen kaivoihin ja vesijohtojen rakentamisesta kaivoilta saunoihin. Kansakoulujen opettajat olivat uudelleen esittäneet asian johtokunnille perustellen sitä m.m. sillä, että heille tuottaa vaikeuksia talousapulaisten saanti, kun vesi on käsivoimin nostettava verraten syvistä kaivoista. Johtokunnat olivat puolestaan suhtautuneet myönteisesti opettajain tässä kysymyksessä tekemään esitykseen, koska se voidaan toteuttaa verraten pienin kustannuksin, tehden ne noin 6000 markkaa koulua kohti.
Hallitus oli ehdottanut, että valtuusto päättäisi jättää asian pöydälle täydellisen rakennussuunnitelman ja kustannusarvion laatimista varten. – Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 6.9.1938).
Viemärirasitteen määrääminen eräälle tontille
Kun Hämeenkatua ei ole varustettu likaviemärillä rakennuskorttelin n:o 101 a kohdalla, on sanotussa korttelissa sijaitsevan tontin n:o 3 viemäri suunniteltu johdettavaksi Ahjonkadun viemäriin samassa korttelissa olevan tontin n:o 7 poikki. Tämä suunnitelma voidaan nyt toteuttaa esteittä, kun kauppala omistaa viimeksi mainitun tontin, mutta oikeus viemärin rakentamiseen ja kunnossapitämiseen tontin n:o 7 alueella oli omistusoikeuden siirtymisen varalta merkittävä tämän tontin pysyväksi rasitteeksi.
Hallitus oli ehdottanut valtuuston päättävän, että rakennuskorttelissa n:o 101 a sijaitsevalle tontille n:o 3 johdetaan yleinen viemäri samassa korttelissa sijaitsevan tontin n:o 7 kautta ja että tämän viemärin rakentamis- ja kunnossapito-oikeus merkitään tontinmittauksessa viimeksi mainitun tontin pysyväksi rasitteeksi. – Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 7.3.1939).
Ahjonkadun likaviemärin jatkaminen ja rautatiealueella sijaitsevan likaviemärin uudelleen rakentaminen
Myydessään Hyvinkään kunnalle tontin n:o 3 rakennuskorttelista n:o 101 a sitoutui kauppala tarvittaessa rakentamaan yleisen viemärin sanotun tontin rajalle, jossa n.s. talojohto yhdistetään yleiseen viemäriin. Kun kunta saadun tiedon mukaan ryhtyy piakkoin rakentamaan tonttiaan, on kauppalan ryhdyttävä hyvissä ajoin toimenpiteisiin viemärin rakentamiseksi sovittuun kohtaan asti. Työ voitaisiin muuten suorittaa keväällä, mutta kun kauppalassa on nykyään 20–30 työtöntä, joille ei voida järjestää muuta hyödyllistä työtä, olisi tämä viemärityö aloitettava hetimiten työttömyyden lieventämistä silmällä pitäen. Samasta syystä olisi rakennetta uudelleen ja sijoitettava määrättyyn paikkaan se osa likaviemäriä, joka sijaitsee rautatiealueella pääradan yli johtavasta sillasta etelään päin (Imatran linjan kohdalle asti).
Hallitus oli ehdottanut valtuuston päättävän, että Ahjonkadun likaviemäriä jatketaan ensi tilassa korttelissa n:o 101 a sijaitsevan tontin n:o 7 kohdalle ja sen poikki tontin n:o 3 rajalle asti ja että rautatiealueella Viertolankadun kohdalla oleva likaviemärin osa rakennetaan uudestaan ja sijoitetaan Rautatiehallituksen määräämään paikkaan. – Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 7.3.1939).
Veden puhdistaminen Palojoessa
Veden tutkimustoimenpiteitä suoritettu.
Noin vuosi sitten tekivät maanviljelijä Martti Eerola y.m. asianomaiseen paikkaan valituksen Palojoen veden likaisuudesta. Vesi mainitussa joessa on nimittäin niin likaista, ettei sitä uskalleta antaa eläimillekään. Tämän valituksen johdosta suoritettiin jo viime syksynä veden tutkiminen Palojoessa. Toinen tutkiminen suoritettiin tänä keväänä ja kolmas tutkiminen tullaan suorittamaan heinä-elokuun vaihteessa, jonka jälkeen asiassa voidaan odottaa lopullisia päätöksiä.
(Hyvinkään Sanomat 20.6.1939).
Vesijohtolaitteiden asentaminen Puolimatkan ja Tehtaan kansakouluihin
Valtuustolle oli aikaisemmin esitetty kysymys vedennostomoottorien hankkimisesta Puolimatkan ja Tehtaan kouluihin, mutta asia jätettiin silloin pöydälle. Asiaa edelleen tutkittuaan oli hallitus tullut siihen tulokseen, että näihin kouluihin olisi asennettava vesijohdot saunaan, oppilaseteisiin ja keittiöihin, koska oppilaille siinä tapauksessa voitaisi järjestää nykyaikaiset terveelliset juomalaiteet ja vedennostoa muihin tarpeisiin helpotettaisiin. Rakennussuunnitelma olisi toteutettava samalla kertaa kokonaisuudessaan, koska kustannukset nousevat suuremmiksi, jos työt suoritetaan asteittain, esim. ensin saunaan ja toisena vuonna koulurakennukseen.
Hallitus oli ehdottanut valtuuston päättävän, että Puolimatkan ja Tehtaan kansakouluihin asennetaan kuluvan vuoden aikana vesijohtolaitteet ja että niistä johtuvat menot otetaan ensi vuoden talousarvioon. – Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 5.9.1939).
Paloallas Nummisiltaan
Kauppalan palolautakunta oli paloturvallisuutta ja väestönsuojelua silmälläpitäen ehdottanut, että kauppala kaivauttaisi suurehkon eli noin 150–200 kuutiometriä sisältävän vesialtaan Nummisillan asutuksen läheisyyteen, Karkkilan radan ja Hyvinkäänkylän tien kulmaukseen. Kaivaustyö tulisi maksamaan 3.600 markkaa. Alue on lähteistä seutua, joten allas täyttyisi luonnonvaraisesti. Maanomistaja oli suostunut altaanrakentamiseen.
Hallitus oli ehdottanut, että valtuusto päättäisi teettää edellä mainitun vesialtaan ja huomioida sen aiheuttamat menot vuoden 1940 talousarviossa. – Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
(Hyvinkään Sanomat 28.11.1939).
Likaviemärin rakentaminen rautatiealueelle
Kun Hyvinkäänkadun likaviemäriä vuonna 1934 rakennettiin, päättyi se pääradan yli johtavan sillan kohdalle. Siitä alkaen sauna Imatran kohdalle asti on vielä käytännössä vanha yksityinen viemäri 291 metrin pituudelta, vaikka sen putket olivat jo sanottuna vuonna rikkinäisiksi kuluneita. Tämä viemäriosa pitäisi nyt rakentaa uudelleen ja samalla sijoittaa se vähintään 7 metrin etäisyyteen lähimmästä rautatieraiteesta eli rataluiskaan, jossa se paikoittain tulee kaivettavaksi noin 4 metrinkin syvyyteen. Työ voidaan vaikeuksitta suorittaa kylmänäkin vuodenaikana, koska maan jäätyminen kaivannon syvyyden vuoksi ei sanottavasti haittaa työn suorittamista. Kustannusarvio päättyy 45.000 markkaan.
Hallitus oli ehdottanut, että valtuusto päättäisi edellä mainitun viemärinosan rakennettavaksi sen mukaan kuin siihen käytettäviä tarvikkeita saadaan hankituksi ja menoihin käytettäväksi viemärien rakentamista varten myönnettyä määrärahaa. – Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen.
(Hyvinkään sanomat 28.11.1939).
Hyvinkään kauppalan rakennettava likaveden puhdistuslaitos
Lääninhallitus antanut päätöksensä vanhassa valitusasiassa.
Heinäkuun 8 päivänä antamallaan päätöksellä on Uudenmaan lääninhallitus velvoittanut Hyvinkään kauppalan 10.000 markan sakon uhalla yhden vuoden kuluessa siitä lukien, jolloin mainittu päätös saavuttaa lainvoiman, järjestämään likaviemärinsä niin ettei niistä synny terveydellisiä haittoja. Toisin sanoen kauppalan on mainitun ajan kuluessa rakennettava likavedenpuhdistuslaitos.
Kuten tunnettua on lääninhallitus antanut yllämainitun päätöksensä sen valituksen johdosta, jonka eräät Palojoen y.m. maanviljelijät aikoinaan lääninhallitukselle tekivät Hyvinkään kauppalasta Palojoen kylän halki virtaavan joen veden likaisuudesta. Jokeen nimittäin johtavat useat kauppalan viemärit.
(Hyvinkään sanomat 2.8.1940).