18. Tarkennuksia vesijohtolaitoksen 1950-luvun alun toimintaan

Tämän jakson numero 18 tapahtumat sijoittuvat vuosien 1950–1955 välille.

Tarkennuksia vesijohtolaitoksen 1950-luvun alun toimintaan

Kunnalliskertomuksesta 1950

Rakennustoimisto – Yleistä

Rakennustoimiston henkilökunnassa tapahtui vuoden kuluessa huomattavia muutoksia. Rakennusmestari Nikolai Järvinen sairastui ja johti hänen sairautensa lopulta 21.11.1950 kuolemaan. Näin menetti rakennustoimisto erittäin tunnollisen työnjohtajan, jonka pääasiallisin tehtävä oli katujen ja teiden kunnossapito.

Rakennusosasto – Suunnittelutyöt

Viemäreiden suunnittelu on antanut erittäin paljon työtä. Tämä on tehtävä, jolle tekijän pitäisi saada paneutua kokonaan, mutta pakko on ollut asiaa viedä eteenpäin vain muun työn lomassa.

Verkoston yleissuunnitelmaa on tutkittu katuprofiilien laadinnan yhteydessä, n. 210 ha:n laajuiselle alueelle. Kauppalan länsipuolella olevan n. 300 ha:n laajuisen sadealueen viemäröintisuunnitelma on valmistunut käsittäen se viemäriprofiilien suunnittelun putkimitoituksineen, kustannusarvioineen ja karttoineen sekä määrittelyn erilaisten tonttien, puistojen, katujen ym. maa-alain osalle. Verkoston pituus täällä on 27,3 km. Tämä sadealue on sitten jaettu pienempiin alueisiin, joille kullekin on tehty oma viemäröimissuunnitelma seuraavasti:

Seuraavat viemärisuunnitelmat ovat työn alla:

Rakenteilla olevalle likaveden puhdistuslaitokselle johtava pääviemäri on myöskin suunniteltu kevennysaukkoineen.

Vesitorni, säiliön tilavuus 1200 m³ ja vedenpinnan korkeus +150,00 (m mpy.), valmistui putkitöitä lukuun ottamatta siihen mittaan, ettei enää voitu työtä jatkaa, kun kauppalanhallitus päätti, että tornin alaosiin suunnitellaan ja rakennetaan valmistavan poikain ammattikoulun työsalit neljään (4) kerrokseen. Tornin urakoi Rakennustoimisto Martti Vesanto Oy.

Kauppalan varaston rakennukset

Päärakennus verhottiin sementtitiilillä ja rapattiin sekä maalattiin. Autotalliin tehtiin teräsbetonipermanto ja ovien edustalle teräsbetonilaatat. Vesijohtolaitoksen korjauspajaan tehtiin pölkkylattia ja osittain betonipermantoa.

Puistot

Keskusaukiolla suoritettiin Uudenmaankadun vesi- ja viemärijohtotyön vuoksi uudesti järjestely.

Uudet katutyöt

Kutojan- ja Puutarhakadulla suoritettiin karkea tasaus viemärityön yhteydessä.

Uudet viemärit

Seuraavissa taulukoissa esitetään lyhyesti vuoden kuluessa tehdyt viemärit:

*Toim. huom. Hanhojankadun sijaintia emme ole onnistuneet vielä selvittämään.

Uudet vesijohtotyöt

Näistä on tehty selkoa jälempänä olevassa vesijohtolaitoksen vuosikertomuksessa.

Mittausosasto

Vuonna 1950 on mittausosaston johtajana ollut rakennusmestari Selim Holmari kesäkuun 8. päivään saakka, jolloin kauppalangeodeetin virkaan tuli dipl. insinööri Kalevi Eranti ja rakennusmestari Holmari siirtyi rakennusosastolle.

Peruskartoitus – Yksityiskohtainen mittaus

Yksityiskohtainen mittaus eli ns. pikkumittaus on suoritettu vuoden aikana mm. Sveitsin vedenottoalueella.

Peruskartoitus – Pintavaakitus

Edellisessä kohdassa mainituilla alueilla on suoritettu pintavaakitukset normaaliin tapaan lukuun ottamatta Sveitsin aluetta, jossa vaakituksella määrättiin 50 ja jopa 25 sm:n käyrät. Lisäksi on vaakittu vesitornin ja (likaveden) puhdistuslaitoksen alueet.

Liikeyritykset – Vesijohtolaitos

Vuosi 1950 on vesijohtolaitoksen osalta kulunut suunnilleen odotusten mukaisesti. Sanottavia häiriöitä ei ole sattunut sen jälkeen, kun alkuvuodesta lisättiin putkikaivoja vedenottopaikalle ja hankittiin pumppuasemalle polttomoottoripumppu sähkövirran katkeamisen varalle. *

*Toim. huom. Hyvinkään kaupungin vesilaitoksella pitkän uran vuosina 1974–2018 tehnyt pumppuasemanhoitaja Esa Flinkman kertoi, että tämä polttomoottoripumppu oli vuosikymmentenkin jälkeen Sveitsin vedenottamolla. Pumpun pakoputki jäi vedenottamorakennuksen seinälle vielä silloinkin, kun itse pumppu jo poistettiin kohteesta. Hyvinkään Vedellä oli siten ensimmäinen ”varavoimalaite” jo vuonna 1950.

Laajennustyöt

Huomattavin laajennustyö on ollut uuden, 1200 m³ sisältävän vesitornin rakentaminen. Torni saatiin vuoden loppuun mennessä suunnilleen valmiiksi, vain putkityöt olivat keskeneräiset, kun putkien toimitus venyi huomattavasti yli sovitun toimitusajan. Vanha puutorni on jo yli-ikäinen ja ränsistynyt. *

*Toim. huom. Sveitsin puurakenteinen vesitorni sortui kesäkuun alussa vuonna 1951.

Uusi verkoston laajennus selviää alla olevasta taulukosta:

Vuoden päättyessä oli verkoston laajuus seuraava:

Vesijohtoveden kulutus on kauppalassa kiihtyvässä kasvussa, kuten alla olevasta taulukosta ilmenee:

Varmaankin olisi veden puuttumisesta sattunut vakavia häiriöitä, ellei pumppuasemalle olisi hankittu polttomoottorilla käyvää varapumppua. Pumpun teho on 2000 l/ min ja moottori 80 hv, 4-tahtinen Wickström. Se ehti olla toiminnassa sähkön katketessa vuoden aikana yhteensä 35 tuntia ja pumpata vettä noin 3800 m³.

Uusien putkikaivojen rakentaminen lisäsi tuntuvasti veden saantia ja saadaan sitä nyt suunnilleen niin paljon, kuin 10” valtaputkea pitkin voidaan kauppalaan pumpata. Tämä määrä on kuitenkin suurimman päiväkulutuksen aikana jo kevättalvella 1951 liian pieni ja on veden käyttöä silloin säännösteltävä, ellei uuden vesitornin varastosäiliö ole jo silloin käytettävissä.

Vedenkulutus voidaan jakaa eri perusteiden mukaan esim. seuraavasti:

Käytössä olevien vesimittarien luku on vuoden kuluessa lisääntynyt 72:lla ja oli niitä vuoden lopussa 209 kpl. Läpimitat näkyvät seuraavassa esittelyssä:

Kunnalliskertomuksesta 1951

Yleisten töiden lautakunta

Lautakunnan kokouksiin on lautakunnan lisäksi ottanut osaa hallituksen edustajana kauppalanjohtaja Jorma Tuominen, rakennustoimiston edustajina alkuvuodesta kauppalaninsinööri Tauno Muotinen, ja loppuvuodella kauppalaninsinööri Jorma Kilpi ja työpäällikkö V. J. Massinen.

Työviikko on ollut 47 tuntinen paitsi kesäaikana 45 tuntinen ja marras-tammikuussa 44–47 tuntinen. Talviaikana työpäivän pituus on ollut erilainen siitä syystä, että vesijohto- ja puusepänverstaalla on voitu tehdä normaalia työpäivää, kun taas muilla työmailla on pimeyden takia jouduttu aloittamaan työt myöhemmin.

Rakennusosasto – suunnittelutyöt

Viemäri- ja vesijohtosuunnitelmia ja niihin liittyviä erilaisia kartta- ja rakennepiirustuksia on laadittu 18 kpl. kauppalan alueen 81 lehteä käsittävä kartasto viemäri-, katu- ja vesijohtomerkintöineen saatiin alustavasti kuntoon.

Huonerakennustyöt

Vesitorni valmistui vesisäiliön osalta, mutta torniin suunniteltua ammattikoulua ei sen sijaan päästy alkamaan. Tornin urakoi Rakennustoimisto Martti Vesanto Oy.

Laskutustyönä alettiin rakentaa kauppalan (likaveden) puhdistuslaitosta (Rääkänpäähän). Työn suorittajana on Yleinen Insinööritoimisto Oy. Työt jatkuvat seuraavallekin vuodelle.

Ammattikoulun lämpökanava vesitornista lämpökeskukseen rakennettiin samanaikaisesti vesi- ja viemärijohdon kanssa.

Viemärit

Vuoden kuluessa rakennettiin viemäriä yhteensä 6060 metriä. Vuoden päättyessä oli viemäriverkoston laajuus 28307 metriä. Lisäksi oli avoviemäriä 2665 metriä, josta jouduttiin avaamaan 520 metriä.

Koneet

Vesi- ja viemärityömailla on ollut vuokrattuna kaivinkone, jolle kaivuutyö on järjestetty urakalla.

Työttömyystyöt

Työttömyystyöt oli sijoitettu Kruununpuiston alueelle, joka miltei kokonaisuudessaan saatiin viemäröityä. Toisena työttömyystyömaana oli radan itäpuolella oleva pääviemäri, jota syksyllä uuden työttömyyskauden alkaessa jatkettiin.

Peruskartoitus

Mittausosasto on ryhtynyt toimenpiteisiin uuden runkoverkoston aikaansaamiseksi. Kohdassa 2. * mainittujen töiden vuoksi voitiin uuden kolmioverkon suunnitteluun ryhtyä vasta vuoden loppupuolella, jolloin suoritettiin laajahkoja maastotutkimuksia, rakennettiin asemakaava-alueen ulkopuolelle seitsemän (7) tilapäistä tähystyslavaa sekä suoritettiin suunnittelutyön vaatimat koehavainnot.

*Toim. huom. Kauppalanvaltuuston päätöksen mukaisesti on kuluvan vuoden aikana ryhdytty toimenpiteisiin kauppalan yleiskaavan laatimiseksi.

Liikeyritykset – Vesijohtolaitos

Vesijohtolaitos on toiminut rakennustoimiston johdon ja valvonnan alaisena. Vuosi 1951 on laitoksen osalta kulunut odotusten mukaan, eikä mitään sanottavaa häiriötä ole tapahtunut.

Laajennustyöt

Uusi 1200 m² sisältävä (Ammattikoulun) vesitorni valmistui niin, että se voitiin ottaa käytäntöön toukokuussa muutamaa päivää aikaisemmin hajonneen vanhan puisen tornin tilalle.

Uutta vesivesijohtoverkostoa rakennettiin yhteensä 3470 metriä. Vuoden päättyessä oli vesijohtoverkoston laajuus 26246 metriä.

Veden kulutus

Vedenkulutus on jatkuvasti kasvanut, joten vedensaannin turvaamiseen ja jatkuvaan lisäämiseen on edelleen kiinnitettävä huomiota. Suurimmat kuluttajat ovat Yhdistyneet Villatehtaat Oy, Helsingin Verkatehdas Oy ja valtio. Näistä Villatehtaalle on voitu toimittaa vain ns. ”yövettä” *

*Toim. huom. Yövesi = Pienen kulutuksen aikaan (yöaikaan) muuten ylivuotoon menevä vesi.

Veden kulutus oli vuonna 1951 yhteensä 655.736 m³, kun se vuonna 1950 oli yhteensä 555.850 m³.

Veden kulutus voidaan perusteiden mukaan jakaa esim. seuraavasti:

Veden puhdistus

Toimitetuissa vesijohtoveden tutkimuksissa on todettu veden sisältävän rautaputkia syövyttävää hiilihappoa. Hapon poistamiseksi on pumppuasemalle jouduttu asentamaan kuivasyöttölaite, joka on ollut käytössä elokuusta alkaen ja on siinä käytetty teknillistä soodaa. * Tämä jonkin verran aiheuttaa lisäkustannuksia, mutta toisaalta taasen lisää kalliin putkiverkoston ikää.

Teknillinen sooda = Natriumkarbonaattia.

Vesimittarit

Käytössä olevien vesimittarien luku on vuoden kuluessa lisääntynyt 119 ja oli niitä vuoden lopussa 320 kpl.

Vesitaksa

Mittarin mukaan veden kulutus m³ vuosinelj. Hinta mk/ m³

Henkilöluvun mukaan:

150 markkaa hengeltä neljännesvuodessa, jos ei ole saunaa eikä WC:tä, kuitenkin vähintään 500 markkaa talolta.

300 markkaa neljännesvuodessa hengeltä, jos sauna tai WC tai molemmat, kuitenkin vähintään 1000 markkaa talolta.

Jos kulutus on 25.000 m³ neljännesvuodessa tai suurempi tai jos vettä otetaan yöaikana, on kauppalanhallituksella oikeus myöntää poikkeuksia edellä mainituista vesimaksuista.

Mittarin vuokrat:

Kunnalliskertomuksesta 1952

Rakennusosasto

Kuluneen vuoden aikana on voitu suorittaa huomattavasti enemmän suunnittelutöitä kuin aikaisemmin, koska nykyisin on arkkitehti ja kaksi piirtäjää vakinaisesti suunnittelupuolella.

Katu- ja viemäriprofiileita niihin liittyvine erikoispiirustuksineen.

Huonerakennustyöt

Vesitornin yhteyteen suunniteltu ammattikoulu ja siihen liittyvä lämpökeskus saatiin rakennetuksi kuluneen vuoden aikana. Ammattikoulun osuus on 5.300 m³ ja lämpökeskuksen osuus 1912 m³. Työ oli kokonaisurakkana, ja urakoi sen Rakennustoimisto Martti Vesanto Oy.

Edellisenä vuonna aloitettu (likaveden) puhdistuslaitoksen työ saatiin loppuun suoritetuksi. Työn suoritti Yleinen Insinööritoimisto Oy laskutyönä. Kaikilla edellä mainituilla uudisrakennuksilla on kauppalan puolesta toiminut rakennustyönvalvojana rak. mest. Yrjö Moisio.

Korjaustyöt

Välenojan tilan päärakennuksessa kunnostettiin kauppalan arkkitehdille asunto, asennettiin vesi- ja viemärijohdot.

Sementtivalimo

Töissä on koko kesän ajan ollut toukokuusta lokakuuhun kolme (3) miestä. Etupäässä valettiin 60 ja 70 sm uurreputkia, sekä 100 sm kaivonrenkaita, kaivonkansia ja venttiilien aluslevyjä.

Viemärit

Vuoden päättyessä oli viemäriverkoston laajuus 33611 metriä. Lisäksi oli avoviemäriä 2665 metriä, josta jouduttiin avaamaan 520 metriä.

Puhtaanapito

Kaatopaikalla on ollut vakinainen hoitaja vuoden ajan. Likavedenpuhdistuslaitoksen valmistuttua keväällä voitiin se ottaa heti käytäntöön. Puhdistuslaitoksen hoitajana on 4.6.1952 alkaen toiminut Lauri Puha.

Koneet

Kaivinkone hankittiin helmikuussa, ja on sitä tämän jälkeen käytetty viemäri- ja vesijohtokanavia kaivettaessa sekä sorakuopalla soran kuormauksessa. Lisäksi on ollut vuokrattuna raivaustraktori, jolla on avattu ja tasattu katuja ja täytetty jonkun verran viemäri- ja vesijohtokanavia.

Työttömyystyöt

Työttömyystöinä tehtiin alkuvuodesta puhdistuslaitokselle menevä pääviemäri radan itä- ja länsipuolella. Suokadun viemärityö ja kauppalankadun leikkaus saatiin alkuun, jossa töitä jatkettiin syksyllä työttömyystöiden alkaessa. Uusia työttömyystöitä avattiin syksyllä Viertolankadun viemäri ja Sveitsin uudelle (likaveden) puhdistuslaitokselle menevä pääviemäri, johon samassa tulee vesijohdon pääputkisto.

Peruskartoitus

Vuoden aikana on mittausosaston toimesta suunniteltu, rakennettu, havaittu ja tasoitettu kauppalan uusi kolmioverkko, joka sisältää 8 kpl 1 lk:n kolmiopisteitä, 2 kpl perusviivan päätepisteitä sekä 14 kpl 2–3 lk:n kolmiopisteitä. Kolmioverkko on liitetty neljän valtakunnan kolmiopisteen avulla valtakunnan yleiseen koordinaatistoon. Koko kolmioverkko muodostuu siis 1-, 2- ja 3 lk:n perusviivan suurennus- sekä liitosverkoista ja sisältää kaikkiaan 28 kpl kolmiopistettä. Vuoden aikana on rakennettu 9 kpl uusia kolmiomittaustorneja, joiden yhteenlaskettu pituus on 133 metriä. Kuusi vanhaa kolmiomittaustornia on korjattu. Tornit rakennettiin talvella, kolmioverkko havaittiin kesällä ja tasoituslasku tehtiin syksyllä.

Uuteen kolmioverkkoon nojautuva monikulmioverkosto suunniteltiin, osittain rakennetiin ja mitattiin vuoden 1952 aikana. Monikulmiomittausta, johon sisältyy sekä kulman- että sivumittaus, suoritettiin tällöin 46.116 m.

Liikeyritykset - Vesijohtolaitos

Vesijohtolaitos on toiminut rakennustoimiston johdon ja valvonnan alaisena. Vuosi on laitoksen osalta kulunut odotusten mukaan, mitään sanottavampaa häiriötä ei ole tapahtunut.

Laajennustyöt

Pumppuaseman laajentamista ja uuden pumppuaseman rakentamista varten toimitettiin koepumppauksia ja alustavia suunnitelmia.

Uutta vesivesijohtoverkostoa rakennettiin yhteensä 2393 metriä.

Veden kulutus

Vedenkulutus on jatkuvasti kasvanut, joten vedensaannin turvaamiseen ja jatkuvaan lisäämiseen on edelleen kiinnitettävä huomiota. Suurimmat kuluttajat ovat yhdistyneet Villatehtaat Oy, Helsingin Verkatehdas Oy ja valtio.

Veden kulutus oli vuonna 1952 yhteensä 799.613 m³

Vedenjakelu on voitu suorittaa suurin piirtein mittarien kautta. Ainoastaan 11,62 % on jouduttu laskuttamaan ilman mittaria. Suurteollisuuslaitosten kulutus on 45 % kokonaiskulutuksesta, ja muu kulutus 55 % siihen laskettuna yksityis-, kauppalan- ja laskuttamaton kulutus.

Veden puhdistus

Koska veden on todettu sisältävän putkia syövyttäviä happoja, niin tämän haitan poistamiseksi on käytetty alkuvuodesta teknillistä soodaa ja loppuvuodesta kalkkia. *

*Toim. huom. Kalkki = Kalsiumhydroksidia.

Asukasta kohden on vedenkulutus ollut noin 146 l/ vrk. Vastaava luku Helsingistä vuodelta 1950 on 209,5 l/ vrk.

Kunnalliskertomuksesta 1953

Erinäisiä sosiaalisia tehtäviä koskevat asiat

Päätettiin myöntää varoja 3.300.000 markkaa työttömyystöitten järjestämistä varten. Määrästä osoitettiin Sveitsin alueen likaviemärin rakentamiseen 2.000.000 markkaa sekä vesijohtoa varten 1.000.000 markkaa ja sepelinmurskaamista varten 300.000 markkaa (13 §).

Yleisiä töitä ja rakentamista koskevia asioita

Hyväksyttiin Oy Yleisen Insinööritoimiston laatima kauppalan yleisviemärisuunnitelma (27 §).

Myönnettiin 400.000 markan määräraha Puutarhakadun viemärin yhdistämiseksi (likaveden) puhdistuslaitokseen johtavaan viemäriin (14 §).

Myönnettiin 1.840.000 markan määräraha viemärin rakentamista varten Teollisuuskadulle ja Sähkökadulle sekä 2.810.000 markan määräraha vesijohdon rakentamiseen Kerkkolankadulla (15 §).

Hyväksyttiin yleisten töiden lautakunnan ja rakennustoimiston uudet johtosäännöt (5 §).

Kiinteätä omaisuutta ja pääomataloutta koskevat asiat

Päätettiin ostaa tilanomistaja Einari Korkkiselta Talvisilta-nimisestä tilasta vesilaitoksen pumppuasemalle johtavaa tietä varten 2430,3 m² maa-aluetta. Kauppahinnaksi hyväksyttiin 150.000 markkaa. Kauppa päätettiin 1. päivänä huhtikuuta 1953 (8 §).

Päätettiin ostaa Perttula-nimisestä tilasta RN:o 18³²⁵ 5235,7 m² maata sekä Vellamo-nimisestä tilasta RN:o 18³⁶⁰ 1487,4 m² aluetta vesijohdon rakentamista varten. Hinnaksi määrättiin 60 markkaa neliömetriltä. Perttulan tilasta ostettavaa aluetta koskeva kauppa päätettiin 22. päivänä kesäkuuta 1953. Vellamon tilasta ei aluetta ole kertomusvuoden aikana ostettu (4 §).

Päätettiin anoa Valtioneuvostolta oikeutta pakkolunastaa vedenottoalueeksi noin 0,75 hehtaarin suuruinen alue Hyvinkään kunnan Hyvinkäänkylästä (7 §).

Erinäiset valtiontehtävät - Työasiain lautakunta

Työttömyyden lieventämistä tarkoittavina työmaina Hyvinkään kauppala oli avannut seuraavat työt:

Sveitsin viemäri- ja vesijohtotyö ja valtion avustama Suokadun viemärityö.

Palotoimi - Palotarkastus ja nuohous

… Sen ohessa on toimitettu kaksi (2) kertaa palopostien, joita on 161 kappaletta, tarkastus.

Terveydenhoito - Terveydenhoitolautakunta

Terveydenhoitolautakunta on suorittanut sille terveydenhoitolain ja terveydenhoitosäännön sekä kauppalan terveydenhoitojärjestyksen mukaan kuuluvat tehtävät. Erikoista huomiota lautakunta on kiinnittänyt elintarvikkeiden kuntoon sekä juomavesi- ja viemärikysymyksiin.

Terveydenhoidon katsaus

Yleinen rottien hävittäminen toimitettiin koko kauppalan alueella marraskuun 10.–17. päivinä ja on rottien hävittämistä jatkettu pahimmissa kohteissa vuoden loppuun saakka. Rottien hävittämiseen on käytetty pääasiassa Warfarin-nimistä myrkkyä, joka on osoittautunut käyttökelpoiseksi. *

*Toim. huom. Varfariini on laajassa käytössä oleva veren hyytymistä estävä lääke, jota käytettiin aiemmin yleisesti rotanmyrkkynä.

Kaivovesien kemiallisia ja bakteriologisia näytteitä on otettu kahdeksan (8) ja teollisuusjätevesistä kaksi (2) näytettä.

Yleiset työt - Yleisten töiden lautakunta

… Lautakunnan kokousiin on ottanut osaa kauppalanhallituksen edustajana kauppalanjohtaja Jorma Tuominen, rakennustoimiston edustajana kauppalaninsinööri J. Kilpi ja työpäällikkö V. J. Massinen sekä oman alansa ammattiasioissa arkkitehti R. Sammalkorpi, geodeetti Paavo Laitila ja puutarhuri E. Melaja. Lautakunnan sihteerinä toimi alkuvuoden Aune Yli-Kovero ja loppuvuoden J. H. Yli-Kovero uuden johtosäännön mukaan virkatehtäviin kuuluvana.

Rakennustoimisto - Yleistä

Työntekijämäärä on vuoden kuluessa huomattavasti lisääntynyt. Koko vuoden rakennustoimiston alaisissa töissä olleiden työntekijöiden määrä oli 87. Työviikko on ollut 46,5 tuntinen, paitsi kesäaikana 45 tuntinen ja marras-helmikuussa 44–46,5. Talven aikana on työpäivän pituus ollut erilainen syystä, että vesijohto ja puusepänverstaalla on voitu tehdä normaalia työpäivää, kun taas muilla työmailla pimeyden takia työt on jouduttu alkamaan myöhemmin.

Rakennusosasto - Suunnittelutyöt

Kauppalan varastoalueen yleissuunnitelma. Autotalli kuudelle (6) autolle em. alueella (Torikadun vanha varikko).

Katu- ja viemäriprofiileja erikoispiirustuksineen.

Uuden puhdistuslaitoksen maaperätutkimus *

*Toim. huom. Sveitsin harjun kupeella sijainnut likaveden puhdistuslaitos, joka oli toiminnassa vuosina 1956–1966.

Huonerakennustyöt

Pumppuasemalle Sveitsiin rakennettiin 70 m³ kokoojakaivo. Työn suoritti urakalla Yleinen Insinööritoimisto Oy Helsingistä.

Kaikissa rakennuksissa on kauppalan puolesta toiminut rakennustyön valvojana rak. mest. Yrjö Moisio.

Sveitsin pumppuasemaa laajennettiin rakentamalla pumppuaseman läheisyyteen toinen 175 m³ tiilinen pumppuhuone.

Sementtivalimo

Töissä on kesän ajan ollut kolme-neljä miestä. Valimolla valmistettiin 70 sm NP putkea 808 kpl, kaivonrenkaita 100 sm 362 kpl ja 80 sm 25 kpl, likakaivon kansien alustalevyjä 100 sm 55 kpl ja 80 sm 95 kpl, aitatolppia, palopostin- ja venttiilien aluslevyjä 314 kpl ym. pienempää sementtivalimotuotetta.

Viemärit

Uutta viemäriä rakennettiin eri puolille kauppalaa mm. Suokadulle, Kauppalankadulle ja Väinölänkadulle 4135 metriä. Viemäriverkoston kokonaispituus oli 31.12.1953 yhteensä 37746 metriä sisältäen kolme (3) tulva-aukkoa.

Puhtaanapito

(Likaveden) puhdistuslaitoksella Rääkänpäässä on jouduttu toimittamaan erinäisiä korjauksia, jotta se on voinut toimia moitteettomasti.

Varasto ja työkalusto

Pajassa ja vesijohtoverstaalla on suoritettu kaluston kunnostamista, auto- ym. korjauksia sekä muihin töihin liittyvät metallialan työt. Kaluston hankinnoista ovat mainittavimmat Atlas Diesel itsepyörivä kallioporakone varusteineen, kenttäaura ja halonpilkkomiskone.

Koneet

Pakettiauto on ollut käytössä jatkuvasti ja on toimittanut sellaiset ajot, jotka aikaisemmin tehtiin hevosella. Kaivinkone on ollut jatkuvasti käytössä vesi- ja viemärijohtokanavilla sekä sorakuopalla soran kuormauksessa. Yksityisiltä on ollut vuokrattuna raivaustraktori, jolla on avattu ja tasattu katuja ja täytetty jonkun verran viemäri- ja vesijohtokanavia.

Sora- ja savialueet

Kauppalassa on kolme sorakuoppaa ja sijaitsevat ne Sahanmäessä, Välenojalla ja Paavolan metsäalueella. Soraa on myyty n. 6500 m³. Kauppalan oma sorankäyttö on n. 8800 m³. Soran myynti yksityisille lopetetiin syksyllä.

Työttömyystyöt

Työttömyystöinä tehtiin alkuvuodesta Sveitsin alueen pääviemäriä ja laajennetulle pumppuasemalle vesijohdon pääputkisto. Suo- ja Viertolankadun pääputkiston rakentaminen (likaveden) puhdistuslaitokselle saatiin loppuun suoritetuksi. Syksyllä jatkettiin Sveitsin alueen pääviemärin ja vesijohdon pääputkiston rakentamista aina edelleen Väinölänkatua pitkin Mäntymatinkatuun.

Palomiesten työt

Paloaseman läheisyyteen oli järjestetty palomiehille kesäajaksi betoniputkien ja kaivonrenkaiden valmistusta, katureunakivien hakkausta sekä Riihimäenkadulla vesi- ja viemärijohdon rakentamista.

Liikeyritykset - Vesijohtolaitos

Vesijohtolaitos on toiminut rakennustoimiston johdon ja valvonnan alaisena. Vuosi on laitoksen osalta kulunut odotusten mukaan, mitään sanottavampaa häiriötä ei ole tapahtunut.

Laajennustyöt

Uutta vesijohtoa rakennettiin eri puolille kauppalaa mm. Vaiveronkadulle ja Väinölänkadulle sekä päävesijohtoa Sveitsiin 3949 metriä. Vesijohtoverkoston kokonaispituus oli 31.12.1953 yhteensä 32588 metriä.

Veden kulutus

Vedenkulutus on jatkuvasti kasvanut ja vedensaannin turvaamiseksi on toimitettu erinäisiä tutkimuksia. Tutkimusten tuloksena on vireillä uuden vedenottoalueen pakkolunastustoimenpiteet. Suurimmat kuluttajat ovat Yhdistyneet Villatehtaat Oy, Helsingin Verkatehdas ja valtio. Veden kulutus vuonna 1953 oli yhteensä 878.828 m³.

Veden puhdistus

Koska veden on todettu sisältävän putkia syövyttäviä happoja, niin tämän haitan poistamiseksi on käytetty kalkkia.

Vesimittarit

Käytössä olevien mittarien luku on vuoden kuluessa lisääntynyt 83 ja oli niitä vuoden lopussa 528 kpl. Näistä oli 511 kpl ulkolaisia ja 17 kpl kotimaisia. Mittareita poistettiin 40 kpl, joista 39 kpl voitanee korjata. Vuoden aikana korjautettiin 26 mittaria, kaikki kotimaisia. Käytössä olevista mittareista on yksi kuluttajan oma.

Vesitaksa

… Jos kulutus on 25.000 m³ neljännesvuodessa tai suurempi tai jos vettä otetaan yöaikana, on kauppalanhallituksella oikeus myöntää poikkeuksia (em.) vesimaksuista. Tällainen erikoissopimus on ollut VR:n kanssa teollisuusvedestä. Sopimus on sidottuna yleiseen hintaindeksiin. Asukasta kohden on vedenkulutus ollut n. 148 l/ vrk.

Jatkuva tilintarkastus

Rakennustoimiston varastolla olen toimittanut tarkastuksia (Reviisori-kamreeri Osmo Poutanen). Vesijohtolaitokselle kuuluva vesijohtojen asennustöissä käytettävien tarvikkeiden ”käsivarasto” siirrettiin tarkkailun tehostamiseksi muun varastohoidon yhteyteen.

Kunnalliskertomuksesta 1954

Yleisiä töitä ja rakentamista koskevat asiat

Myönnettiin tarpeelliset määrärahat Suokadun – Hietakadun – Uima-altaankadun – Kirkkotien viemärin rakentamiseen (3 §).

Myönnettiin 3.360.000 markkaa likaviemärin ja 3.672.000 markkaa vesijohdon rakentamista varten Santasillankadulle Munckinkadusta Janakkalankatuun (6 §).

Päätettiin perustaa kauppalan rakennustoimistoon 1. päivästä tammikuuta 1955 virkasäännön 36. palkkaluokan putki- ja koneteknikon virka sekä 27. palkkaluokan kartoittajan virka (7 §).

Yleistä rahoitusta, talousarviota ja verotusta koskevat asiat

Päätettiin ottaa Kansaneläkelaitokselta vesijohtoverkoston laajentamista varten 10.000.000 markan suuruinen puoliksi indeksiehtoinen laina, jonka takaisinmaksu on 15 vuotta (5 §).

Päätettiin ottaa Kansaneläkelaitokselta 11.250.000 markan suuruinen puoleksi indeksiehtoinen laina likaveden puhdistuslaitoksen ja vesijohtolaitoksen rakennuskustannusten rahoittamista varten. Lainan kuoletusaika on 15 vuotta (5 §).

Erinäiset valtiontehtävät - Työasiainlautakunta

Työttömyyden lieventämistä tarkoittavina työmaina Hyvinkään kauppala avasi seuraavat työt: Sveitsin alueen viemäri- ja vesijohtotyö, Ahdenkallion-, Kauppalan-, Sandelinin-, Parantolan-, Nummi-, Riihimäen-, Erkylän-, Santasillan-, Suokadun- ja Kirkkotien viemärityöt.

Terveydenhoitolautakunta

Erityisesti lautakunta on kiinnittänyt huomiota elintarvikkeitten kuntoon sekä juomavesi- ja likaviemärikysymyksiin. Lautakunta on mm. esittänyt kauppalanhallitukselle, että Kruununpuiston alueelle rakennetaan vesijohtoverkosto, koska alueen vesikysymystä ei muuten voida tyydyttävästi hoitaa.

Terveydenhoidon katsaus

Kaivovesien kemiallisia ja bakteriologisia näytteitä on otettu viisi (5) ja virvoitusjuomanäytteitä on lähetetty tutkittavaksi yksi (1).

Rakennusosasto

Vuoden aikana on rakennusosastolla vakinaisten viranhaltijain lisäksi ollut ylimääräisä seuraavat rakennusmestarit: Yrjö Moisio uudisrakennustyömaalla valvovana rakennusmestarina. Reino Antola 1.1.-30.9 ja Esko Kilpeläinen 1.12–31.12 työmaarakennusmestarina. Toivo Korte 1.1.–9.11. rakennusosaston piirtäjänä. Aarne Hapulahti 1.6.–31.12. vaakitsijana ja maaperätutkimusten suorittajana.

Suunnittelutyöt

Muuntajan rakennuspiirustukset pumppuasemalle.

Katu-, liikenne- ja rakennusteknillisiä töitä

Tutkimukset Hyyppärän (likaveden) puhdistuslaitoksen paikan määrittelystä kustannusarvioineen ja maaperätutkimuksineen.

Hyyppärän alueen pääviemärin suunnittelu uudelle (likaveden) puhdistuslaitokselle. *

*Toim. huom. Sveitsin harjun kupeella sijainnut likaveden puhdistuslaitosta, joka oli toiminnassa vuosina 1956–1966.

Erilaisia viemäri- ja vesijohtotöihin liittyviä suunnitelmia kustannusarvoineen.

Viemäri-, vesijohto- sekä katutyövaakituksia.

Vierailla teetetyt

Alustavat suunnitelmat Hyyppärän (likaveden) puhdistuslaitoksen sijoituksesta, Oy. Yleinen Insinööritoimisto.

Pumppuaseman alueella toimitetut pohjavesitutkimukset, Oy. Yleinen Insinööritoimisto. *

*Toim. huom. Sveitsin toiseen pumppuaseman, taka-asemaan, liittyviä pohjavesitutkimuksia.

Huoneenrakennustyöt

Sveitsin uuden vedenottopaikan muuntajarakennuksen rakensi rakennusosasto tiilestä.

Taimisto

Taimistoalueeksi varattava osa Välenojan tilasta, n. 2 ha salaojitettiin, samalla rakennettiin kasvilavoille vesijohto kasteluveden saannin helpottamiseksi.

Viemärityöt

Uutta viemäriä rakennettiin eri puolille kauppalaa mm. Hämeenkadulle, Riihimäenkadulle ja Kirkkotielle 5270 metriä. Viemäriverkoston kokonaispituus oli 31.12.1954 yhteensä 43016 metriä.

Uusien viemäritöiden lisäksi on vanhoja viemäreitä uusittu 16 jm ja pidetty kunnossa ja puhdistettu tarpeen mukaan. Lisäksi on rakennettu aikaisemmin rakennettujen katujen risteyksiin uusia sadevesikaivoja.

Puhtaanapito

Rääkänpään (likaveden) puhdistuslaitos on ollut toiminnassa koko vuoden ja on siellä vakinainen hoitaja, joka on vastannut puhdistuslaitoksen toiminnasta.

Varasto ja työkalusto

Varastoalueella on toiminta jatkunut samaan tapaan kuin aikaisemminkin. Siellä on puu- ja vesijohtotyöhuoneilla sekä pajassa, toimitettu kaluston ym. korjauksia sekä pienempiä uusia töitä. Kaluston hankinnoista ovat mainittavimmat sähkökäyttöinen käsiporakone, jalkakäytäväin laattakone ja sammakkopumppu.

Työttömyystyöt

Työttömyystöinä tehtiin alkuvuodesta Väinölän-, Mäntymatin- ja Riihimäenkadun, Ahdenkallionkadun, Hämeenkadun, Nummikadun ja Kauppalankadun vesi- ja viemärijohdot sekä Sandelininkadun, Suokatu – Kirkkotien viemärijohdot ja Erkylänkadun, Parantolankadun ja korttelien 119 ja 120 välissä olevan puiston vesijohto. Syyspuolella ei varsinaisia työttömyystöitä ollut käynnissä, sen sijaan joulukuun lopulla oli kauppalan töihin otettu ylimääräisinä työttömiä kymmenkunta miestä.

Palomiesten työt

Paloaseman läheisyyteen on palomiehille pyritty järjestämään töitä. Mainittavimmat työt ovat olleet katureunakivien hakkaus, Riihimäenkadun vesi- ja viemärijohtotyöt sekä sementtivalimon työt.

Liikeyritykset - Vesijohtolaitos

Vesijohtolaitos on toiminut rakennustoimiston johdon ja valvonnan alaisena. Vuosi on kulunut odotusten mukaisesti eikä mitään sanottavia häiriöitä ole tapahtunut.

Laajennustyöt

Uutta vesijohtoa rakennettiin eri puolille kauppalaa mm. Riihimäenkadulle, Nummikadulle ja Ossianinkadulle 4941 metriä. Vesijohtoverkoston kokonaispituus oli 31.12.1954 yhteensä 37539 metriä.

Veden kulutus

Veden kulutus on jatkuvasti kasvanut ja veden saannin turvaamiseksi toimitettujen tutkimusten perusteella on Hyvinkäänkylään suunnitteilla toinen pumppuasema.

Suurimmat kuluttajat ovat Yhdistyneet Villatehtaat Oy, Helsingin Verkatehdas Oy ja valtio. Veden kulutus vuonna 1954 oli yhteensä 1.040.138 m³.

Veden puhdistus

Veden neutralisoimiseen on käytetty kalkkia, koska vesi muuten syövyttää putkia.

Vuoden 1954 tilien tarkastus - Tilintarkastuskertomus

Kauppalan vesilaitos on kertomusvuoden aikana tuottanut 3.624.411 markan suuruisen ylijäämän, joka on n. 10 % vesilaitoksen kokonaistuotosta ja jota niin ollen on pidettävä suhteellisen hyvänä tuloksena.

Kunnalliskertomuksesta 1955

Yleinen kunnallishallinto – Kauppalanvaltuusto - Yleistä kunnallishallintoa koskevat asiat

Päätettiin korottaa pumppuasemanhoitajan palkkaa (13 §).

Hyväksyttiin kauppalan lähivuosien rakennusohjelma seuraavana:

1955: …Uuden pumppuaseman rakentaminen 30.000.000 mk

1956: …Hyyppärän (likaveden) puhdistuslaitos osittain 28.000.000 mk

1957: …Varikon uusi työpajarakennus 15.000.000 mk

1958: …Uuden vesitornin rakentaminen 1. vaihe 50.000.000 mk

Päätettiin perustaa virkasäännön 15. palkkaluokan pumppuasemanhoitajan virka. (11 §).

Yleisiä töitä ja rakentamista koskevat asiat

Hyväksyttiin rakennustoimiston laatimat uuden (Hyvinkäänkylän) pumppuaseman rakennuspiirustukset (12 §).

Hyväksyttiin Oy Yleisen Insinööritoimiston laatimat Hyyppärän (likaveden) puhdistuslaitoksen suunnitelmat ja rakennuspiirustukset (14 §).

Päätettiin, että Kytäjänkadulle korttelin N:o 609 kohdalle rakennetaan vesi- ja viemärijohdot edellyttäen, että mainittuun kortteliin suunniteltu asuinrakennus rakennetaan (11 §).

Yleistä rahoitusta, talousarviota ja verotusta koskevat asiat

Päätettiin ottaa Kansaneläkelaitokselta vesilaitoksen ja (Sveitsin) pumppuaseman laajentamiskustannusten sekä uuden (Hyvinkäänkylän) pumppuaseman rakentamiskustannusten rakentamista varten 2 milj. markan suuruinen puoleksi indeksiehtoinen laina 15 vuoden kuoletusajalla (2 §).

Päätettiin muuttaa kauppalan vuoden 1954 talousarvioon 9.XIV.12 (Puhdistuslaitokset. Muut menot) menokohtaan varatut määrärahat siirtomäärärahoiksi.

Myönnettiin talousarvion 14.II.2. b) menokohtaan 21 milj. markan suuruinen ylitysoikeus vesijohdon rakentamista varten Hyvinkäänkylän uudelle vedenottoalueelle, sekä päätettiin, ettei tarkoitukseen varattua samansuuruista työttömyysmäärärahaa saada käyttää (11 §).

Myönnettiin vesijohtolaitoksen talousarvion ylitysoikeuksia yhteensä 138.000 markkaa (6 §).

Kiinteätä omaisuutta ja pääomataloutta koskevat asiat

Hyväksyttiin kauppakirja, jolla kauppala oli 15.3.1955 ostanut Einari Korkkiselta ym. Talvisillan tilasta RN:o 13³²⁷ 2990 m² suuruisen alueen Vantaan suuntaan tulevan (likaveden) puhdistuslaitoksen pääviemäriä varten (11 §).

Päätettiin myydä Hyvinkään Kumi Oy:lle tontit N:o 6 ja 7 teollisuuskorttelista N:o 801. Kauppahinnaksi määrättiin 250 mk/ m², minkä lisäksi ostajan on korvattava kadun- ja viemärinrakennuskustannukset. Kauppaa ei päätetty (8 §).

Päätettiin ostaa maanviljelijä Esa Hirvensalolta tiloista Anttila RN:o 18⁸⁵ ja Tähkälä RN:o 1¹⁷ Hyvinkään kunnan Hyvinkäänkylässä n. 10485 m² suuruinen alue vedenottoalueeksi. Kauppahinnaksi määrättiin 4 milj. markkaa. Kauppa päätettiin 3.10.1955 (7 §).

Päätettiin myydä Rautatiehallitukselle … yhteensä tonttimaata 46642,6 m². Kauppahinnaksi määrättiin 200 mk/ m², minkä lisäksi ostaja korvaa kadunrakennuskustannukset maksamalla 5.500.000 markkaa sekä viemärinrakennuskustannukset, jotka kutakin tonttia kohden ovat 50.000 markkaa. Kauppa päätettiin 30.12.1955 (15 §).

Päätettiin myydä Vesiteknillinen Insinööritoimisto Oy Vesto-nimiselle yhtiölle Sahamäki 2-nimisestä tilasta RN:o 5⁷⁸ 7500 m² suuruinen alue teollisuustarkoituksiin. Kauppahinnaksi määrättiin 300 mk/ m² (6 §).

Työasiainlautakunta

Työllisyyden ylläpitämistä ja työttömyyden lieventämistä tarkoittavina työmaina Hyvinkään kauppala avasi seuraavat työt: Suokadun – Kirkkotien viemärityö, Mustanmännistönkadun vesi- ja viemärityö, Hyyppärän viemärityö.

Palotarkastus ja nuohous

…Sen ohessa on toimitettu kaksi (2) kertaa palopostien, joita on 194 kappaletta, tarkastus.

Terveydenhoitolautakunta

Lautakunta on jatkuvasti kiinnittänyt huomiota elintarvikkeiden kuntoon, juomavesi- ja jätevesikysymyksiin.

Lautakunta on tutkituttanut kaivovesiä, niiden kelpoisuudesta juomavedeksi ja joutunut tyhjennyttämään kaivoja sekä sulkemaan saastuneen kaivon.

Jätevesien aiheuttamista haitoista lautakunta on joutunut antamaan selityksiä. Poistaakseen näitä haittoja lautakunta on tutkituttanut kauppalan (likaveden) puhdistuslaitoksen toimintaa sekä esittänyt vaatimuksen suunnitteilla olevalle (likaveden) puhdistuslaitoksen toimintaa varten. Myöskin teollisuuslaitosten jätevesien puhdistamiseksi lautakunta on ryhtynyt toimenpiteisiin.

Terveydenhoidon katsaus

Kaivo- ja jätevesien kemiallisia ja bakteriologisia tutkimuksia on vuoden kuluessa suoritettu kaikkiaan kahdeksansantoista. Kaivovesistä tulleet lausunnot viittaavat yleisesti siihen, että kauppalassa, varsinkin asutusalueilla ovat pohjavedet enemmän tai vähemmän saastuneita.

Pihojen ja ulkorakennusten tarkastuksia suoritettiin noin 450 kevään ja kesän kuluessa. Jätteiden ja likavesien asianmukainen hoito eräissä osissa kauppalaa on vielä heikosti hoidettua.

Rakennusosasto - Yleistä

…Lisäksi on osaston palveluksessa toiminut ylimääräisinä rakennusmestareina Moisio Yrjö, Kilpeläinen Esko, Laakso Pentti ja Hapulahti Aarre.

Suunnittelutyöt

Hyyppärän (likaveden) puhdistuslaitoksen hoitajan asunnon luonnokset.

Hyvinkäänkylän pumppuaseman luonnos-, pää-, työ-, ja erikoispiirustukset.

Muuntajarakennuksen piirustukset Hyvinkäänkylän pumppuasemalle.

Vesijohdon sijoitus Helsingintiellä kauppalan ja Hyvinkään kunnan alueelle.

Tyhjennysallas Martin (likaveden) puhdistuslaitokselle.

Tulva-aukko ja hajulukko Hyyppäräntien varteen.

Uusien putkikaivojen yhdistäminen uudella pumppuasemalla (taka-asema).

Hyyppärän pääviemärin lopullinen paikansijainti ja profiilipiirros.

Viemärisuunnitelma Paavolan tilalta kauppalaan sekä vesijohtosuunnitelma.

Viemärin rakennuskorvauskustannuslaskelmat Kruunupuiston alueelta.

Erilaisia viemäri- ja vesijohtotöihin liittyviä suunnitelmia kustannusarvioineen.

Graafinen esitys vesijohtoveden kulutuksesta 1945–1954.

Vierailla teetettyjä töitä

Hyyppärän (likaveden) puhdistuslaitoksen pää-, työ-, rakenne- ja koneteknillisten töiden piirustukset ja työselitykset Oy Yleinen Insinööritoimisto Ab.

Hyvinkäänkylän pumppuaseman vesi- ja koneteknillisten töiden ja kokoojakaivon piirustukset ja työselitykset Oy Yleinen Insinööritoimisto Ab.

Rakennustyöt

Hyyppärän (likaveden) puhdistuslaitoksen rakennustyöt saatiin käyntiin joulukuussa. Varsinaiset rakennustyöt suorittaa urakalla Rakennusliike Vilho Rekola Oy ja koneteknilliset työt Oy Yleinen Insinööritoimisto Ab. Työt jatkuvat v. 1956 puolella.

Martin (likaveden) puhdistuslaitokselle tehtiin allas, johon hajoituskaivoihin kertynyt liete voidaan autoista tyhjentää.

Viemärityöt

Uutta viemäriä rakennettiin eri puolille kauppalaa mm. Kirkkotielle, Parikkaankadulle, Santasillankadulle ja Hyyppärän pääviemäri yhteensä 3928 metriä. Viemäriverkoston kokonaispituus oli 31.12.1955 yhteensä 46944 metriä.

Puhtaanapito

Rääkänpään puhdistuslaitos on ollut toiminnassa koko vuoden, mitään sanottavaa häiriötä sen toiminnassa ei ole tapahtunut. Puhdistuslaitoksen hoitajan lisäksi on tarvittaessa käytetty lisätyövoimaa. Vuoden lopulla saatiin laitoksella valmiiksi allas, johon hajoituskaivoihin kertynyt liete voidaan ajaa.

Varasto ja työkalusto

Varaston toiminta on jatkunut entiseen tapaan. Puusepän- ja vesijohtotöiden työhuoneella ja pajassa on toimitettu kalusto- ym. korjauksia sekä pienempiä uusia töitä. Toimitettu talojohto- ja vesimittariasennukset. Huollettu osittain autojen ym. koneiden huolto. Hankinnoissa varastolle ovat suurimmat vesi- ja viemäriputki- sekä puutavarahankinnat.

Koneet

Traktorit ovat osoittautuneet hyvin käyttökelpoisiksi rakennusosaston töissä. Niitä on käytetty mm. vesi- ja viemäriputkien ajossa.

Kaivinkone on ollut käytössä vesi- ja viemärijohtokanavien kaivaustöissä. Lisäksi on käytetty vieraita kaivinkoneita tarpeen mukaan.

Edellä mainittujen koneiden lisäksi on käytetty vierasta raivaustraktoria katujen avauksessa ja vesi- ja viemärijohtokanavien täytön sekä kuormaustraktoria luomenkuormauksessa.

Työttömyystyöt

Työttömyystöissä tehtiin alkuvuodesta Suokatu-Kirkkotien vesi- ja viemärijohdot sekä tähän liittyvä osa Janakkalan-, Hurtan- ja Apolankatua, Hämeenkadun vesi- ja viemärijohto sekä osa Nummisillan alueen pääviemäriä Hyyppärän uudelle (jäteveden) puhdistuslaitokselle. Syyskauden työttömyys työt alkoivat joulukuussa, jolloin alettiin kunnalliskotiin johtavan vesi- ja viemärijohdon rakennustyöt.

Liikeyritykset - Vesijohtolaitos

Vesijohtolaitos on toiminut rakennustoimiston johdon ja valvonnan alaisena. Sveitsin vedenottoalueella on ollut käytössä kaksi (2) pumppuasemaa.

Vuosi on laitoksen osalta kulunut odotusten mukaan eikä sanottavia häiriöitä ole tapahtunut.

Laajennustyöt

Sveitsin alueen uudella pumppuasemalla rakennettiin 175 m kokoojajohtoa ja viisi (5) kpl putkikaivoja. Hyvinkäänkylän uuden pumppuaseman rakennustyöt saatiin käyntiin vuoden lopulla. Työt on annettu urakalla tehtäväksi; varsinaiset rakennustyöt rkm. Arvi Rostilalle ja kokoojakaivon työt Vesiteknillinen Insinööritoimisto Oy Vestolle.

Uutta vesijohtoa rakennettiin eri puolille kauppalaa mm. Kirkkotielle, Parikkaankadulle ja Santasillankadulle yhteensä 5345 metriä. Vesijohtoverkoston kokonaispituus oli 31.12.1955 yhteensä 42874 metriä.

Veden kulutus

Suurimmat kuluttajat ovat Yhdistyneet Villatehtaat Oy, Helsingin Verkatehdas Oy ja valtio. Veden kulutus vuonna 1955 oli yhteensä 1.125.048 m³.

Veden puhdistus

Putkia syövyttävien happojen poistamiseksi on käytetty kalkkia n. 5,4 grammaa vesikuutiometriä kohti. Kalkki lisätään veteen ns. kalkinsyöttölaitteen avulla.

Asukasta kohden kulutus kokonaiskulutuksesta on ollut n. 181 l/ vrk. Vastaava luku Helsingissä v. 1953 oli 226,7 l/ vrk.