R1 Vanha kirkko

Vanha kirkko on historiallisesti tärkeimpiä rakennuksia Hyvinkään keskustassa. Yli sata vuotta kirkko on palvellut hyvinkääläisiä.

Vanha kirkko  Uudenmaankadun puhkaisun jälkeen 1950-luvulla.

Alue käsittää tontit 518:16 ja 403:18:16 rakennuksineen ja puustoineen.

Nykyinen Hyvinkään keskusta sijaitsi kahdessa kunnassa ja kahdessa läänissä - Nurmijärvellä / Uudenmaanlääni ja Hausjärvellä / Hämeenlääni. Hevosmatkaa pitäjien kirkoille tuli toistakymmentä kilometriä. Harvat kirkolliset tilaisuudet hoidettiin Hyvinkään aseman odotussalissa. Pappien saaminen syrjäiselle paikkakunnalle oli myös vaikeata. Hyvinkään rukoushuoneyhtymä saikin alkunsa Hyvinkäänkylän kansakoulussa 29.10.1893 ja sen johdossa toimi Nurmijärven kirkkoherra Alfred Sadenius. Rukoushuoneen rakentamiseen tarvittavat varat koottiin tansseja ja arpajaisia järjestämällä, ja kun Rautatiehallitukseltakin saatiin tuntuva lahjoitus, oli tarvittavat varat koossa. Arkkitehti Yrjö Sadenius, Nurmijärven kirkkoherran poika, teki rukoushuoneen suunnitelmat ilmaiseksi, tontti saatiin ilmaiseksi Yli-Mattilan maista "ikuisiksi ajoiksi" ja puutavaraa lahjoitti varsinkin Kytäjän kartano, yhteensä 250 runkoa. Talo vihittiin rukoushuoneeksi syyskuussa 1896. Hyvinkään seurakunta muodostettiin 1917 ja tuomiokapituli hyväksyi rukoushuoneen väliaikaiseksi kirkoksi vuonna 1923. Rukoushuoneena se sai odottaa aina vuoteen 1978, jolloin piispa Aimo Nikulainen vihki rakennuksen kirkoksi. Rakennusta muutettiin vuonna 1916 arkkitehti Elias Paalasen suunnitelmien mukaan. Kuitenkin rukoushuonekirkko kävi kylän kasvavalle väkimäärälle ahtaaksi ja sitä laajennettiin uudestaan vuonna 1923, jolloin se sai lähes nykyisen ilmeensä Heikki Siikosen suunnittelemana. Rakennukseen lisättiin kaksikerroksinen sivurakennus ja tornia kaunistettiin "suomalaisen kyläkirkon perushahmon mukaiseksi". Kirkko oli alkuaan vuoraamaton ja hirret saivat harmaantua vuoteen 1923, jolloin se maalattiin punaiseksi ja nurkat ja reunalaudat valkoiseksi. Uuden kirkon valmistuttua oltiin vanhaa kirkkoa jo purkamassa, mutta laajat seurakuntalaisten piirit kuitenkin vastustivat purkusuunnitelmia ja kirkko sai jäädä. Myöhemmin huomattiin, että lahjakirjassa, jolla kirkko oli seurakunnalle annettu vuonna 1916, edellytettiinkin kirkon säilyttämistä. Kirkkotontin eteläreunassa kulkee kävelytie, joka on alkuaan ollut katu maantieltä Kirkolle ja siitä Betanialle.

Vanha kirkko (39)²

Kohde on paikallisesti maisemallisesti ja seudullisesti arkkitehtonisesti arvokas.

- AK1955/ Y (yleisen rakennuksen tontti)
- YK1990/ rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokas rakennus

Tontilla olevaa puustoa tulee suojella ja uudistaa siten, että alueen vehmas ilme säilyy. Kirkon eteläpuolella kulkevaa kävelytietä ei saa poistaa, vaan sen luonnetta vanhana katuna tulee vahvistaa. Kirkkoa tulee huoltaa ja korjata siten, että sen historiallinen ja rakennustaiteellinen arvo säilyy.