A3 Rautatieasema

Rautatien synnyttämästä asemakylästä on kasvanut kaupunki, jonka keskustan vanhin säilynyt rakennus on rautatieasema. Suomen ensimmäinen rautatie rakennettiin Helsingistä Hämeenlinnaan. Rata ja ensimmäiset asemarakennukset olivat valmiina, kun vihkiäisjunan juhlavieraat pysähtyivät nauttimaan virvokkeita Hyvinkään upouudella rautatieasemalla tammikuun viimeisenä päivänä vuonna 1862.

Kartta

Asemakylä
1858 - 1896

Rakentumisen
vaiheet

Aseman puisto 1920-luvun lopussa.

Alueen eteläosan rajoina ovat Hangon rata, kävelysilta, päärata, Uudenmaankadun silta ja Musiikkiopiston parkkipaikan reuna. Pohjoinen osa käsittää virastotalon kaakkoispuolisen kivikon ja huoltoaseman eteläpuolella olevan pihapiirin.

Suomen ensimmäinen rautatie rakennettiin Helsingistä Hämeenlinnaan. Rata ja ensimmäiset asemarakennukset olivat valmiina, kun vihkiäisjunan juhlavieraat pysähtyivät nauttimaan virvokkeita Hyvinkään upouudella rautatieasemalla tammikuun viimeisenä päivänä vuonna 1862. Arkkitehti Carl Albert Edelfeltin suunnittelemista maamme ensimmäisistä rautatieasemista on enää alkuperäisessä käytössä vain Järvenpään ja Hyvinkään asemarakennukset. Hyvinkään asemarakennusta laajennettiin vuonna 1891, aseman keskiosa on sen vanhinta osaa.

Asemarakennus, joka on maamme vanhimpia puisia asemarakennuksia, on rakennettu C.A. Edelfeltin tekemien suunnitelmien mukaan. Alkuperäinen rakennus käsitti vain nykyisen rakennuksen keskiosan. Vuonna 1891 rakennettiin lisäosat rakennuksen molempiin päihin. Rakennusta on hoidettu hyvin. Vuoteen 1907 asti H:n asemapäällikkö toimi myös postinhoitajana. Postirakennus rakennettiin postin itsenäistymisen takia. Alkuperäinen, vuonna 1907 rakennettu osa käsittää rakennuksen Hyvinkäänkadun puoleisen pään. Postia laajennettiin vuosina 1911 ja 1928. Posti muutti rakennuksesta 1955. Rakennusta on muutettu sisätiloiltaan useita kertoja.
Aseman puisto on rakennettu asemarakennuksen viereen 1860-luvulla. Varsinaisesti aseman puisto lienee kunnostettu 1872-78 välisenä aikana. Puisto on merkittävä jäänne valtion keskuspuutarhan Hyvinkäällä ollessaan synnyttämästä kulttuuriseudun leimasta aseman ympäristössä. Osa rautatieaseman ympärillä olleesta istutuksin koristetusta puistomaisesta maisemasta on hävinnyt. Puistossa on sisällissodassa 1918 kaatuneiden saksalaisten sotilaitten hauta muistomerkkeineen.
Koritsoonin mäki on saanut nimensä paikalla 1857-1861 sijainneesta rangaistuslaitoksesta. Päärataa oli rakentamassa noin 150 vankia, joilla urakkana oli mm. harjun puhkaisu kallion läpi. Paikalla ei ole enää rakennuksia jäljellä, mutta louhinnasta tulleet kivikasat radan molemmin puolin ovat edelleen havaittavissa.

Rautatieasema (32)¹·²·³·⁴, Vanha Posti (33)¹·², Maakellari, Rautatiepuisto (34)¹·², Makasiinirakennus, Leivättömän mökin rauniot, Saksalaisten muistomerkki, Hangon laituri, Koritsoonin mäki, Rautatieläisen asunto

Asemarakennus ympäristöineen on rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja maisemallisesti valtakunnallisesti arvokas. Talo on kaupunkikuvallisesti tärkeimpiä rakennuksia Hyvinkäällä. Se on Hyvinkään asutuskeskuksen vanhimpia rakennuksia ja ilmentää rautatierakentamiseen liittyneitä esteettisiä käsityksiä ja aikansa rakennustaitoa. Asemarakennus on osa rautatieaseman melko hyvin säilynyttä kokonaisuutta. Asemanpuisto liittyy olennaisesti aseman seudun kokonaisuuteen, muodostaen rakennustavaltaan yhtenäisen jatkeen asemarakennuksen ja muiden rautatiealueen rakennusten kanssa.

- Rautatieasema - AK1997/ sr-1 (rakennus-lain 135§ 1 perusteella ei saa purkaa eikä tehdä arvoa heikentäviä muutostöitä)
- Vanha Posti, maakellari, makasiinirakennus - AK1997/sr-2 (rakennuslain 135§ 1 nojalla ei saa purkaa, kuin pakottavasta syystä)
- Asemanpuisto - AK1997/ VP/s (ei saa muuttaa niin, että arvo vähenee)
- tontti 18:303 - AK1985/ KY (tontille saa rakentaa nelikerroksisen liikerakennuksen)
- Koritsoonin mäki - AK1984/ VP (puisto) ja EV (suojaviheralue)
- Rautatieläisen asunto - kaavoittamaton VR:n alue, rakennuskiellossa

Rautatieaseman vastainen maisema eli Hangon radan sillan aluset ja lähiympäristö, Siltakadun alun ja aseman länsipuolella sijaitsevan ison hiekkapintaisen pysäköintikentän tulee tukea ja voimistaa arvokasta asemamiljöötä. Musiikkiopiston mahdolliseksi laajentumisvaraksi tulisi tutkia nykyistä parkkipaikkaa. Koritsoonin kivikkoa tulee hoitaa siten, ettei se jää kasvillisuuden peittoon. Paikalle voisi sijoittaa opastetaulun, jossa selvitettäisiin kivikon ja radan rakentamisen historiaa. Rautatieläisen asunnon tontille tulee laatia asemakaava, joka takaa rakennuksen säilymisen, mutta mahdollistaa talon asumiskäytön eli sallii harkitun korjaamisen ja laajentamisen.