A16 VR Hyvinkään konepajan asuntoalue

VR:n Keskuskonepaja rakennettiin Sahanmäkeen 1940- ja 1950-luvuilla. Alueelle tehtiin konepajahallien lisäksi talot työläisille, virkailijoille sekä konepajan johdolle, oma kauppa ja paloasema sekä virkistysalueet istutuksineen. Rakennukset tehtiin VR:n omien tyyppipiirustusten mukaan ja kaupunkikuvasta tuli yhtenäinen ja omaleimainen.

Alue käsittää korttelin 810, korttelista 807 Karjalankadun puoleiset tontit, korttelista 217 tontit 6-9, korttelista 216 tontit 2-5 ja korttelin 218 kokonaan sekä Marjamäenkadun, Tienhaarankadun, Pajakadun rajaaman alueen.

VR:n konepajan muuttamista Helsingistä Hyvinkäälle tutkittiin ensi kerran jo 1910-luvulla. Hanke kuitenkin useaan otteeseen peruttiin sen kalleuden ja riittämättömän pohjatyön vuoksi. Vaihtoehtoisina sijoitusalueina tutkittiin Nikkilän kruununpuistoa ja Ahdenkallion aluetta. Vuonna 1934 valtio hankki maanvaihtokaupalla itselleen Ahdenkallion tilaan kuuluvan suuren maa-alueen. Vuonna 1941 eduskunta myönsi 15 miljoonaa markkaa Hyvinkään konepajan rakennustöiden aloittamista varten. Seuranneiden sotavuosien aikana rakennustyöt olivat kuitenkin osittain pysähdyksissä. Uusi keskuskonepaja oli rakenteilla kaikkiaan seitsemän vuotta. Konepajan toiminta alkoi kesällä 1949. Viipurin konepajasta jäänyt osa, noin 110 miehen voimalla työskentelevä Karjalan konepaja siirtyi Hyvinkään vanhasta veturitallista (nyk. Suomen Rautatiemuseo) uuteen konepajaan. Tällöin alkoi myös Helsingin konepajan siirtyminen asteittain Hyvinkäälle.

VR:n konepajan asuntoalue (262). Alueeseen kuuluu 39 pientaloa, 1 rivitalo, 16 kerrostaloa ja 1 toimistorakennus

- AK1990/, Marjamäenkadun, Tiehaarankadun ja Pajakadun alueelle on laadittu asemakaava jota ei ole vahvistettu. Alueella on rakennuskielto. Kaava on luonteeltaan nykyisen rakennuskannan säilyttävä.
- AK1987/ Ak 217:6-9 ja 807:34 ja 35 , (asuinkerrostalojen korttelialue) kaavan rakennusala on rajattu nykyisten rakennusten mukaiseksi.
- YK1990/ sr Karjalankadun ja Telikadun pientaloalue sekä Vesitorninkadun kerrostaloalue, (alue, jolla ympäristökuva säilytetään)

Pientaloaluetta korjataan sekä täydennysrakennetaan parhaillaan. Uudisrakentaminen tulee säilyä mittakaavaltaan, materiaaleiltaan ja hahmoltaan nykyisen rakennuskannan kaltaisena. Rakennuksia huoltaessa ja korjatessa tulee käyttää entisen kaltaisia materiaaleja. Hyvä nyrkkisääntö on: puun tilalle puuta, tiilen tilalle tiiltä, kiven tilalle kiveä, jne. Kaupungin on tuettava korjausrakentamista asiantuntevalla neuvonnalla ja esimerkiksi pysyvällä rakennusosa- ja korjaustapanäyttelyllä kaupungin rakennusvalvonnan tiloissa. Rakennusosakierrätyksen järjestäminen voisi olla mahdollista kaupungin aloitteesta. Tästä on toimivia esimerkkejä, joita tulee hyödyntää, esim. Tampereella. Kerrostalot on osittain peruskorjattu muutama vuosi sitten. Uusia materiaaleja tulee korjatessa käyttää erittäin harkiten. Ikkunoiden, ovien, julkisivun varusteiden sekä kattojen materiaalin ja varusteiden huollossa ja korjauksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alkuperäisen ilmeen säilymiseen.