Aksonometria Hyvinkään asemanseudusta vuonna 1960
- Kari Hammarberg

Hämeenkadun pohjoispuoliset liikerakennukset on rakennettu tiiviisti kääntymään Kauppalankadulle. Uusi betonisilta johtaa suoraan 1950-luvulla puhkaistulle Uudenmaankadulle. Hangonsilta avattiin 1954. 

Ajanjaksoa voisi luonnehtia teollisuuden toiseksi murrosajaksi. Uudet, suuret teollisuuslaitokset perustettiin Hyvinkäälle. Koneen nosturitehdas, VR:n Konepaja ja Helsingin Verkatehdas sekä jo 1920-luvulla aloittaneet Tuottajain Mylly Oy ja entinen Väisäsen kenkätehdas vuodesta 1938 Renton kenkätehdas nostivat kauppalan yhdeksi Suomen teollistuneimmista paikkakunnista. Teollisuus laajentui suurille alueille Hangonradan suuntaan Hiiltomoon ja Sahanmäkeen Hyvinkään pohjoispuolelle. Kauppala rakennutti 1950-luvulla isot kivikoulut, keskustan uusien tielinjausten vaatimat sillat ja liikerakennukset sekä kauppalan virastotalon.

Asukasmäärä kasvoi ajanjaksolla kuudesta tuhannesta kahteenkymmeneen tuhanteen ja asuntopula oli leimaa-antavana. Asuminen kasvoi uusille alueille keskustan ja teollisuuden ympärille. Varsinkin Kruununpuisto, mutta myös Mustamännistö, Sahanmäki ja Sonninmäki rakentuivat nopeasti yhtenäisiksi jälleenrakennuskauden tyyppitaloalueiksi. Kauppalan ensimmäiset kerrostaloalueet syntyivät VR:n ja Hakan rakennuttamina viisikymmenluvun alkupuolella.

Ajanjakson loppu voidaan rajata vuoteen 1960, jolloin Hyvinkään vastaperustettu kaupunki osti itselleen VR:n puutarhan ja uutta, kaupunkimaista keskustaa voitiin ryhtyä rakentamaan.

Hangonsilta valmistui v. 1954. Oikealla Kansallis-Osake-Pankin rakennusta, vasemmalla Shellin bensa-asema.

Ilmakuva Ahjon korttelista 1960-luvulta.
Hämeenkatu on syrjäyttänyt vanhan Helsinki-Hämeenlinna maantien, joka kulki Ahjon liikerakennusten (kuvassa) välistä  suoraan rautatien yli (nykyinen Euromarketin pysäköintialue).