A9 Åvik - Maatalousoppilaitos

Åvik on historialtaan Hyvinkään rikkaimpia alueita. Arkeologinen inventointi saattaisi osoittaa harjunpään olleen otollisen asumiseen jo tuhansien vuosien ajan. Sen tunnettu asutushistoria juontaa alkunsa jo 1400-luvulta ja viimeisimmät rakennukset ovat valmistuneet viime vuosikymmenillä. Sen historiaan kuuluvat Hämeenlinnan vanha maantie, Krissin kartanoelämää, Suomen ensimmäinen kuurojenkoti, suuri ja historiallisesti merkittävä Maatalousoppilaitos, kuin geologisesti vaikuttava Vantaan puhkaisema Salpausselän harjumaisema.

Åvikin kuurojenkoti oli vuoteen 1911 asti Nurmijärven nimismiehen virkatalo. Kuurojen huoltokotisäätiön ostettua tilan on alueelle useassa rakennusvaiheessa rakennettu kuurojenkoti Åvik. Vanhasta rakennuskannasta on jäljellä vanha renkitupa, joka on saneerattu syksyllä 1976. Nykyisen päärakennuksen suunnitteli Helsingin kaupunginarkkitehti Sakari Siikonen. Asuntolan työntekijöille ns. Käärmetalon suunnitteli Eevi Aho 1967.
Maatalousoppilaitos sijaitsee maisemallisesti erittäin hienolla paikalla Vantaanjoen varrella entisen Krissin kartanon pihamiljöössä. Alueella sijaitsee paitsi Jussi Paatelan vuonna 1930 suunnittelemat oppilasasuntola ja johtajan asunto, useita eri-ikäisiä kartanoon liittyneitä rakennuksia, piharakennus, huvila ja huvimaja pitsikoristeluineen. Valtio osti v. 1930 pienviljelysneuvojaopistoa varten koko Krissin tilan, josta suuri osa käytettiin asutustarkoituksiin, 131 ha jätettiin tätä koulutilaa varten. Maatalousopistoon liittyy myös Hyvinkäänkylän raitin varrella olevat puutarhat kuusiaitoineen.
Krissin jänneväliltään 23 metrinen rautatiesilta rakennettiin alunperin vuonna 1873 Hyvinkään-Hangon rautatielle. Sitä korjattiin kantavuuden parantamiseksi jo vuonna 1919 ja uudestaan 1951, jolloin koko silta uusittiin. Kiviset maatuet ovat säilyneet alkuperäisinä.
Vantaanjokea myötäilevän Hämeenlinnantien ikää on vaikea täsmällisesti sanoa. Mahdollisesti jo viikinkikauden alusta on merelle kuljettu Vantaata pitkin. Vesikulkureittinä Hämeestä rannikolle Vantaanjoki oli jo 1200-luvulla vaikeakulkuinen ja silloin ilmeisesti vakiintui linjaus kulkemaan joen vartta myöten. Tie lienee toiminut kauppatienä Vantaanjoen suun kauppapaikalle ja edelleen Tallinnaan, mutta vasta vuoden 1550 eli Helsingin perustamisen jälkeen Hämeenlinnantie muuttui tärkeimmäksi tieksi Hämeenlinnasta rannikolle.

Krissin tilan (nyk. maatalousopiston) rakennus (83)¹, Maatalousopiston päärakennus ja Johtajan asunto (83)¹, Åvikin nimismiehen rakennuksia, tupa ja aitta (267) (nyk. Kuurojenkodin rakennuksia), Krissin Rautatiesilta (89), Hevosmäellä oleva vanha tie ja sen pengerrykset (249)

Åvik on ensimmäinen kuurojenkoti Suomessa. Historiallisesti monikerroksinen rakennuskanta 1880-luvulta 1990-luvulle. Maisemallisesti merkittävä paikka, geologisesti Vantaanjoki läpäisee harjun sekä kulttuurisesti monikerroksinen ja vanha maisema.

Maatalousoppilaitoksen päärakennus, Krissin rautatiesilta, Åvikin kuurojenkodin rakennukset
- YK1990, PY (Julkisten palvelujen ja hallinnon alue) erikseen merkitty arvokas rakennus tai muu kohde
- Åvikin harjunpää ja Vantaan tulvaniitty on esitetty YK1990/ SL (luonnonsuojelualue)

VR:n suunnitelmat Hangon radan eritasoristeyksestä turvallisuuden parantamiseksi.

Vanhan maantien osan Åvikin harjulla tulee säilyttää nykyinen kaltainen ilmeensä vanhan puuston, pengerryksiensä ja tien osalta. Paikalle ei saa rakentaa. Osaa kivisistä pengerryksistä täytyy korjata.
Maatalousoppilaitoksen rakennuksia tulee korjata ja huoltaa siten, ettei niiden tai opiston pihan rakennustaiteellinen tai historiallinen arvo heikkene. Kuurojenkodin rakennuksia tulee korjata ja huoltaa siten ettei harjun, tien tai vanhojen nimismiehen rakennusten maisemallinen rakennustaiteellinen tai historiallinen arvo heikkene.

Vantaanjoki ja rautatiesilta Hyvinkäänkylässä kuvan keskellä. Kuvan etualalla olevien rakennusten paikalla on nykyisin Åvikin palvelukeskus (Kuurojen Palvelusäätiö). Taustalla Uudenmaan maaseutuopisto. Kuva vuodelta 1909.