H o i t o s u u n n i t e l m a - A8 - Siltakatu

A8 Siltakatu - Kautonkatu

Siltakatu oli Hyvinkään tärkeimpiä kauppakatuja 1800-luvun lopulta 1950-luvulle. Sille sijoittuivat elokuvateatteri, useita kauppoja, suutareita ja kahviloita sekä taitelijoiden asuintaloja mm. Helene Schjerfbeck asui Siltakadun varrella. Katu oli alunperin yhdystie asemalta vanhalle Hämeenlinnan talvitielle, joka kulki Vaiveron ja Välenojan talojen poikki kohti Hikiää ja Hämeenlinnan maantietä.

Kartta

Vakiintuva
kauppala
1926 - 1940

Rakentumisen vaiheet

Hyvinkään Elävien Kuvien Teatteri eli Arena valmistui 1914 nykyisen Siltakadun varrelle.

Alueen rajaus

Alueen rajoina ovat Läntinen yhdystie, Siltakatu, tonttien 1:81:16 ja 1:81:4 pohjoinen raja, Siltakatu, tonttien 1:1:1,2 ja 3 rajat, Siltakatu, tonttien 1:5:3 ja 1:5:5 rajat, Kautonkatu, tontin 1:73:7 rajat, alueeseen kuuluu tontti 1:62:3.

Historia

Hangonradan rakentamisen aikaan 1870-luvulla asemalta johti tie Nummisillan talon kautta Hyyppärän talolle. Tälle Hyyppärän tien varrelle muodostui 1910-luvulla huvila-asutusta, josta Siltakatu sai muotonsa. Siltakadun kulta-aika sijoittuu vakiintuvan kauppalan ajanjaksolle eli vuosiin 1926-1939. Siltakatu oli tuolloin tärkeimpiä Hyvinkään kauppakatuja.

Rakennushistoriat

Liikemies Kalle Saukkonen avasi omassa huvilassaan vanhan Hyyppäräntien varressa vuonna 1908 "Elävien Kuvien Teatterin", joka oli maamme ensimmäisiä maaseutuelokuvateattereita ja Hyvinkään ensimmäinen teatteri. Rakennusmestari K.O. Kirkkarin suunnittelema Arenan rakennus avattiin 1.11.1914. Arena oli alkuperäisissä piirustuksissa koristellumpi ja julkisivujen aiheita karsittiin rakennusvaiheessa. Rakennus on varsin varhainen lautarakenteinen talo Suomessa. Arena-nimen elokuvateatteri sai 1926. Rinteen talo on 1920-luvulla rakennettu, piharakennus on Heikki Siikosen suunnittelema ja se on rakennettu vuonna 1940. Silta, Siltakatu 9, on Heikki Siikosen suunnittelema ja se on rakennettu vuonna 1926. 1920-luvulla rakennuksessa toimi Uusi Hotelli ja Suomen Maatalous-osake-pankki, Metsolan kirjakauppa ja Matiskaisen käsityöliike. Rakennuksen radanpuoleisessa päädyssä oli sisäänkäynti, joka myöhemmin muurattiin umpeen. Osuusliike Teho osti talon 1943. Yläkertaan sijoitettiin ensimmäisen luokan ravintola Teho ja alakertaan kansankeittiö. Ravintola toimi vielä 1970-luvulla Silta-nimellä. Vuonna 1976 rakennus muutettiin kaupungin nuorisotilaksi. Siltakatu 5, Solbon tarkkaa rakentamisvuotta ei tunneta. Varmaa on, että sitä korjattiin vuosina 1906-1907. Talo toimi täysihoitolana vuosisadan vaihteessa ja omistajana oli Martha Grönholm, asemaravintolan pitäjä. Talo tuli Karkkilan-Hyvinkään radan omistajan Pyhäjärvi-yhtiöiden omistukseen 1912. Vuonna 1937 Solboa laajennettiin Heikki Siikosen suunnitelmien mukaisesti nykyiseen asuunsa. Radan lakkautettua talo myyttiin Hyvinkään kaupungille. Laineen talo, Siltakatu 7, on rakennettu vuosisadan vaihteessa kauppias Emil Laineelle asuin- ja liiketaloksi. Hyvinkään Säästöpankki toimi vuokralla talossa 20-luvun alkupuolelta vuoteen 1934. Siltakatu 15 on ainoita arkkitehti Carolus Lindbergin suunnittelemia rakennuksia Hyvinkäällä, asuin- ja liikerakennus valmistui vuonna 1928.
Renton kenkätehdas sai alkunsa, kun suutari August Väisänen perusti kenkätehtaan Hyvinkäälle kaksikymmenluvun lopulla. Toiminta laajeni ja nelikerroksinen tiilirakennus rakennettiin vuonna 1928 Heikki Siikosen piirustusten mukaan. Kymmenen vuoden kuluttua Väisänen myi liikkeensä Kalle ja Onni Rentolle. Tehdasta laajennettiin vuonna 1950 ja vuosina 1959, 1968 ja 1977. Teollinen kenkätuotanto loppui rakennuksessa vuonna 1990.

Rakennukset

Elokuvateatteri Arena (8)² , Rinteen talo (9)² , Sotalaiva (10), Siltakatu 15, Siltakatu 17, Arenanpolku 2, Solbo (3), Laineen talo (4), Nuorisotalo Silta, Renton kenkätehdas

Kohteen valintaperusteet ja arvo

Kautonkatu-Siltakatu on ainoa itä-Hyvinkään alue, joka on säilyttänyt osan alkuperäisestä huvilakaupunki-ilmeestään. Lisäksi alueella sijaitsee elokuvateatteri Arena, joka on seudullisesti arvokas rakennus. Rinteen talo muodostaa rakennustaiteellisesti merkittävän kokonaisuuden elokuvateatteri Arenan kanssa. Siltakatu 17 on ainoita säilyneitä arkkitehti Carolus Lindbergin suunnittelema rakennuksia Hyvinkäällä. Sotalaiva on maisemallisesti tärkeä pääte ja on kulttuurihistoriallisesti paikallisesti merkittävä. Solbo, Laineen talo ja Nuorisotalo Silta ovat vanhan kauppakadun varrella olevia rakennuksia ja muodostavat tärkeän historiallisen kokonaisuuden sekä vahvistavat asemanseudun historiallisesti rikasta ilmettä.

Kaava ja suojelu

- Siltakatu 18, Rinteen talo, Arena AK1982 / sr (Ei saa purkaa)
- Sotalaiva AK1986 /A (asuinrakennusten korttelialue)
- Siltakatu 15 ja 17 AK1960 / III 9,3 (kolmikerroksinen max. 9,3 m korkea rakennus)
- Siltakatu 5, 7 ja Nuorisotalo Silta AK1957 /Asuinrakennusten kortt.alue (nyk. rakennukset ovat as.kaavan vastaisia) (alueella on rakennuskielto voimassa)
- Rentto AK1957 / uutta säilyttävää asemakaavaa ollaan laatimassa

Ristiriitoja

Arena ja Siltakatu 7 ovat tyhjillään. Rakennukset Siltakatu 5, 7 ja Nuorisotalo Silta ovat asemakaavan vastaisia. KUKOLU-ohjausryhmä ei ollut yksimielinen Siltakatu 5 ja 7 liittämisestä hoitosuunnitelmaan.

Hoitoehdotus

Asemakaavaa tulee muuttaa siten, että se tukee Nuorisotalo Sillan, Siltakatu 5 ja Siltakatu 7 :n säilyttämistä. Yhä olemassa ja käytössä olevaa kävelyreittiä vanhaa kauppakatua Rautatieasemalta Siltakadulle tulee korostaa istutuksin, valaisimilla ja muilla kadunkalusteilla. Hyvinkäänkadun uutta ilmettä voisi jatkaa kevyenliikenteen reittinä Siltakatua Urakan kävelysillalle. Siltakatu 5 ja 7 tulee teettää puolueettomalla ja vanhojen rakennusten korjaamiseen erikoistuneella asiantuntijalla kuntokartoitus. Talojen tulevaa uuskäyttöä ja mahdollista myymistä tai vuokraamista korjausvelvoitetta vastaan tulee tutkia. Rentosta ollaan laatimassa käyttösuunnitelmaa. Siihen tullee sijoittumaan erityyppisiä toimistotiloja. Rakennuksen rakennustaiteellisia tai historiallisia arvoja ei saa muutoksilla vähentää. Korjaamisessa tulee julkisivujen detaljien säilymiseen, kuten ikkunoihin, kiinnittää erityistä huomiota.

	A8 Siltakatu - Kautonkatu Siltakatu oli Hyvinkään tärkeimpiä kauppakatuja 1800-luvun lopulta 1950-luvulle. Sille sijoittuivat elokuvateatteri, useita kauppoja, suutareita ja kahviloita sekä taitelijoiden asuintaloja mm. Helene Schjerfbeck asui Siltakadun varrella. Katu oli alunperin yhdystie asemalta vanhalle Hämeenlinnan talvitielle, joka kulki Vaiveron ja Välenojan talojen poikki kohti Hikiää ja Hämeenlinnan maantietä.
Kartta Vakiintuva kauppala 1926 - 1940 Rakentumisen vaiheet
	Hyvinkään Elävien Kuvien Teatteri eli Arena valmistui 1914 nykyisen Siltakadun varrelle.
Alueen rajaus	Alueen rajoina ovat Läntinen yhdystie, Siltakatu, tonttien 1:81:16 ja 1:81:4 pohjoinen raja, Siltakatu, tonttien 1:1:1,2 ja 3 rajat, Siltakatu, tonttien 1:5:3 ja 1:5:5 rajat, Kautonkatu, tontin 1:73:7 rajat, alueeseen kuuluu tontti 1:62:3.
Historia	Hangonradan rakentamisen aikaan 1870-luvulla asemalta johti tie Nummisillan talon kautta Hyyppärän talolle. Tälle Hyyppärän tien varrelle muodostui 1910-luvulla huvila-asutusta, josta Siltakatu sai muotonsa. Siltakadun kulta-aika sijoittuu vakiintuvan kauppalan ajanjaksolle eli vuosiin 1926-1939. Siltakatu oli tuolloin tärkeimpiä Hyvinkään kauppakatuja.
Rakennushistoriat	Liikemies Kalle Saukkonen avasi omassa huvilassaan vanhan Hyyppäräntien varressa vuonna 1908 "Elävien Kuvien Teatterin", joka oli maamme ensimmäisiä maaseutuelokuvateattereita ja Hyvinkään ensimmäinen teatteri. Rakennusmestari K.O. Kirkkarin suunnittelema Arenan rakennus avattiin 1.11.1914. Arena oli alkuperäisissä piirustuksissa koristellumpi ja julkisivujen aiheita karsittiin rakennusvaiheessa. Rakennus on varsin varhainen lautarakenteinen talo Suomessa. Arena-nimen elokuvateatteri sai 1926. Rinteen talo on 1920-luvulla rakennettu, piharakennus on Heikki Siikosen suunnittelema ja se on rakennettu vuonna 1940. Silta, Siltakatu 9, on Heikki Siikosen suunnittelema ja se on rakennettu vuonna 1926. 1920-luvulla rakennuksessa toimi Uusi Hotelli ja Suomen Maatalous-osake-pankki, Metsolan kirjakauppa ja Matiskaisen käsityöliike. Rakennuksen radanpuoleisessa päädyssä oli sisäänkäynti, joka myöhemmin muurattiin umpeen. Osuusliike Teho osti talon 1943. Yläkertaan sijoitettiin ensimmäisen luokan ravintola Teho ja alakertaan kansankeittiö. Ravintola toimi vielä 1970-luvulla Silta-nimellä. Vuonna 1976 rakennus muutettiin kaupungin nuorisotilaksi. Siltakatu 5, Solbon tarkkaa rakentamisvuotta ei tunneta. Varmaa on, että sitä korjattiin vuosina 1906-1907. Talo toimi täysihoitolana vuosisadan vaihteessa ja omistajana oli Martha Grönholm, asemaravintolan pitäjä. Talo tuli Karkkilan-Hyvinkään radan omistajan Pyhäjärvi-yhtiöiden omistukseen 1912. Vuonna 1937 Solboa laajennettiin Heikki Siikosen suunnitelmien mukaisesti nykyiseen asuunsa. Radan lakkautettua talo myyttiin Hyvinkään kaupungille. Laineen talo, Siltakatu 7, on rakennettu vuosisadan vaihteessa kauppias Emil Laineelle asuin- ja liiketaloksi. Hyvinkään Säästöpankki toimi vuokralla talossa 20-luvun alkupuolelta vuoteen 1934. Siltakatu 15 on ainoita arkkitehti Carolus Lindbergin suunnittelemia rakennuksia Hyvinkäällä, asuin- ja liikerakennus valmistui vuonna 1928. Renton kenkätehdas sai alkunsa, kun suutari August Väisänen perusti kenkätehtaan Hyvinkäälle kaksikymmenluvun lopulla. Toiminta laajeni ja nelikerroksinen tiilirakennus rakennettiin vuonna 1928 Heikki Siikosen piirustusten mukaan. Kymmenen vuoden kuluttua Väisänen myi liikkeensä Kalle ja Onni Rentolle. Tehdasta laajennettiin vuonna 1950 ja vuosina 1959, 1968 ja 1977. Teollinen kenkätuotanto loppui rakennuksessa vuonna 1990.
Rakennukset	Elokuvateatteri Arena (8)² , Rinteen talo (9)² , Sotalaiva (10), Siltakatu 15, Siltakatu 17, Arenanpolku 2, Solbo (3), Laineen talo (4), Nuorisotalo Silta, Renton kenkätehdas
Kohteen valintaperusteet ja arvo	Kautonkatu-Siltakatu on ainoa itä-Hyvinkään alue, joka on säilyttänyt osan alkuperäisestä huvilakaupunki-ilmeestään. Lisäksi alueella sijaitsee elokuvateatteri Arena, joka on seudullisesti arvokas rakennus. Rinteen talo muodostaa rakennustaiteellisesti merkittävän kokonaisuuden elokuvateatteri Arenan kanssa. Siltakatu 17 on ainoita säilyneitä arkkitehti Carolus Lindbergin suunnittelema rakennuksia Hyvinkäällä. Sotalaiva on maisemallisesti tärkeä pääte ja on kulttuurihistoriallisesti paikallisesti merkittävä. Solbo, Laineen talo ja Nuorisotalo Silta ovat vanhan kauppakadun varrella olevia rakennuksia ja muodostavat tärkeän historiallisen kokonaisuuden sekä vahvistavat asemanseudun historiallisesti rikasta ilmettä.
Kaava ja suojelu	- Siltakatu 18, Rinteen talo, Arena AK1982 / sr (Ei saa purkaa) - Sotalaiva AK1986 /A (asuinrakennusten korttelialue) - Siltakatu 15 ja 17 AK1960 / III 9,3 (kolmikerroksinen max. 9,3 m korkea rakennus) - Siltakatu 5, 7 ja Nuorisotalo Silta AK1957 /Asuinrakennusten kortt.alue (nyk. rakennukset ovat as.kaavan vastaisia) (alueella on rakennuskielto voimassa) - Rentto AK1957 / uutta säilyttävää asemakaavaa ollaan laatimassa
Ristiriitoja	Arena ja Siltakatu 7 ovat tyhjillään. Rakennukset Siltakatu 5, 7 ja Nuorisotalo Silta ovat asemakaavan vastaisia. KUKOLU-ohjausryhmä ei ollut yksimielinen Siltakatu 5 ja 7 liittämisestä hoitosuunnitelmaan.
Hoitoehdotus	Asemakaavaa tulee muuttaa siten, että se tukee Nuorisotalo Sillan, Siltakatu 5 ja Siltakatu 7 :n säilyttämistä. Yhä olemassa ja käytössä olevaa kävelyreittiä vanhaa kauppakatua Rautatieasemalta Siltakadulle tulee korostaa istutuksin, valaisimilla ja muilla kadunkalusteilla. Hyvinkäänkadun uutta ilmettä voisi jatkaa kevyenliikenteen reittinä Siltakatua Urakan kävelysillalle. Siltakatu 5 ja 7 tulee teettää puolueettomalla ja vanhojen rakennusten korjaamiseen erikoistuneella asiantuntijalla kuntokartoitus. Talojen tulevaa uuskäyttöä ja mahdollista myymistä tai vuokraamista korjausvelvoitetta vastaan tulee tutkia. Rentosta ollaan laatimassa käyttösuunnitelmaa. Siihen tullee sijoittumaan erityyppisiä toimistotiloja. Rakennuksen rakennustaiteellisia tai historiallisia arvoja ei saa muutoksilla vähentää. Korjaamisessa tulee julkisivujen detaljien säilymiseen, kuten ikkunoihin, kiinnittää erityistä huomiota.