A6 Kutomokatu
Ennen autojen ja linja-autojen aikaa tehdas ja työväen asuntorivit kuuluivat kaupunkikuvassa erottamattomasti yhteen. Hyvinkäällä Kutomokatu oli tällainen kokonaisuus. Kutomokadun varrelle rakennettiin Villatehtaan virkailijoiden taloja, työväen Kuppila sekä ensimmäiset kasarmimaiset työväenasunnot vuosisadan alusta alkaen. Alkuperäisiä rakennuksia on säilynyt alueella huomattavan paljon.
Alue käsittää korttelin 414 kokonaan ja korttelista 412 tontit 1-5, korttelista 459 tontit 11, 12, 16, 17, 18, 19, 20, 22, 24, 25, korttelista 416 tontit 814 ja korttelista 415 tontit 2-4.
Tehtaan itäpuolinen alue oli vuosisadan vaihteessa lähes asumatonta nummea ja se kuului isostajaosta lähtien Erkylän kartanolle ja vuodesta 1905 Ahdenkallion kartanolle ja Donnerin perheelle. Tehdas ja Ahdenkallion kartano tekivät maanomistussuhteiden pohjalta yhteistyötä tonttimaan vuokraamiseksi ja työväen asuttamiseksi Hyvinkään itäpuoleisilla alueilla. Kutomokadun alkuun vanhan torin viereen rakennettiin näyttävimmät tehtaan virkamiesten asuinrakennukset. Kutomokadun kasarmityyppiset työväenrakennukset rakennettiin tehtaan arkiston mukaan vuonna 1900. Muutamaa vuotta niitä ennen oli rakennettu Port Arthurin asuinrakennukset. Vuonna 1925 voi kartasta laskea rakennuksia olleen Kutomokadun varrella Viistokatuun asti seitsemäntoista kappaletta. Lindbergin asemakaava vahvisti jo syntyneen tilanteen ja jatkoi Kutomokatua nykyiseen Sillansuonkatuun asti. Alue rakentui valmiiksi pitkälle ennen 1940-lukua. Alkuperäisiä rakennuksia on säilynyt alueella huomattavan paljon ja se antaa edelleen vahvan mielikuvan kolmekymmentäluvun kauppalasta.
Alueella on 27 rakennusta.
Kohde on maisemallisesti paikallisesti arvokas.
- Kutomokadun alue - AK1993/ AO ja AP (Pyrkii säilyttämään nykyisen rakennuskannan ohjaamalla rakentamista tonttien
Rakennukset ovat pieniä ja laajentaminen vaikeaa.
Uudisrakentamisen tulee säilyä mittakaavaltaan, materiaaleiltaan ja hahmoltaan vanhan kaltaisena. Rakennuksia huoltaessa ja korjatessa tulee käyttää entisen kaltaisia materiaaleja. Hyvä nyrkkisääntö on puun tilalle puuta, tiilen tilalle tiiltä jne. Kaupungin on voimakkaasti tuettava korjausrakentamista asiantuntevalla neuvonnalla ja esimerkiksi pysyvällä rakennusosa- ja korjaustapanäyttelyllä kaupungin rakennusvalvonnan tiloissa. Rakennusosakierrätyksen järjestäminen voisi olla mahdollista kaupungin aloitteesta. Tästä on toimivia esimerkkejä, joita tulee hyödyntää, esim. Tampereella.