A1 Hyvinkäänkylä

Hyvinkäänkylän historia alkaa 1400-luvulta. Se sisältää niin maantien varren kievarielämää, taiteilija-ateljeita kuin vuosisatoja jatkunutta maanviljelyä. Vanhan Hämeenlinnantien varteen, harjun reunaan on satojen vuosien työn tuloksena muodostunut kulttuurimaisema, jossa ihmisen käden jälki on sopusointuisesti sulautunut luonnon maisemaan.

Kartta

Maalaiskylä
ennen vuotta 1857

Rakentumisen
vaiheet

Alueen rajoina ovat Uudenmaankatu, Kitteläntie, Alikyläntie metsäsaarekkeiden suojavyöhykkeineen, Vantaanjoki metsän suojavyöhykkeineen, vanhan Hyvinkäänjärven ranta, Hevosmäen rinnettä ylös kulkeva vanha maantie, Puntunpolku ja Puntuntie Uudenmaankadulle asti, sekä tontit 403:4:33 ja 403:4:32

Hyvinkäänkylä syntyi todennäköisesti 1400-luvun alussa hämäläisten ja janakkalalaisten uudisraivaajien etsiessä uusia asuinsijoja vanhoilta erämailtaan. Jo näihin aikoihin Hämeenlinnan maantie kulki joen ja harjun murtokohdasta. Sitä oliko tässä ollut muinainen asuinsija, joka vain uudelleen otettiin käyttöön, ei tiedetä. Kuitenkin maantien varteen rakennettiin talot ja raivattiin pellot. Hopeaverokirjoissa vuodelta 1539 mainitaan Hyvinkäänkylästä kymmenen taloa. Talot sijaitsivat kahdessa kylän osassa Valkialassa, joka sijaitsi nykyisen Ylikylän paikalla ja Hyfvingessä, joka oli Alikylän kohdalla. Pellot raivattiin alkaen harjulta joen rantaniityille asti, kuten ne sijaitsevat nykyäänkin. Peltoaukeaa ja tummia metsänreunoja voisikin hyvällä syyllä kutsua ikivanhoiksi. 1700-luvulla oli rakennuksia kylätontilla useita kymmeniä. Suurin osa niistä oli harmaita ja hirsiseinäisiä, vain suurimmat talot olivat laudoilla ja punamaalilla koristettuja. Peltoja ja kylätontteja rajasivat aidat.

Anttilan talo tunnetaan jo 1539 maakirjoissa yhtenä Hyvinkäänkylän taloista Valkialan kylänosassa. Päärakennus sijaitsi nykyisen vanhan Hyvinkäänkylän kansakoulun tienoilla. Talo jaettiin veljesten kesken 1549 ja ilmeisesti silloin Ali-Anttila rakennettiin nykyiselle tontilleen. Yli-Anttilaksi mainittu puoli autioitui pian ja liitettiin Jaakkolan taloon. Nykyinen päärakennus on rakennettu 1800-luvun alussa. Talo oli augmenttitilana (aputilana ratsumiehen varustamisessa) Nukarille 1600-luvun lopusta alkaen. Talossa toimi kestikievari vuoteen 1862 asti. Topelius mm. kertoo kertomuksissaan matkastaan kestikievarikyydillä Uuteenkaarlepyyhyn juuri tästä Ali-Anttilan kievarista. Rakennusta on korjattu huolella. Hyvinkäänkylän ensimmäinen kansakoulu perustettiin 1874. Kouluhankkeen sieluna toimi Jaakkolan rusthollin omistaja Arvid Strömberg, jonka johdolla kerättiin varoja koulua varten. Kolme vuotta koulu toimi Jaakkolan talossa. Vuonna 1886 Nurmijärven kunta otti koulun haltuunsa ja koulutalolle hankittiin tontti Nikkilän isännän Fabian Bergströmin mailta. Hän myös rakennutti koulun 1891. Rakennuksessa oli luokkahuone, käsityöluokka ja asunto opettajalle. Nuorisotaloksi rakennus muutettiin 1970-luvulla. Rakennusta on pidetty hyvässä kunnossa.
Hyvinkään työväenyhdistys perustettiin jo ennen suurlakkoa vuonna 1905 ja Hyvinkäänkylän osasto vuotta myöhemmin. Omaksi yhdistykseksi se irrottautui 1909 ja alkoi heti kerätä varoja omaa kokoontumishuonetta varten. Oma talo valmistui samana vuonna. Rakennukseen on tehty useita remontteja ja se on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä melko hyvin. Humala ja Krapula rakennettiin Mutilan isännän Janne Kallion maalle taiteilijoiden Tyko Sallisen ja Jalmari Ruokokosken ateljeiksi. Talot valmistuivat 1916. Lindforsin vaimo arkkitehti Elsi Borg suunnitteli Humalan uuden päädyn. Sallinen muutti Hyvinkäältä pois vuonna 1950. Rakennukset alueineen osti taiteilija Terho Sakki v. 1956 ja 1974. Rakennuksia hoidetaan huolella ja ne ovat hyvässä kunnossa.

Ali-Anttilan päärakennus (77)¹·², Mutilan päärakennus (78)¹·² , Hyvinkäänkylän kansakoulu (nyk. Nuorisotalo) (84)¹·², Hyvinkäänkylän Työväentalo (88)¹·², Humala ja Krapula (85)¹·², peltoaukeat

Hyvinkäänkylän kulttuurimaisema on yksi tärkeimmistä ja vanhimmista Hyvinkäällä. Ali-Anttila on Hyvinkään seudun vanhimpia rakennuksia. Se liittyy varhaisimpaan Hyvinkään kehityshistoriaan. Rakennus pihoineen on seudullisesti sekä rakennushistoriallisesti että maisemallisesti arvokas kohde. Hyvinkään vanha kansakoulu on Hyvinkään vanhimpia koulurakennuksia. Humala ja Krapula ovat kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti valtakunnallisesti merkittäviä.

- Ali-Anttila, Mutila - AK1993/ sr, (suojeltava rakennus)
- peltoaukeat - YK1993/ sl, (luonnonsuojelualue)
- Humala ja Krapula - YK1990/Erillinen arvokas kohde
- Hyv.kylän kansakoulu - AK1983 /Y (rakennusoikeutta on käyttämättä)
- Hyv.kylän työväentalo - AK1983/ YSV (rakennus on kaavan mukainen)

Koulun ulkorakennus on huonossa kunnossa.

Maiseman suurrakenne tulee säilyttää. Peltoaukea tulee säilyttää viljeltynä ja Hyvinkäänkylän läntinen puoli puurakenteisena ja pienirakeisena. Ali-Anttilan ja Mutilan pihapiiriä tulee kunnostaa varovasti ja harkiten. Harjun rakentaminen toteutetaan portaittain ja väljästi, siten että ydinkylällä säilyy metsäinen harju sivullansa. Tiilinen puhelinkeskus puretaan tai vähintään maisemoidaan istutuksilla. Rakennuksia tulee korjata ja hoitaa siten, ettei niiden historiallinen tai rakennustaiteellinen arvo vähene. Koulun/Nuorisotalon piharakennus tulee kunnostaa.