|
A12
Hyvinkäänkatu - Hämeenkatu
Hyvinkäänkatu
on vanha Helsingin-Hämeenlinnan maantie, jonka linjaus on peräisin ainakin 1700-luvulta
saakka. Hyvinkäänkadun alkupäähän muodostui 1930-luvulla uutta
funktionaalista arkkitehtuuria edustava nykyinen keskusaukio.
Hämeenkadun
alkupään rakennukset: Ahjon uusi päärakennus ja maalaiskunnan talo
edustavat myös 1930-luvun funktionaalista arkkitehtuuria.
|
Kartta
Vakiintuva
kauppala
1926 - 1940
Rakentumisen
vaiheet
|
|
|
 |
 |
Osuusliike
Ahjon 1935 valmistunut uusi päärakennus vasta avatun
Hämeenkadun alkupään varrella.
Seuraava rakennus kadun varrella on Väinö Vähäkallion 1940
valmistunut Maalaiskunnantalo.
|
Hyvinkäänkatua
1950-luvun lopulla. Lönnbergin talo on ainut säilynyt
liiketalo Hyvinkäänkadulla, S-marketin vieressä. |
|
Alueen
rajaus |
Alue
käsittää tontit 6:518:8, 6:590:4, 6.519:7, 6:520:1, 2.101:11, 2:107:7,
2:111:8
|
Historiaa |
Hyvinkäänkatu
on vanha Hämeenlinnan maantie, jonka linjaus on peräisin ainakin 1700-luvulta
saakka. Ensimmäisessä kartassa Hyvinkään taajamasta vuodelta 1870-1871
ei Hyvinkäänkadun varrella näyttäisi olevan juurikaan rakennuksia. Muutamat
talot sijoittuvat nykyisen Vanha Postitalo tienoille. Kartassa vuodelta
1925 taloja on jo runsaasti, mutta vasta 1930-luvulla alkoi muodostua
Hyvinkään keskusta. Se sai avaran ja uudisrakennusten osalta tyylipuhtaan
ilmeen. Vuonna 1932 vahvistettiin Carolus Lindbergin asemakaava jossa
oli Uudenmaankadun puhkaisu, Hangonsilta ja Uudenmaankadun silta ja Hämeenkadun
oikaisu suunniteltuina. Samalla voitiin aloittaa uuden alueen suunnittelu
ja pian kaavan jälkeen valmistuikin ensimmäisenä Säästöpankin rakennus
Väinö Vähäkallion piirustusten mukaan vuonna 1934. Vuonna 1935 valmistui
huoltoasema ja seuraavana vuonna KOPin valkoinen talo. Radan toiselle
puolelle valmistuivat Ahjon uusi toimitalo vuonna 1936, PYP 1938 ja Aulan
elokuvateatteri vuonna 1940. Viisikymmenluvun lopussa puhkaistiin Uudenmaankatu
ja rakennettiin Hangonsilta. Nopeasti Uudenmaankatu muuttui pääkaduksi
ja se rakentui seuraavalla vuosikymmenellä valmiiksi.
|
Rakennushistoriat |
Ensimmäinen
uuden keskusta-asemakaavan mukainen rakennus valmistui vuonna 1934. Se
oli arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema Hyvinkään Säästöpankin
punatiilinen liiketalo. Rakennusta on myöhemmin laajennettu Uudenmaankadun
puolelle. Vähäkallio suunnitteli myös nykyisen Hyvinkään Musiikkiopiston
talon, joka rakennettiin vuonna 1936, alunperin Kansallis-Osake-Pankin
liiketaloksi. Vuodesta 1917 lähtien oli pankki toiminut eri rakennuksissa
ja laman jälkeisen nousun alkaessa voitiin rakentaa oma rakennus. Shellin
huoltamo valmistui vuonna 1935 ja sen piirustukset on allekirjoittanut
Raoul Hollmström. Talossa toimii nykyään hampurilaisravintola. Ahjon
uusi talo rakennettiin vanhan, pääkadusta sivuun jääneen talon tilalle
vuonna 1936. Sen rakennutti Kulutusosuuskuntien Keskusliitto ja suunnitteli
arkkitehti Georg Jägerroos. Rakennusta on sisätiloiltaan ja osiltaan ulkopuolelta
muutettu vuosien kuluessa. Muutosten myötä rakennus on menettänyt osan
alkuperäisestä ilmeestään. Väinö Donner, Villatehtaan isännöitsijä, teki
aloitteen 1920-luvulla Pohjoismaiden Yhdyspankin (PYP) saamisesta
Hyvinkäälle. Hyvinkäällä toimi jo silloin KOP ja Hyvinkään Säästöpankki.
Keskustan funkispankkien jälkeen valmistui PYP:lle oma liiketalo arkkitehti
Ole Gripenbergin suunnitelmien mukaan vuonna 1938. Funktionalistinen Hyvinkään
maalaiskunnan talo valmistui Ahjon viereen vuonna 1940 Väinö Vähäkallion
suunnitelmien mukaan. Sen alunperin yksikerroksista siipiosaa on korotettu
myöhemmin kahdella kerroksella. Hyvinkäänkatu 5 suunnitteli Heikki Siikonen
ja se valmistui asuin- ja liiketaloksi vuonna 1939. Rakennus on hyvässä
kunnossa. Elokuvateatteri Aulan paikalla on sijainnut Hyvinkään
ensimmäinen elokuvateatterirakennus Harjula. Se valmistui vuonna syyskuussa
1912. Talo tuhoutui talvisodan pommituksissa 1940, mutta paikalle avasi
Lahdenpohjasta evakkona Hyvinkäälle tullut Antti Tiilikka samana vuonna
nykyisen elokuvateatteri Aulan. Elokuvateatteri oli 291-paikkainen.
|
Rakennukset |
KOPin
talo (Musiikkiopisto) (35)1·2, Hyvinkään Säästöpankin
talo (36)1·2, Hyvinkäänkatu
52, Shell (272) 6, Ahjo (12), Hämeenkatu 6 (14), PYP:n talo
(24), Elokuvateatteri Aula (Julia) (23)
|
Kohteen
valintaperusteet ja arvo |
Alue
on nykyäänkin Hyvinkään ydinkeskustaa ja antaa historiallisen ja arkkitehtonisesti
voimakkaan ilmeen koko keskustalle. Alueella on useita valtakunnallisesti
arvokkaita rakennuksia.
|
Kaava
ja suojelu |
-
Ahjo ja Hämeenkatu 6 - asemakaavaa laaditaan
- Shell - AK1997/ sk (rakennussuojelulain nojalla suojeltu rakennus)
- Säästöpankin talo - AK1997/ sr-1 (ei saa purkaa)
- Musiikkiopisto - asemakaavaa laaditaan
- Hyvinkäänkatu 5 - AK1995/ AL (asuin ja liikerakennusten korttelialue)
- Aula - AK1976/ Alk (asuin ja liikerakennusten korttelialue)
- PYP - AK1991/ sr (suojeltava rakennus, ei saa purkaa)
|
Ristiriidat |
Lönnbergin
talo on menettänyt tarvittavan tilan ympäriltään.
|
Hoitoehdotus |
Uudisrakennettaessa
on alueella jatkettava väljää, pienirakeista ja matalahkoa rakentamistapaa.
Ahjon vanhimman osan julkisivut sekä kattorakenteet tulee entisöidä alkuperäiseen
asuunsa. Tiedottamisella ja näyttelyillä tulee tuoda Hyvinkäänkadun
historiallista arvoa esille.
|
|

Kuva Hämeenkadulta
keskusaukion suuntaan 1950-luvulla ennen Hämeensillan oikaisua.
Säästöpankin rakennuksen laajennus valmistui 1949 tulevalle
Uudenmaankadulle.
|