A12 Hyvinkäänkatu - Hämeenkatu

Hyvinkäänkatu on vanha Helsingin-Hämeenlinnan maantie, jonka linjaus on peräisin ainakin 1700-luvulta saakka. Hyvinkäänkadun alkupäähän muodostui 1930-luvulla uutta funktionaalista arkkitehtuuria edustava nykyinen keskusaukio.

Hämeenkadun alkupään rakennukset: Ahjon uusi päärakennus ja maalaiskunnan talo edustavat myös 1930-luvun funktionaalista arkkitehtuuria. 

 

Kartta

Vakiintuva
kauppala
1926 - 1940

Rakentumisen vaiheet

 

 
Osuusliike Ahjon 1935 valmistunut uusi päärakennus vasta avatun Hämeenkadun alkupään varrella.
Seuraava rakennus kadun varrella on Väinö Vähäkallion 1940 valmistunut  Maalaiskunnantalo.
Hyvinkäänkatua 1950-luvun lopulla. Lönnbergin talo on ainut säilynyt liiketalo Hyvinkäänkadulla, S-marketin vieressä. 

 

Alueen rajaus

Alue käsittää tontit 6:518:8, 6:590:4, 6.519:7, 6:520:1, 2.101:11, 2:107:7, 2:111:8

 

Historiaa

Hyvinkäänkatu on vanha Hämeenlinnan maantie, jonka linjaus on peräisin ainakin 1700-luvulta saakka. Ensimmäisessä kartassa Hyvinkään taajamasta vuodelta 1870-1871 ei Hyvinkäänkadun varrella näyttäisi olevan juurikaan rakennuksia. Muutamat talot sijoittuvat nykyisen Vanha Postitalo tienoille. Kartassa vuodelta 1925 taloja on jo runsaasti, mutta vasta 1930-luvulla alkoi muodostua Hyvinkään keskusta. Se sai avaran ja uudisrakennusten osalta tyylipuhtaan ilmeen. Vuonna 1932 vahvistettiin Carolus Lindbergin asemakaava jossa oli Uudenmaankadun puhkaisu, Hangonsilta ja Uudenmaankadun silta ja Hämeenkadun oikaisu suunniteltuina. Samalla voitiin aloittaa uuden alueen suunnittelu ja pian kaavan jälkeen valmistuikin ensimmäisenä Säästöpankin rakennus Väinö Vähäkallion piirustusten mukaan vuonna 1934. Vuonna 1935 valmistui huoltoasema ja seuraavana vuonna KOPin valkoinen talo. Radan toiselle puolelle valmistuivat Ahjon uusi toimitalo vuonna 1936, PYP 1938 ja Aulan elokuvateatteri vuonna 1940. Viisikymmenluvun lopussa puhkaistiin Uudenmaankatu ja rakennettiin Hangonsilta. Nopeasti Uudenmaankatu muuttui pääkaduksi ja se rakentui seuraavalla vuosikymmenellä valmiiksi.

 

Rakennushistoriat

Ensimmäinen uuden keskusta-asemakaavan mukainen rakennus valmistui vuonna 1934. Se oli arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema Hyvinkään Säästöpankin punatiilinen liiketalo. Rakennusta on myöhemmin laajennettu Uudenmaankadun puolelle. Vähäkallio suunnitteli myös nykyisen Hyvinkään Musiikkiopiston talon, joka rakennettiin vuonna 1936, alunperin Kansallis-Osake-Pankin liiketaloksi. Vuodesta 1917 lähtien oli pankki toiminut eri rakennuksissa ja laman jälkeisen nousun alkaessa voitiin rakentaa oma rakennus. Shellin huoltamo valmistui vuonna 1935 ja sen piirustukset on allekirjoittanut Raoul Hollmström. Talossa toimii nykyään hampurilaisravintola. Ahjon uusi talo rakennettiin vanhan, pääkadusta sivuun jääneen talon tilalle vuonna 1936. Sen rakennutti Kulutusosuuskuntien Keskusliitto ja suunnitteli arkkitehti Georg Jägerroos. Rakennusta on sisätiloiltaan ja osiltaan ulkopuolelta muutettu vuosien kuluessa. Muutosten myötä rakennus on menettänyt osan alkuperäisestä ilmeestään. Väinö Donner, Villatehtaan isännöitsijä, teki aloitteen 1920-luvulla Pohjoismaiden Yhdyspankin (PYP) saamisesta Hyvinkäälle. Hyvinkäällä toimi jo silloin KOP ja Hyvinkään Säästöpankki. Keskustan funkispankkien jälkeen valmistui PYP:lle oma liiketalo arkkitehti Ole Gripenbergin suunnitelmien mukaan vuonna 1938. Funktionalistinen Hyvinkään maalaiskunnan talo valmistui Ahjon viereen vuonna 1940 Väinö Vähäkallion suunnitelmien mukaan. Sen alunperin yksikerroksista siipiosaa on korotettu myöhemmin kahdella kerroksella. Hyvinkäänkatu 5 suunnitteli Heikki Siikonen ja se valmistui asuin- ja liiketaloksi vuonna 1939. Rakennus on hyvässä kunnossa. Elokuvateatteri Aulan paikalla on sijainnut Hyvinkään ensimmäinen elokuvateatterirakennus Harjula. Se valmistui vuonna syyskuussa 1912. Talo tuhoutui talvisodan pommituksissa 1940, mutta paikalle avasi Lahdenpohjasta evakkona Hyvinkäälle tullut Antti Tiilikka samana vuonna nykyisen elokuvateatteri Aulan. Elokuvateatteri oli 291-paikkainen.

 

Rakennukset

KOPin talo (Musiikkiopisto) (35)1·2, Hyvinkään Säästöpankin talo (36)1·2, Hyvinkäänkatu 52, Shell (272) 6, Ahjo (12), Hämeenkatu 6 (14), PYP:n talo (24), Elokuvateatteri Aula (Julia) (23)

 

Kohteen valintaperusteet ja arvo

Alue on nykyäänkin Hyvinkään ydinkeskustaa ja antaa historiallisen ja arkkitehtonisesti voimakkaan ilmeen koko keskustalle. Alueella on useita valtakunnallisesti arvokkaita rakennuksia.

 

Kaava ja suojelu

- Ahjo ja Hämeenkatu 6 - asemakaavaa laaditaan
- Shell - AK1997/ sk (rakennussuojelulain nojalla suojeltu rakennus)
- Säästöpankin talo - AK1997/ sr-1 (ei saa purkaa)
- Musiikkiopisto - asemakaavaa laaditaan
- Hyvinkäänkatu 5 - AK1995/ AL (asuin ja liikerakennusten korttelialue)
- Aula - AK1976/ Alk (asuin ja liikerakennusten korttelialue)
- PYP - AK1991/ sr (suojeltava rakennus, ei saa purkaa)

 

Ristiriidat

Lönnbergin talo on menettänyt tarvittavan tilan ympäriltään.

 

Hoitoehdotus

Uudisrakennettaessa on alueella jatkettava väljää, pienirakeista ja matalahkoa rakentamistapaa. Ahjon vanhimman osan julkisivut sekä kattorakenteet tulee entisöidä alkuperäiseen asuunsa. Tiedottamisella ja näyttelyillä tulee tuoda Hyvinkäänkadun historiallista arvoa esille.

 

 


Kuva Hämeenkadulta keskusaukion suuntaan 1950-luvulla ennen Hämeensillan oikaisua. Säästöpankin rakennuksen laajennus valmistui 1949 tulevalle Uudenmaankadulle.