Suomen ensimmäinen rautatie rakennettiin Helsingin ja Hämeenlinnan välille vuosina 1857–1862.
Rataa rakennettiin viidessä eri etapissa. Kolmannelle etapille syntyi Hyvinkään asema: kolmas stationi.
Radan rakentamisen aikaan Hyvinkäälle saapui siirtotyöläisiä, rautatien rakentamisesta vastaavia
virkamiehiä ja raskaassa työssä käytettyjä rangaistusvankeja. Työmaan väliaikaisuus, liikkuvaa elämää
viettäneet siirtotyöläiset, viinanmyynti ja raskas elämä toivat mukanaan levottomuutta, johon hiljaisella
paikkakunnalla ei ollut totuttu.
Uusi liikenneväline mullisti elämää niin maaseudun torpissa kuin teollisuudessakin. Rautateiden tulon
myötä matkustamisesta tuli kaikkien oikeus. ”Rautahevosta” lähdettiin ihmettelemään pitkien matkojen
päästä, kuten Matti ja Liisa Juhani Ahon romaanissa Rautatie. Hyvinkään asema sai arvovieraita vuonna
1863, kun Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II pysähtyi asemalla iltateelle matkallaan Hämeenlinnaan.
Asemasta muodostui rautatien rakentamisen jälkeen paikkakunnan keskus. Hangon radan rakentamisen
jälkeen 1870-luvulla Hyvinkään asemasta tuli tärkeä risteysasema. Siellä vilisi matkustavaisia
laukkuineen, aseman virkailijoita, laukunkantajia ja seudun silmäätekeviä.
Hyvinkään kauniin puuaseman arkkitehtuuri ja kauniit yksityiskohdat avautuvat näyttelyssä
kuvamateriaalin, luonnosten ja piirustusten kautta. Maamme ensimmäisen rautatien varrella sijaitseva
Hyvinkään asema on yksi viidestä lääninarkkitehti C. A. Edelfeltin suunnittelemasta asemasta ja se on
edelleen alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. C. A. Edelfeltin vuosina 1860–1862 suunnittelemista
asemarakennuksista on säilynyt Hyvinkään lisäksi Tikkurilan ja Turengin asemat. Myös Järvenpään
asemaa on arveltu hänen suunnittelemakseen.
Näyttelyssä tarkastellaan radan vaikutusta pienen maalaispaikkakunnan elämään ja elinvoimaisen
teollisuuspaikkakunnan syntyyn. Pääosassa näyttelyssä on 150-vuotias asema, mutta esiin marssivat
myös radan rakennukseen osallistuneet työmiehet ja rangaistusvangit sekä asemalla työskennelleet
miehet ja naiset.
Näyttelyyn liittyvät tapahtumat:
Junalla runorataa
Rautatie-aiheiset runoillat
Yhteistyössä Nuoren Voiman Liiton Hyvinkään siiven ja
Hyvinkään matkailuoppaiden kanssa.
Vihkotyöpajat japanilaisella neljän pisteen perussidonnalla
Erilaisia kirjansidontamenetelmiä on useita. Esimerkiksi länsimaalaiset sitovat kirjansa aivan eri tavoin kuin
japanilaiset. Kirjoissa voidaan käyttää myös lukemattomia erilaisia materiaaleja. Voisi sanoa, että kirjan
ulkoasun suunnittelussa vain mielikuvitus on rajana.
Voit itse kokeilla kirjansidontaa, käyttäen neljän pisteen helppoa perussidontaa hyväksi sitomalla vihkosen
itsellesi museon vihkotyöpajassa.