Tie taivaan sineen - Hyvinkään lentokenttä 1940–2022
6.3.2022-8.1.2023
Sotaa, siviililentoja ja ilmailun glamouria. Talvisodan pommitukset olivat pääradanvarren teollisuuspaikkakunnilla traumaattiset. Välirauhan aikana 1940 Hyvinkäälle rakennettiin lentokenttä ilmavoimien tukikohdaksi tehtävänään varmistaa teollisuuspaikkakuntien turvallisuus. Sodan päätyttyä liittoutuneiden valvontakomissio otti haltuunsa Suomen päälentokentän Malmilla ja kentän tehtävät siirrettiin Hyvinkäälle. Hetken aikaa paikkakunta paistatteli ilmailun glamourin keskellä Aero Oy:n hopeabussien sukkuloidessa lentomatkustajia Helsingistä Hyvinkään lentokentälle. Malmin kentän palautuessa normaaliin käyttöönsä vuoden 1947 alussa, alkoi Hyvinkäällä aktiivinen siviili-ilmailun aikakausi.
Vuosien saatossa kenttää on kehitetty koko ajan kasvavan käyttötarpeen mukaan ja lentotoiminnan lisäksi siitä on muodostunut monimuotoinen tapahtumapaikka lähellä kaupungin keskustaa. Hyvinkään kaupunginmuseon näyttely esittelee Hyvinkään lentokentän historiaa sen eri vaiheissa esineiden, tarinoiden ja kuvien kautta.
Lähetääks kylille - nuoruus ja kapina 1950-2020
Muistatko Hitsaajat -patsaan vanhalla paikallaan? Tiedätkö, kumpaan suuntaan Jussintoria kierrettiin? Hyvinkään kaupunginmuseon näyttely vei matkalle muistojen nuoruuteen. Aikaan, jolloin tunteet ja aatteet olivat vahvoja ja ystävät tärkeimpiä maailmassa. Lähetääks kylille -näyttelyssä teemoina olivat itsenäistyminen, ystävyys, sukupolvikokemus, alakulttuurit, nuorisokapina, nuorten kohtaaminen ja vapaa-ajanviettopaikat, vapaudenkaipuu ja musiikki.
Sadan viimeisen vuoden aikana nuoruudesta on muotoutunut länsimaissa oma elämänvaiheensa lapsuuden ja aikuisuuden välissä. Suomessa nuoruuteen on kuulunut pitkä opiskeluvaihe ja vähittäinen itsenäistyminen aikuisista. 1900-luvun kuluessa nuorten määrä on yhteiskunnassa vähentynyt samalla, kun heidän merkityksensä on kasvanut. Nuoruuden ominaisuuksiksi nähdään vallitsevien ihanteiden kiistäminen, normien rikkominen ja uusien vaaliminen. Vaikka iältään nuoria on ollut kaikkina aikoina, voidaan 1950-luku nähdä aikakautena, jolloin nuoriso sai alkunsa. Nuorisokulttuurin synnyn myötä nuoret saivat oman äänensä, musiikin, vaatteet, elokuvat ja ihanteet.
Hyvinkää pienenä tehdaspaikkakuntana on luonut omanlaisensa puitteet nuorille aikuisuuteen kasvamiseen. Monen perheen toimeentulo on tullut teollisuudesta ja monen nuoren tulevaisuuskin on rakentunut paikkakunnan tehtaiden varaan. Nuoruusmuistot kiinnittyvät kotiseutuun vahvasti ja elävästi. Muistoissa nuorten kokoontumispaikat, ensi rakkaus ja ystävien kodit säilyvät pitkälle vanhuuteen.
Helsingin läheisyys on tuonut tuulahduksia suuresta maailmasta helposti Hyvinkäälle. Rata on luonut mahdollisuudet nuorille liikkua vaivattomasti pääkaupungin ja kodin väliä ja siten laajentanut nuorten elämän piiriä. Liikkuminen on yksi keskeisistä itsenäistymisen mahdollistajista nuorten elämässä. Sitä symboloi myös polkupyörä, jonka moni nuori sai rippilahjakseen.
Näyttelyssä Lähetääks kylille? kerrottiin nuoruudesta pienellä tehdaspaikkakunnalla. Näyttely antoi vastauksia siihen millaista on ollut olla nuori 1950 – 2020 Hyvinkäällä. Ääneen pääsivät myös nykynuoret, jotka tuottivat yhden osion näyttelyyn.
Lähetääks kylille?
LÄHETÄÄKS KYLILLE – NUORUUS JA KAPINA 1950–2020
5.5.-4.12.2021
Hyvinkään kaupunginmuseo, Kauppakeskus Willa, Hämeenkatu 9, ylätaso, 3. krs.
Tutustu näyttelyyn virtuaalikierroksella:
Värikäs vuosikymmen
8.9.-30.12.2020, kauppakeskus Willa
Suomi ja suomalaiset matkasivat 1970-luvulla vauhdilla kohti uudenlaista elämänmuotoa. Sotien jälkeen alkanut ja 1960-luvulla kiihtynyt yhteiskunnallinen muutosprosessi muovasi kansalaisten arkipäivää samalla kun työn ja toimeentulon perässä muutettiin entisiltä kotiseuduilta kaupunkeihin, Etelä-Suomeen ja Ruotsiin.
Hyvinkään kaupunginmuseolla syksyllä 2020 aukeava näyttely ”Värikäs vuosikymmen – välähdyksiä 1970 –luvulta” tarjoaa näkökulmia tuohon tapahtumarikkaaseen vuosikymmeneen. Näyttelyn tuotannosta on vastannut Nurmijärven museo ja näyttelyn Hyvinkääseen liittyvistä lisäyksistä Hyvinkään kaupunginmuseo.
Elintason nousu muuttaa arkea
1970-luku merkitsi valtaosalle kansaa merkittävää elintason nousua. Maaltamuuttajien kansoittaessa kaupunkeja ja asumalähiöitä ja elintasosiipien noustessa vanhojen omakotitalojen kylkeen enemmistö suomalaisista viimein asui asunnossa, jossa oli juokseva vesi, oma vessa ja kylpyhuone.
Lisääntyneen asumisväljyyden ja suurempien ansioiden myötä kodeista tuli 1970-luvun kulutuskulttuurin tärkein näyttämö. Tavaroiden ja kodinteknologian määrä kasvoi. Pakastin ja einekset helpottivat työssäkäyvän perheen arkea. Vaurastumisen kääntöpuolena keskustelua ja pelkoakin herättivät kerskakulutus, kasvavat jätevuoret ja öljykriisi.
Vapautta ja vastakkainasettelua
Yhtenäiskulttuurin ja perinteisen arvomaailman väljentyessä yksilöiden valinnanvapaus lisääntyi, työväestön, naisten, nuorten ja vähemmistöjen näkyvyys kasvoi, roolien ja tehtävien sidos sukupuoleen ja sosiaaliseen asemaan höltyi. Alkoholi- ja käytöskulttuurin murros näkyi ja kuului kaikkialla ja seksistä oli puhe.
Usein 1970-luku nähdään vain voimakkaan politisoitumisen ja vastakkainasettelun, Kekkosen ja paksujen silmälasinsankojen aikakautena. Ihmisten arkielämä oli moniulotteisempaa. Muutos koski yksiä enemmän kuin toisia, edellytykset ja valinnat vaihtelivat. Erilaisille elämäntavoille ja -tyyleille oli 1970-luvulla tilaa ja mahdollisuuksia enemmän kuin koskaan aikaisemmin, kuitenkin vähemmän kuin nykyisin.
Aikansa lapset
8.11.2019-14.6.2020, kauppakeskus Willa
Aikansa lapset tarkasteli pienen teollisuuskaupungin historiaa lasten näkökulmasta. Miltä tuntui kasvaa työläisasunnoissa vuosisadan alussa, kun vanhemmat kävivät töissä ja kotona laitettiin ruokaa yhteiskeittiössä?
Entä miltä sota-aika tuntui lasten kokemana ja millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä nykyajan lasten elämässä on aiempien sukupolvien elämään verrattuna? Lelujen, leikkien ja lapsuuden
muistojen kautta kävijä pääsi matkalle menneeseen. Näyttely oli koko perheelle suunniteltu, ja niin aikuiset kuin lapsetkin pystyivät nauttimaan sen sisällöistä. Esille nostettiin hyvinkääläisten lasten tarinoita ja kokemuksia eri vuosikymmeniltä. Näyttelyyn sisältyi vuorovaikutteisia pisteitä, joiden avulla sekä nykyiset että entiset lapset pääsevät jakamaan omat lapsuuden muistonsa muiden kävijöiden kanssa. Näyttely jalkautui juhlavuoden 2017 tapaan Hyvinkään kaduille, ja Aikansa lapset -näyttelyä tukevat kuvat ovat esillä ulkonäyttelyssä ympäri keskustaa.
Näyttelystä kertovat videot on julkaistu YouTube kanavallamme ; Hyvinkään kaupunginmuseo.
Näyttelyyn liittyviä tehtäviä on opetus-sivuilla.
Hyvinkää 100
24.8. – 30.12.2017. Villan Voimala, Villatehdas, Hyvinkää
Hyvinkää vietti satavuotisjuhliaan samaan aikaan kuin itsenäinen Suomi. Juhlavuosi Hyvinkäällä oli täynnä upeita tapahtumia, säihkettä ja yhdessäoloa. Mutta mitäpä olisivat juhlat ilman historiaa? Historia antaa paikkakunnalle persoonallisuuden, ihmisille juuret ja juhlille syyn!
Hyvinkää 100 -näyttely kertoi tarinan Hyvinkään kehityksestä. Uusimaalaisen kunnan historia heijastelee Suomen itsenäisyyden ajan muutoksia, menetyksiä ja menestyksiä. Samoista aineksista tehtiin Hyvinkään kaupunginmuseon Hyvinkää 100 -juhlanäyttely.
Arjen tarinoiden kertomiseen on valittu työkaluksi kuunnelma. Sata vuotta hyvinkääläisiä -kuunnelmat ovat fiktiivisiä tarinoita todellisten tapahtumien ääreltä. Kuunnelmat ovat kuunneltavissa osoitteessa: www.tarinasoitin.fi/hyvinkaa100.
FT Anu Lahtisen kirjoittama teos Hyvät, pahat ja hyvinkääläiset julkaistiin satavuotisjuhlien kunniaksi kaupungintalolla 23.8.2017. Historiateos on ostettavissa Hyvinkään kaupunginmuseon museokaupasta.
Ahjo – Osuuskauppatoimintaa Hyvinkäällä
1.11.2016 – 27.1.2017. Villan Voimala, Villatehdas, Hyvinkää
Osuuskauppa Ahjo näkyy tämän päivän Hyvinkään katukuvassa ja rakennusten nimissä yhä selvästi. Ahjon tyylikäs funktionalismia edustava tavaratalorakennus Hämeensillan kupeessa muistuttaa nykypäivän hyvinkääläisiä paikkakunnan oma-aloitteellisuudesta kaupan alalla. Ahjon toiminta sai alkunsa paikkakunnan asukkaiden aloitteesta vuonna 1902. Toiminta laajeni nopeasti ja Ahjosta tuli tärkeä osa hyvinkääläisten arkea ja juhlaa.
Ahjon myymälöissä palveltiin asiakkaita niin arjen kuin juhlankin tarpeissa. Hyvinkään kaupunginmuseon näyttelyssä kerrottiin Ahjon osuuskauppaliikkeen tarina yli sadan vuoden ajalta valokuvin. Kuvien kautta aukeaa myös näköaloja hyvinkääläisten arkeen.
Tehtaan tytöt
Hyvinkääläistä teollisuushistoriaa naishistorian valossa
Työ, koti ja tasa-arvo – Tarina tehtaan tytöistä
24.2.–4.6.2016 sekä 1.8.–17.9.2016. Villan Voimala, Villatehdas, Hyvinkää
Suomi alkoi teollistua 1800-luvun puolivälin jälkeen, kun elinkeinoelämän ja teollisuuden rajoituksia purettiin. Tärkeiksi aloiksi kasvoivat pian puu- ja paperiteollisuus sekä työvoimaltaan naisvaltainen tekstiiliteollisuus. Tekstiiliteollisuutta pidettiin naisille sopivana alana, olivathan langan valmistus ja kutominen vanhastaan olleet naisten töitä. Tehtaat palkkasivat mielellään nais- ja lapsityövoimaa, joka tuli halvemmaksi.
Tuhannet naiset mahdollistivat työllään Hyvinkään kasvun asemapaikkakunnasta teollisuuskaupungiksi. Tehtaan tytöt -näyttely kertoi heidän tarinansa. Hyvinkään kaupunginmuseon näyttelyssä teollisuuden naiset kertoivat omin sanoin työstään. Tehtaan tyttöjen muistoissa nousi esiin elämän karuus, mutta myös suuri ylpeys omasta työstä ja työn laadusta.
Tutustu näyttelyn sisältöön: http://tarinasoitin.fi/hyvinkaankaupunginmuseo/tehtaantytot
Paikallistu! Get Local!
1.12.2015 – 30.1.2016. Villan Voimala, Villatehdas, Hyvinkää
Paikallisuuteen Kehä III tällä puolen tutustutaan näyttelyyn rakennetun lautapelin avulla. Pelin äärellä voi jutella paikkakokemuksista, hurahtaa Keski-Uuteenmaahan hauskojen pelitapahtumien siivityksellä tai ihan vain ihmetellä. Pelilaudalla edetään tietenkin karvanoppia heittämällä. Lähde cruisailemaan Keravalle tai yöelämään Hyvinkäälle! Tervemenoa kotiseutukierrokselle: löydä itsesi Kellokoskelta, Sveitsistä, Jampasta, Lepsämästä!
Vakavampaa perspektiiviä näyttelyyn tarjoavat paikallisuutta eri näkökulmista käsittelevät näyttelytekstit. Ne valaisevat paikan ja paikkasuhteen merkityksiä ja rohkaisevat juurtumaan ja paikallistumaan.
Filminauhaa ja popcornia
15.10.2014 – 30.5.2015. Villan Voimala, Villatehdas, Hyvinkää
Elokuvissa on koettu jännitystä ja romantiikkaa sekä valkokankaalla että katsomossa. Kenelläpä ei olisi muistoja elokuvissa käynneistä nuoruuden ajan elokuvateattereissa? Muistatko, mikä oli ensimmäinen elokuvateatterissa näkemäsi elokuva? Filminauhaa ja popcornia -näyttelyssä kävijä pääsee tutustumaan elokuvateatterien vaiheisiin sadan vuoden ajalta: mykkien filmien ajoista digiaikaan.
Vanhaa Hyvinkäätä
1.9.2014 – 25.9.2014. Villan Voimala, Villatehdas, Hyvinkää
Näyttelyssä oli Erkki Saarikurun Hyvinkää-aiheisia piirroksia.
Lotta Svärd – naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö Suomessa
12.5. – 29.5.2014. Villan Voimala, Villatehdas, Hyvinkää
Näyttely on tiivis ja kattava esitys Lotta Svärd -järjestön monialaisesta toiminnasta. Näyttelyssä käsitellään järjestön historiaa perustamisesta lakkauttamiseen ja Lotta Svärdin seuraajajärjestöä. Lotta Svärd -näyttely on Lottamuseon tuotantoa. Hyvinkään kaupunginmuseo on laajentanut Villan Voimalassa esillä olevaa näyttelyä hyvinkääläisen lotan Eva Tigerstedtin aineistolla. Hänen toimintaansa lottana esitellään kuvin ja esinein.
Oma koti?
12.7. – 28.9.2013. Villan Voimala, Villatehdas, Hyvinkää
Haave mummon mökistä, omasta punaisesta tuvasta ja perunamaasta, on elänyt sitkeästi monien suomalaisten mielissä jo sukupolvien ajan. Puutarhan ympäröimä omakotitalo vastaa yhä edelleen monien asumistoiveita.
Näyttelystä: Oma koti? lisää
Monen kerroksen enkeleitä
8.12.2012 – 5.1.2013. Villan Voimala, Villatehdas, Hyvinkää
Enkelit kuuluvat kiinteästi jouluun, mainitaanhan ne jouluevankeliumissakin moneen kertaan. Enkelit – sekä hyvät että pahat – edustavat ihmisen omia sisäisiä pyrkimyksiä, kuten rakkautta, vihaa, pelkoa, armeliaisuutta, kateutta, viattomuutta, sääliä sekä toivon ja epätoivon syövereitä.
Näyttelystä Monen keroksen enkeleitä lisää
Kolmas stationi – Hyvinkään asema 150 vuotta
15.3. – 20.5.2012. Villan Voimala, Villatehdas, Hyvinkää
Suomen ensimmäinen rautatie valmistui Helsingin ja Hämeenlinnan välille vuonna 1862. Kaupunginmuseon näyttelyssä kerrottiin vuonna 2012 150 vuotta täyttävän Hyvinkään rautatieaseman syntyvaiheista, radanrakentajista sekä rautateiden vaikutuksesta Hyvinkään historiaan.
Näyttelystä Kolmas Stationi lisää
Muistitalkoot – valokuvia Hyvinkäältä
4.5. – 14.5.2011. Villan Voimala, Villatehdas, Hyvinkää
Kaupunginmuseo esitteli näyttelytila Villan Voimalassa Villatehtaalla kolmen eri teeman ympärille koottuja valokuvia. Näyttelyn teemat koskivat kauppaa, Villatehtaan 1960-luvun verhoja sekä hyvinkääläisten kotitaloja. Kotitalo-teemalla kaupunginmuseo kerää aineistoa asuntomessuvuoden 2013 näyttelyä varten.
Näyttelystä Muistitalkoot lisää
Dessinatöörista designiin
3.11.2010 – 19.2.2011. Villan Voimala, Villatehdas, Hyvinkää
Suomen ensimmäinen teollisuuden filmipaino perustettiin Hyvinkäälle 1935. Yhdistyneiden Villatehtaiden painokangasosaston tuotteita käytettiin niin vaatteissa kuin sisustuksessakin. Villayhtymän aikana (1959–1969) kankaan mallisuunnittelijoiden eli dessinatöörien rinnalla kankaita suunnittelivat monet nimekkäät suomalaiset tekstiilitaiteilijat. Näyttelyssä oli esillä mm. Aune Gummeruksen matkahuopia.
Näyttelystä lisää
Muuttuva Hyvinkään keskusta – 50-vuotta muutoksia
3. – 21.5.2010. Villan Voimala, Villatehdas, Hyvinkää
Valokuvanäyttely Hyvinkään kaupungin keskustan muuttuneista ja muuttuvista maisemista Hyvinkään täyttäessä 50-vuotta kaupunkina.
Näyttelystä Muuttuva Hyvinkään keskusta lisää
Talvisota Hyvinkäällä – arki sodan varjossa
14.10.2009 – 24.1.2010. Villan Voimala, Villatehdas, Hyvinkää
Näyttely 70 vuotta sitten syttyneen sodan tapahtumista Hyvinkään kauppalassa.
Näyttelystä Talvisota Hyvinkäällä lisää
Mika Waltarin Hyvinkää – kirjallinen kaupunki
17.10. – 23.12.2008. Villan Voimala, Villatehdas, Hyvinkää
Näyttely Mika Waltarin nuoruuden kesälomien Hyvinkäästä. Mika Waltari asui Hyvinkäällä äitinsä Olga Waltarin ystävän Kalle Uusitalon luona 1920-luvulla. Uusitalo oli Valtionrautateiden ratamestari, joka järjesti lukiossa opiskelevalle Mikalle kesätöitä, ensin rautateillä ja myöhemmin Hyvinkään kunnan mittamiehenä.
Näyttelystä Mika Waltarin Hyvinkää lisää
Haapsalun huivit – Haapsalu ratikud
7.5. – 18.5.2008. Villan Voimala, Villatehdas, Hyvinkää
Länsivirolaisessa Haapsalun kaupungissa valmistettujen villaisten huivien näyttely. Huivinäyttely oli osa Viron itsenäisyyden 90-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.
Näyttelyssä esillä olivat muun muassa kopiot nimikkohuiveista, jotka on lahjoitettu näyttelijä Greta Garbolle ja Ruotsin kuningatar Silvialle.
Muuttuva Hyvinkään keskusta
1. – 30.11.2007. Villan Voimala, Villatehdas, Hyvinkää
Näyttelyssä merkittävin osuus oli vanhoilla Hyvinkään nykyistä ydinkeskustaa esittelevillä valokuvilla.
Esillä olivat myös uudet keskustan suunnitelmat.
Arjen Aarteita
9.12. – 22.12.2006. Villan Voimala, Villatehdas, Hyvinkää
Näyttelyssä oli esillä vuosien 2004–2006 esinelahjoituksia. Esineet edustavat paikkakunnan teollisuutta, vapaa-ajan harrastuksia sekä koulutusta ja kädentaitoja vaativia ammatteja.
Jugendlinna 100 vuotta
8. – 26.5.2006. Parantola, Sandelininkatu 1, Hyvinkää
Näyttely arkkitehti Lars Sonckin (1870–1956) suunnittelemasta Hyvinkään Parantolasta.
Näyttely oli esillä Parantolan entisessä rakennuksessa.
Villasta vaatteeksi - muotia 60-luvulta
1.11.2005 – 31.3.2006. Villan Voimala, Villatehdas, Hyvinkää
Näyttely esitteli Villayhtymä Oy:n valmistamista naisten kankaista suunniteltuja design vaatteita sekä 60-luvulla syntynyttä Rondo-neulemuotia. Villa on lisäksi näyttelyn toiminnallisen osuuden materiaali.
Jokaisella asiakkaalla on mahdollisuus kokeilla käden taitoja – villaa saa karstata, kehrätä, kutoa tai neuloa.
Hyvingiensis – puistoja ja muistoja
9.9.2005 – 30.4.2006. Rautatiemuseo, Hyvinkää
Näyttely liittyi Euroopan rakennusperintöpäivien 2005 puistot ja puutarhat -teemaan. Näyttely tehtiin yhdessä kaupungin kaavoitusosaston, puistojaoksen ja Suomen Rautatiemuseon kanssa.