3. Opetuksen toteuttaminen

3.1 Oppimiskäsitys

Oppiminen on aktiivinen, konstruktiivinen, kumulatiivinen ja päämäärään suuntautuva prosessi. Se pohjautuu opiskelijan omaan aktiiviseen toimintaan ja sitä ohjaavat hänen omat tavoitteensa. Itselle asetettujen tavoitteiden lisäksi opiskelijan on tärkeää suunnitella omaa opiskeluaan ja sitoutua siihen.

Opiskelijalle on aikaisemmista tiedoista, taidoista ja asenteista muovautunut kognitiivinen rakenne, joka toimii perustana uuden tiedon käsittelylle ja tulkinnalle. Opiskelija tulkitsee tietoa siis omien sisäisten malliensa pohjalta ja oppimiseen vaikuttavat hänen aikaisemmat kokemuksensa sekä käsitys itsestä. Opiskelija on itse oman tietämyksensä ja taitonsa rakentaja.

Sosiaalinen vuorovaikutus muiden opiskelijoiden, opettajien ja ympäristön kanssa on oppimistilanteessa merkittävää. Opiskelija on aktiivinen tiedon etsijä ja prosessoija, joka kykenee arvioimaan oppimistaan ja itseään oppijana. Koulun kannustava ja hyväksyvä ilmapiiri edistää oppimista ja luo henkisesti turvallisen sekä toiset huomioonottavan oppimisympäristön.

Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa ja aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota.

3.2 Opiskeluympäristö ja työtavat

Opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden aikaisemmat tiedot ja erilaiset opiskelustrategiat. Opetuksessa käytetään monipuolisia menetelmiä, jotta jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus saavuttaa itselleen tarpeellinen tieto- ja taitotaso. Monipuoliset menetelmät ja opiskelutilanteet helpottavat opittujen tietojen ja taitojen käyttöä opiskelutilanteiden ulkopuolella.

Opiskelijan omaa aktiivista tiedonrakentamisprosessia korostavasta oppimiskäsityksestä seuraa, että lukion on luotava sellaisia opiskeluympäristöjä, joissa opiskelijat voivat asettaa omia tavoitteitaan ja oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Heille tulee antaa tilaisuuksia kokeilla ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja. Koulun lisäksi oppimisympäristöjä voivat olla teatterit, kirjastot, museot, yritykset, julkiset laitokset sekä koko ympäröivä yhteiskunta ja luonto.

Opiskelija voi halutessaan suorittaa joitain kursseja itsenäisesti opiskellen. Itsenäisestä suorituksesta sovitaan kurssia opettavan opettajan, opinto-ohjaajan ja rehtorin kanssa. Sopimus kirjataan ja rehtori tekee päätöksen kurssin suorittamisesta. Yhteisesti sovitaan kurssin suorittamiseen liittyvistä päivämääristä kuten koepäivistä ja opiskelijan tuotosten palauttamisen ajankohdasta. Mikäli opiskelija ei suorita kurssia sovitun aikataulun mukaisesti, suoritusoikeus raukeaa. Itsenäisessäkin suorituksessa voidaan edellyttää koulussa valvotusti suoritettavia osia, kuten esimerkiksi koetta tai muuta kirjallista tai suullista suoritusta. Kutakin kurssia voi suorittaa itsenäisesti vain kerran. Jos suoritusoikeus raukeaa tai opiskelija ei suorita kurssia hyväksytysti hän ei voi enää uudestaan yrittää suorittaa samaa kurssia itsenäisesti. Kurssit, jotka olennaisesti perustuvat henkilökohtaiseen ohjaukseen ja joiden arviointi perustuu myös työskentelyprosessiin, soveltuvat huonosti suoritettavaksi itsenäisesti.

Opiskelutilanteita suunnitellaan siten, että opiskelija pystyy soveltamaan oppimaansa myös oppimistilanteiden ulkopuolelle. Opiskelijoita kannustetaan seuraamaan tiedotusvälineitä, liittämään koulussa oppimansa tiedot ja taidot muualta oppimaansa sekä ottamaan aktiivisesti kantaa yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt osaltaan sitovat koulua ympäröivään yhteiskuntaan.

Hyvinkään yhteiskoulun lukiossa on opiskelijoiden käytössä oma kirjasto sekä tieto- ja viestintätekniikkaa. Samassa rakennuksessa toimiva yläkoulu tarjoaa myös lukiolaisten käyttöön laboratoriotilat ja työluokat.

Opettajat käyttävät opetuksessaan monipuolisia menetelmiä, jotta jokaisella opiskelijalla on parhaat mahdolliset edellytykset oppia. Menetelmällinen vaihtelevuus lisää osaltaan vuorovaikutusta opiskelijoiden ja opettajien välillä ja mahdollistaa opiskelijoiden yksilöllisen kannustamisen ja tukemisen. Osa opiskelusta voidaan järjestää etäopiskeluna tai itsenäisenä opiskeluna.

Aikuislukiossa oppimisympäristöjen tulee olla sellaisia, että ne antavat mahdollisuuden asettaa omia tavoitteita, oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa. Ympäristöjen tulee joustaa opiskelijoiden yksiöllisten tarpeiden mukaan. Opiskelijoita tuetaan ja innostetaan kokeilemaan ja löytämään omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja.

Hyvinkään yhteiskoulun lukion aikuislinjalla on mahdollisuus monimuotoiseen opiskeluun. Opiskelija voi valita vapaasti tapansa suorittaa opintoja kulloisenkin vuoden opintotarjonnasta. Opetusta järjestetään lähiopetuksena, etäopetuksena, verkko-opetuksena ja itsenäisenä suorittamisena. Opiskelijoilla on käytössään tietotekniikkaa itsenäiseen tiedonhankintaan.

3.3 Etäopetuksen ja –opiskelun työtavat

Aikuisten lukiokoulutuksessa etäopetus on eduskunnan sivistysvaliokunnan mietinnön (SiVM 3/1998) mukaan täysin samanarvoinen opetusmuoto muiden rinnalla. Opiskelijoilla on siten mahdollisuus käyttää etäopiskelumahdollisuuksia täydentämään opinto-ohjelmaansa myös muiden koulutuksen tarjoajien etäopinnoilla. Etäopetus tapahtuu aikuislukion opetussuunnitelman perusteiden ja tuntijaon mukaan. Opiskelu on opettajan ohjaamaa etäopiskelua, jossa voidaan hyödyntää oppikirjojen lisäksi muuta kirjallista materiaalia, YLE:n etäopiskeluohjelmia, video- ja ääninauhoja sekä verkko-opetusmateriaalia. Etäopiskelija voi halutessaan myös osallistua opettajan pitämille lähiopetus- ja ohjaustunneille mutta voi myös suorittaa kaikki opintonsa koetilanteita lukuun ottamatta verkossa tai muuten etäopetuksena.

Mahdollisuutta suorittaa sekä pakollisia että syventäviä kursseja joko kokonaan tai osittain etäopintoina kehitetään, kuten myös mahdollisuuksia suorittaa lukion kursseja etäopintoina yhteistyössä lähiseudun lukioiden kanssa. Lukio-opinnoista osa voidaan suorittaa myös itsenäisenä opiskeluna. Lukioasetuksen 4§:n mukaan koulutuksen järjestäjä voi myös edellyttää, että opiskelija suorittaa osan opinnoista itsenäisesti osallistumatta opetukseen.

3.4 Toimintakulttuuri

Lukiossa tavoitteena on opetussuunnitelmaan nojautuen toimintakulttuuri, joka korostaa koko yhteisön jäsenten vastuuta, on avoin yhteistyölle ja vuorovaikutukselle yhteiskunnan kanssa sekä maailmassa tapahtuville muutoksille.

Hyvinkäällä kansainvälisyys on keskeinen osa toimintakulttuuria. Se on myös yhtenä aihekokonaisuutena. Olemassa oleva kansainvälinen verkosto on osa lukioiden työskentelyä ja tavoitteeksi onkin asetettu kansainvälisten oppikurssien kehittäminen ja toteuttaminen. Kouluissa arvostetaan ja edistetään kansainvälistä toimintaa ja monikulttuurisuutta.
Yhteistyö lukioiden välillä toteutuu yhteisinä kursseina, teemapäivinä ja työpajoina. Kaksoistutkinnon toteutuminen ja aikuislinjan toiminta ovat koulun arjessa toteutuvaa yhteistyötoimintaa.
Koulujen toimintakulttuurin perustana ovat yhteisesti sovitut toimintamallit. Lukioilla on yhteisesti sovitut käytännöt kurssien itsenäisestä suorittamisesta ja poissaolokäytänteistä. Muut käytännölliset opetusjärjestelyt lukiot määrittelevät koulukohtaisesti.

Opiskelijan on selvitettävä kaikki poissaolonsa poissaolokirjalla. Mikäli opiskelija on yksittäiseltä kurssilta pois kolme tuntia selvittämättä, voidaan hänen katsoa keskeyttäneen kurssi. Jos opiskelijan poissaolo johtuu muusta kuin sairaudesta, voi opettaja edellyttää, että opiskelija tekee ylimääräisiä tehtäviä. Aikuisten lukiokoulutuksessa edellä mainitut poissaolosäännöt koskevat nuorten lukiokoulutuksesta tulevia aineopiskelijoita.

Hyvinkään yhteiskoulun lukion opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet konkretisoituvat siten, että opiskelijoiden toiveet ja tarpeet huomioidaan kurssien toteutuksessa, oppilaskunta antaa ehdotuksia kurssitarjotinta varten ja käy palautekeskustelun keväisin rehtorin kanssa. Opiskelijoiden edustajalla on mahdollisuus osallistua opettajien kokouksiin silloin, kun opiskelijoiden läsnäolo käsiteltävien asioiden vuoksi on mahdollinen.

Koulun toimintakulttuuri perustuu järjestyssäännöissä yhteisesti sovittujen käytänteiden noudattamiseen. Koulun toimintakulttuurin toteutumista seurataan ja arvioidaan opiskelijoilta saatavan kurssi- ja jaksopalautteen ja johtoryhmän työskentelyn avulla.

3.5 Yhteistyö muiden oppilaitosten ja muiden tahojen kanssa

Hyvinkään lukiot tekevät kiinteä yhteistyötä kaikkien Hyvinkäällä toimivien perusasteen yläkoulujen, toisen asteen oppilaitosten, Laurea -ammattikorkeakoulun ja Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen ja Helsingin yliopiston Vantaan täydennyskoulutuskeskuksen kanssa. Yhteyksiä ylläpidetään tämän lisäksi myös useisiin lähikuntien kouluihin erityisesti Riihimäen toisen asteen oppilaitoksiin.

Hyvinkään lukioiden opiskelijat voivat ottaa vapaasti kursseja toisesta lukiosta sovittuaan asiasta opinto-ohjaajan kanssa. Lukiot järjestävät yhdessä opettajien koulutusta ja aineryhmät pitävät yhteyttä päivittääkseen opetussuunnitelmia, hankkiakseen materiaaleja, ja keskustellakseen yhteisistä käytänteistä. Rehtorit sopivat vuosittain kurssien jaksotuksesta ja yhteistyössä toteutettavista kursseista.

Hyvinkään ja Riihimäen toisen asteen oppilaitosten opiskelijoilla on mahdollisuus sisällyttää tutkintoonsa toisen koulun opintoja tai suorittaa samanaikaisesti kaksi tutkintoa. Lukiot järjestävät toisen asteen koulujen yhteisesti sopimana ajankohtana niin sanottuna yhteistoiminta-aikana kursseja, joille voivat osallistua kaikki toisen asteen opiskelijat. Opiskelijan mahdollisuuksista tiedotetaan joka vuosi ilmestyvässä toisen asteen yhteisessä opinto-oppaassa, joka annetaan jokaiselle lukiota aloittavalle opiskelijalle ja kaksoistutkinto-opiskelijalle. Lukioissa opiskelee ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita, jotka valmentautuvat ylioppilastutkintoon.

Hyvinkään, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen oppilaitokset järjestävät vuosittain yhteistä markkinointia. Lukiot osallistuvat yhteisille messuille tai yhteisten julkaisujen tekemiseen.

Yhteistä opintotarjontaa, yhteisiä opetusryhmiä ja tilojen yhteiskäyttöä pyritään järjestämään korkea-asteen oppilaitosten kanssa. Lukion opiskelijat voivat tutustua korkea-asteen koulutusohjelmien sisältöihin ja toimintatapoihin ja ammattikorkeakoulun opiskelijat voivat suorittaa tasaavia opintoja ja kieliä aikuislinjalla.

Lukiot tekevät kansainvälisyys- ja hankeyhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa. Lukioiden kansainvälisyystiimit ja -vastaavat ovat yhteydessä kaupungin oppilaitosten yhteiseen kansainvälisyyskoordinaattoriin suunnitellessaan hankkeita ja vierailuja.

Lukiot osallistuvat Hyvinkään toisen asteen oppilaitosten yhteiseen urheiluvalmennukseen. Opiskelija, joka kuuluu lajissaan valmennettaviin, voi osallistua urheiluvalmennusryhmään yhteistoiminta-aikaan. Jokainen lajiryhmä toimii yhteistyössä paikallisen urheiluseuran ja valmentajien kanssa.

Seurakunta on aktiivisesti yhteistyössä koulujen uskonnonopettajien kanssa, ja järjestää yhteistyössä koulujen kanssa kirkko- ja kouluvuoteen liittyviä juhlatilaisuuksia. Seurakunnalla on nimetty työntekijä koulutyötä varten. Työntekijä vierailee oppitunneilla ja auttaa opiskelijoita ja opettajia tilaisuuksien, kurssien ja leirien järjestelyissä.

Eri oppiaineissa tehdään yhteistyötä paikallisten yritysten, laitosten ja järjestöjen kanssa. Yritysvierailuja ja luentotilaisuuksia pyritään järjestämään niin oppiaineiden tunneilla kuin koko koulun tilaisuuksinakin. Valtakunnallisiin yritysten järjestämiin kilpailuihin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan.

 

Päivitetty 11.2.2015