made up wood, 2011, akryyli puulle
Tom Früchtlin työt liikkuvat hyperrealistisen maalaustaiteen ja konseptitaiteen välimaastossa.
Suurin osa hänen töistään koostuu maalauksista erilaisten löydettyjen esineiden pinnalle. Esineet voivat olla esimerkiksi puupaloja, huonekalujen valmistuksessa käytettyjä puujäljitelmien paloja, keittiöpyyhkeitä, pahvilaatikoita, pahvilevyjä tai huonekalupeitteitä, joita käytetään huonekalujen pakkaamiseen muutoissa. Kaikki esineet ovat massatuotettuja tai muiden esineiden osia, joilla ei yleensä ole tarkoitettu olevan aitoa esteettistä arvoa. Harvemmissa tapauksissa maalatut pinnat ovat kiinteitä ja/tai suuria: talojen tiiliseiniä, ladonovia tai huonekaluja (penkkejä).
makeup, 2012, akryyli pahvilaatikolle
Früchtl maalaa pinnat huolellisesti jäljittelemällä mahdollisimman tarkasti löydetyn esineen alkuperäistä rakennetta ja väriä. Hän kutsuu töissään soveltamaansa tarkkuutta käänteiseksi taloudelliseksi periaatteeksi: huolellisella työllä pyritään luomaan mahdollisimman vähäinen visuaalinen vaikutelma. Häntä onkin verrattu Sisyfokseen.
Früchtl nostaa esiin arkisissa, usein epäkiinnostavina ja tavanomaisina pidetyissä esineissä piilevän potentiaalisen kauneuden. Kauneus saattaa tosin ilmetä vain maalauksessa eikä alkuperäisessä esineessä, koska maalaus on tietysti myös tulkintaa, liioittelua ja jopa ylevöittämistä.
Hänen työnsä nostavat esiin jäljittelyyn liittyviä kysymyksiä maalauksessa ja taiteessa yleensä ja pohtivat taiteen totuutta, omaperäisyyttä sekä kopiointia ja väärentämistä. Früchtlin töissä juuri kopio on alkuperäinen taideteos.
Hämmentävintä hänen taiteessaan on se, että maalatessaan löydettyjä esineitä hän tuhoaa lopullisesti sen, josta hän tekee näkyvän – tarkastelun kierto on loputon, kun katsotaan alkuperäistä, joka on kopio, joka on alkuperäinen... (hyvin todennäköisesti) esinettä ei olisi huomattu alun perin lainkaan, mutta nyt sitä ei voi nähdä enää koskaan, koska se on jäänyt maalauksen alle.
Teksti: Anna E. Wilkens
Syntynyt Münchenissä, Saksassa vuonna 1966, opiskellut Münchenin taideakatemiassa 1990–1997, saanut useita apurahoja ja palkintoja, joista viimeisimpänä Dahlmann-palkinnon vuonna 2017.
Yksityisnäyttelyjä: 2017, Ludwig Hoesch Museum, Düren; 2015, Vincenz Sala
Pariisi/Berliini; 2012, Kunsthalle Göppingen; 2011, Nusser Baumgart Contemporary, München; 2007, Museum für Konkrete Kunst, Ingolstadt
Yhteisnäyttelyjä: 2015, "of light", Haus am Lützowplatz, Berliini; 2012, "Farbe im
Fluss – Pollock bis Warhol, Richter bis Ai Wei Wei" Museum Weserburg, Bremen; 2007,
"Vistazo", Museo Carillo Gil, Mexico City