H Y V I N K Ä Ä N T A I D E M U S E O

NÄYTTELYT 2019


Mika Karhu
Unohdetut III
Iso sali 15.3.–12.5.2019

Mika Karhu: Unohdettu, 2018

Mika Karhu: Unohdettu, 2018

Hyvinkääläisen kuvataiteilijan, taiteen tohtori, Mika Karhun 50-vuotisjuhlanäyttely Unohdetut III koostuu muotokuvateoksista ja installaatioista, jotka levittäytyvät museon isoon näyttelysaliin. Kaapon galleriassa nähdään Haurasta-näyttely, joka esittelee Mika Karhun kutsumien taiteilijakollegoiden teoksia. 
 
Mika Karhu käsittelee taiteessaan usein vaikeita, kipeitäkin asioita. Hänen aiheensa pohjautuvat laajasti yhteiskuntaan: sen ongelmiin, unohdettuihin jäseniin tai historian traumoihin. Keskiluokan viihteen sijaan Karhu haluaa taiteensa kautta kiinnittää huomiomme yhteiskunnalliseen tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen tai pikemminkin näiden vastakohtiin tai näiden puutteeseen.

Mika Karhun tuotantoa leimaa vahvasti ajatus taiteesta ihmisten välisenä toimintana. Ei ole olemassa ympäristöstään riippumattomia ihmisiä; kaikki yksilöt kasvavat ja toimivat tavalla tai toisella järjestyneen yhteisön jäseninä. Mika Karhu muistuttaa: ”Vallan eri ulottuvuudet koskettavat meitä kaikkia joko suorasti tai epäsuorasti. Yksilöiden sosiaalinen ympäristö muokkaa hyvin olennaisesti heidän kykyjään, halujaan, ajatteluaan ja toimintaansa.” Taiteen avulla Karhu pohtii, miten kehitämme yhteiskuntaamme oikeudenmukaisemmaksi ja tasa-arvoisemmaksi. Historian tutkiminen ja vaiettujen tapahtumien käsittely taiteen sisällöissä on keino, jolla tukahdutetut ja unohdetut asiat saadaan esiin.    

Näyttelyyn liittyvät tapahtumat: 

Mika Karhun taiteilijatapaamiset su 24.3. ja su 5.5. klo 14
Yleisöopastukset to 4.4. ja to 2.5. klo 17.30
Seminaari la 6.4.


Haurasta
Kaapon galleria 15.3.–12.5.2019

 
Kari Vehosalo, Still life, 2018

Kari Vehosalo: Still life, 2018


Haurasta
-näyttelyn taiteilijat ovat vaikuttaneet Mika Karhun taiteelliseen ajatteluun ja työskentelyyn. Näyttelyn taiteilijat ovat Kaisaleena Halinen, Maija Helasvuo, Armas Hursti, Mikko Ijäs, Sampsa Indrén, Antero Kahila, Niina Räty, Ilkka Sariola, Anssi Taulu, Antti Tanttu, Kari Vehosalo, Jan Kenneth Weckman ja Henry Wuorila-Stenberg sekä Rukous-työryhmä, johon Mika Karhun lisäksi kuuluvat Aino Peltomaa, Raimo Uunila ja Panu Varstala. Näyttelyssä on mukana Karhun opettajia, oppilaita, inspiroijia ja keskustelukumppaneita. Taiteilijakollegoiden teokset sitovat Karhun taiteellisen tuotannon osaksi jatkumoa ja muistuttavat siitä, että taiteilija harvoin työskentelee täysin yksin tai tyhjiössä vailla vaikutteita ja vaikuttajia. 

Haurasta-näyttelyn teokset ilmaisevat ihmisen sosiaalisen elämän ja elämän haurautta yleensä. Mika Karhu painottaa: ”Taiteen avulla voidaan luoda erilaisia siltoja ja yhteyksiä sosiaalisten merkitysten maailmaan.” Taiteen vaikutusmahdollisuudet nousevat merkittäväksi: ”Emotionaalisesti vaikuttava ilmaisu on tehokasta tiedon välittämistä, joka vaikuttaa ihmisen käsityksiin, joko suoralla tai epäsuoralla tavalla.”, muistuttaa Karhu.

Haurasta-näyttely on muistutus siitä, että taiteen kautta voimme lähestyä kipupisteitä, jotka tekevät meistä myös ihmisiä. Mika Karhun sanoin: ”Olemme alttiita elämän ongelmille ja kuolevaisuudelle ja sitä kautta myös vastuussa toisista ihmisistä ja luonnosta.”


Värinäkyjä
Yrjö Saarinen 1899-1958
Iso sali ja Kaapon galleria 6.6.-17.11.2019


Tänä vuonna tulee kuluneeksi 120 vuotta taidemaalari Yrjö Saarisen syntymästä. Saarisen räiskyvää taidetta ja vaiherikasta elämää esittelevä Värinäkyjä - Yrjö Saarinen 1899-1958 on Hyvinkään taidemuseon vuoden päänäyttely. Saarisen tie kulki vuonna 1929 hänen syntymäkaupungistaan Jyväskylästä Hyvinkäälle, jossa hän vietti lähes puolet elämästään aina kuolemaansa asti.

Juhlanäyttelyssä itseoppineen taiteilijan tuotantoa esitellään runsaan sadan teoksen voimin. Saarisen lempiaiheet - kukka-asetelmat, alastonmaalaukset, maisemat, henkilökuvat ja omakuvat - johdattavat mielikuvituksellisten värinäkyjen ja vauhdikkaan maalausjäljen äärelle.

Yleisnäkymä Värinäkyjä-näyttelystä


Rohkea värinkäyttäjä

Yrjö Saarinen rakasti värejä. Hänen omaperäinen tapansa käyttää sävyjä tulee esille erityisesti 1940-luvun tuotannossa. Saarisen maalauksissa kivien pinta sinertää, iho hohtaa violettina tai hevosen kylki loistaa kirkkaan oranssina. Saarisen elämänkerran kirjoittaja Carl Eric Sonck on kertonut, että ulkona maalatessaan taiteilija haki voimakasta valoa ja suorastaan räjähtäviä elämyksiä katsomalla maisemaa kasvot aurinkoon päin suunnattuna.

Taiteilijan persoonaan ja tuotantoon tutustutaan museon galleriatilan seinille heijastetussa digitaalisessa installaatiossa. Esitys rakentuu näyttelijä Teuvo Ahokkaan käsikirjoittamasta roolista Yrjö Saarisena, vanhoista valokuvista, teoskuvista sekä äänimaailmasta. Installaatiossa yhdistyvät draama, tulkinta ja historialliset yksityiskohdat. Kokonaisuus on Hyvinkään taidemuseon tuottama ja toteutuksesta on vastannut ääni- ja valosuunnittelija Kimmo Karjunen. Näyttelyn yhteistyökumppani on Pro Av Saarikko Oy.

Yleisnäkymä Värinäkyjä-näyttelyn videoinstallaatiosta


Sonckin taidekokoelma Värinäkyjä-näyttelyn runkona

Hyvinkään taidemuseon alkuvaiheet liittyvät kiinteästi Yrjö Saariseen. Museon kokoelmissa on 84 taiteilijan maalausta ja yli kaksisataa piirrosta, joista valtaosa kuuluu Karin ja Carl Eric Sonckilta vuonna 1977 lahjoituksena saatuun Sonckin taidekokoelmaan. Kokoelma sai pysyvät tilat vuonna 1981 valmistuneesta Jussintorin liike- ja taidekeskuksesta, jossa taidemuseo on toiminut vuoden 1982 alusta lähtien.

Mittava osa esillä olevista teoksista kuuluu Hyvinkään taidemuseon Karin ja Carl Eric Sonkin lahjoituskokoelmaan. Lisäksi teoksia on lainattu näyttelyyn Ateneumin taidemuseosta, HAM Helsingin taidemuseosta, Jyväskylän taidemuseosta, Taidekoti Kirpilästä ja Taidesäätiö Meritalta sekä yksityiskokoelmista. Osa Värinäkyjä-näyttelystä jatkaa Jyväskylän taidemuseoon vuonna 2021.

ProAv Saarikon logo


Pia Sirén
Luonnos
Iso sali 5.12.2019–8.3.2020

Pia Sirén: Oasis, 2018 

Pia Sirén: Oasis, 2018

Kuvataiteilija Pia Sirénin (s. 1982) massiivinen luontoinstallaatio Hyvinkään taidemuseon Isossa salissa muuttaa museotilan lähes tunnistamattomaksi. Monimetriset puut kurottavat kohti kattoikkunoita, isokokoinen vesiputous solisee tilan takaseinällä ja pienemmät kasvit puskevat kohti valoa. Kyseessä on Sirénin ensimmäinen yksityisnäyttely taidemuseossa Suomessa.


Sirén rakentaa tilaa haltuun ottavan kokonaistaideteoksen rakennus- ja remonttimateriaaleista näyttelysalin arkkitehtuuria hyödyntäen. Taiteilijan lähtökohtana on paikkasidonnaisuus: Pia Sirénin teokset rakentuvat varta vasten tilaan. Keinotekoinen luontoelämys, kierrätysmaisema, herää eloon rakennustelineiden, suojamuovien ja pressujen taidokkaan käsittelyn tuloksena. Tutun ja tuntemattoman rajapinnoilla liikkuva muovinen maisema tarjoaa elämyksen, jossa on muistumia luontopoluilta ja näköalapaikoilta.


Pia Sirén asuu ja työskentelee Loviisassa. Hän on valmistunut Helsingin Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta vuonna 2012 kuvataiteen maisteriksi kuvanveiston osastolta. Hänen teoksiaan on nähty Suomessa ja kansainvälisesti gallerianäyttelyissä sekä ryhmänäyttelyissä. Sirénin väliaikaisia julkisia veistosinstallaatioita nähtiin kesällä 2019 Helsingissä osana Suomen Kuvanveistäjäliiton Sculpture Expanded – Liikkuva julkisen taiteen laboratorio -kokonaisuutta. Sirénin teoksia oli esillä Helsingin Kampissa, Malminkartanossa ja Keskustakirjasto Oodin edustalla.


Anni Kinnunen
The Great Escape
Kaapon galleria 5.12.2019–8.3.2020

Anni Kinnunen: The Big Sleep, 2018
Anni Kinnunen: The Big Sleep, 2018

Kuvataiteilija Anni Kinnusen (s. 1978) valokuva- ja videoteoksia esitellään Hyvinkään taidemuseon Kaapon galleriassa. Oululaiselle Kinnuselle Hyvinkään taidemuseon The Great Escape -näyttely on hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä museossa Etelä-Suomessa.

Kinnunen käyttää itseään todellisissa tilanteissa otettujen valokuviensa mallina, mutta kyseessä eivät ole perinteiset omakuvat. Kinnusen teokset ovat katkelmia epätodellisen oloisista hetkistä, tutun ja tuntemattoman rajalla häilyvistä kuvajaisista. Valokuvissa esiintyvässä hahmossa on jotain fantasiakuvastosta tuttua ja teoksia maustaa unenomainen tunnelma.

Anni Kinnusen pääasiallinen väline on valokuvataide, mutta hän työskentelee myös videon ja installaatioiden parissa. Oulussa asuvan ja työskentelevän taiteilijan teoksia on nähty lukuisissa galleria- ja ryhmänäyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. Kinnusen teoksista on julkaistu kaksi valokuvataidekirjaa (2007, 2013) ja hänen teoksiaan on muun muassa Oulun taidemuseon ja valtion taidekokoelmissa.

Päivitetty 12.10.2022