15.1.–16.3.2014
VIERAANTUMINEN
Iso sali
Teemaltaan ajankohtaisen näyttelyn on koonnut hyvinkääläinen kuvataiteilija ja taiteen tohtori Mika Karhu. Näyttelyn teosten kautta kuraattori avaa omaa henkilökohtaista ajatteluaan vieraantumisen -käsitteestä filosofisesta, yhteiskunnallisesta sekä yksilön näkökulmasta. Kuraattorin mukaan vieraantuminen on koko yhteiskunnassamme vaikuttava ilmiö, jonka juuret ovat saksalaisen filosofin Georg Hegelin ajattelussa ja sitä soveltaneessa marksilaisessa vieraannuttavan työn ja työstään vieraantuvan yksilön jatkuvassa ristiriidassa. Me emme kykene näkemään itseämme yhteiskunnan jäseninä, koska emme pysty vaikuttamaan itseämme koskevaan päätöksen tekoon.
Aikaisempaan verrattuna 2000-luvun kantaa ottava taide ei huuda eikä protestoi, siitä on romantiikka kaukana. Taiteilijat ovat siirtyneet yhä enemmän yksilökohtaisiin kysymyksiin toimeentulosta, minuuden hajoamisesta tai kyvyttömyydestä hahmotta yhä monimutkaisemmaksi käyvää yhteiskuntaa. Taide on väylä, joka tekee meille ymmärrettäviksi usein vaikeasti käsiteltäviä yhteiskunnan jatkuvia rakenteellisia muutoksia.
Näyttelyn kuraattori on valinnut mukaan hyvin sisällöllisesti ja teknisesti hyvin erilaisista näkökulmista vieraantumista lähestyviä taiteilijoita. Teoksissa pohditaan vieraantumisen käsitettä niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Näyttelyssä on mukana seuraavat taiteilijat: Johan Eichhorn, Hannah Hamberg, Maiju Heikkilä, Sampsa Indrén, Mika Karhu, Janne Kärkkäinen, Pentti Määttänen, Harri Pälviranta, Anna Tahkola, Anne Törmä, Matti Vainio, Kari Vehosalo, Henry Wuorila-Stenberg.
25.1.–16.3.2014 ARMAS HURSTI
PUUPIIRROKSIA "IHMINEN"
Kaapon galleria
Hyvinkäällä asuvan kohta 80 vuotta täyttävän Armas Hurstin (1934) puupiirroksissa miehen elämäntunnot ja näkemykset maailmasta on kaiverrettu krouvilla kädellä kimpilevyn pintaan. Kaivertimen jälki mustavalkoisissa tai värillisissä teoksissa on rosoista ja suurpiirteistä. Nyt avautuvassa näyttelyssä on esillä taiteilijan viime vuosina valmistuneita teoksia, uusimmat tältä vuodelta.
Armas Hursti elää koko ajan vahvaa taiteellisen luomisen kautta. Taiteilija käsittelee kuvissaan yhä edelleen siekailemattomasti ja estottomasti uskontoa, ihmissuhteita, seksuaalisuutta, valtaa ja väkivaltaa eri muodoissaan. Hurstin puupiirroksista huutaa totuus, niiden rehellisyys ja vakavuus estää, ettei niistä tule rienaavia tai ne herättäisivät inhoreaktion.
Hurstin puupiirrosten ekspressiivinen elämänvoima ei jätä katsojaa välinpitämättömäksi. Hän käsittelee puupiirroksissaan itseään väliin ylevästi ja väliin ironisen ilkeämielisesti. Hänen puupiirroksissaan on nähtävissä vaikutteita keskiajasta, saksalaisesta ekspressionismista ja tämän päivän katutaiteen tyylikeinoista.
28.3.–18.5.2014
MINIPRINT FINLAND 2014
Iso sali ja loossi
Hyvinkään taidemuseossa esille tuleva näyttely on kahdeksas Miniprint Finland triennale.
Lahden taidegraafikot ry. järjesti ensimmäisen Miniprint Finland näyttelyn Galleria Marian Portissa vuonna 1992. Näyttelyyn oli kutsuttu vain suomalaisia taidegraafikoita. Vuonna 1998 näyttely laajeni kansainväliseksi jurytetyksi näyttelyksi ja toteutettiin yhteistyössä Lahden taidemuseon kanssa kuten kaikki neljä seuraavaa triennalea.
Tänä vuonna Lahden taidegraafikot ry. järjestää Miniprint Finland 2014 –näyttelyn yhteistyössä Hyvinkään taidemuseon kanssa. Näyttelykutsu oli avoin kaikille taiteilijoille ympäri maailman ja kutsussa oli yleinen kategoria ”Ääretön - ∞” ja toisena ”Exlibris”. Teosten lähettäminen tapahtui sähköisesti ja eri puolilta maailmaa saapui 758 taiteilijalta yli 2000 teosta. Niiden koko sai olla korkeintaan 20 x 17 x 5 cm. Jurytyksen ensimmäinen vaihe tapahtui sähköisesti lokakuussa 2013. Tämän perusteella toiseen vaiheeseen pyydettiin 370 taiteilijaa lähettämään alkuperäiset teokset. Originaalien pohjalta jury valitsi 18.1.2014 näyttelyyn tulevat teokset.
Juryn jäsenet:
taidegraafikko Jim Berggren, juryn puheenjohtaja, Ruotsi
Pilvi Ojala, Suomen Taidegraafikot ry.
Pekka Litmanen, Lahden Taidegraafikot ry.
Jussi Juurinen, Miniprint Finland 2010 Grand Prix:n voittaja
Sanna Teittinen, Hyvinkään taidemuseon museonjohtaja
Jury valitsi näyttelyyn mukaan 137 taiteilijaa, jotka edustavat 34 maata. Jokaiselta taiteilijalta tulee näyttelyyn 1-3 teosta.
Palkintojen saajat:
Grand Prix (2000 €)
Kim Hyun-Jin, R.OC. Taiwan
Kunniapalkinnot (1000 €)
Anthony Holmqvist, USA
Maria Romero, USA
Kunniamaininnat
Kristina Thun, Ruotsi
Kazahaya Koyuki, Belgia
Edvin Dragičević, Kroatia
Bea Farenhorst, Alankomaat
Galleria Uusi Kipinä, Lahti
Miniprint Finland 2014 juryn taiteilijajäsenten näyttely
Lahden Taidegraafikot ry:n järjestämä 19.3.-6.4.2014
6.6.–14.9.2014 HEPONAUTA
Nykytaidetta ruoasta, ravinnosta ja ruokailmiöistä
Kaikki näyttelytilat
Hyvinkään taidemuseon kesänäyttely tarttuu aiheeseen, joka kiinnostaa meitä kaikkia niin hyvässä kuin pahassa eli ruokaan. Ravinto on elämän perusedellytys. Se mitä syömme, on ollut jatkuvasti lööppien, uutisten, blogien ja tieteellisten tutkimusten kohteena. Näyttely lähestyy aihetta vakavasti, sillä nykyihmiselle syömisestä on tullut yhä vaikeampaa, se on jatkuvaa arvopohdintaa. Monille ruoka ja syöminen merkitsevät lähes uskonnon kaltaisia eettisiä valintoja. Tämän ahdistuksen keskellä haluamme kuitenkin muistuttaa että ruoka ja syöminen on myös nautinto, hyvä ruoka kauniisti tarjoiltuna sekä yhdessä nautittuna kuuluu niin iloissa ja murheissa elämäämme. Ruoan ääressä muistelemme kuolleitamme, juhlistamme syntymäpäivää tai iloitsemme hääparin onnesta.
Kuten jo Kalevalassa (Neljäs runo) äiti neuvoo Aino-tytärtään miten ruoan ja ravinnon avulla tulee kauniimmaksi ja haluttavammaksi:
Syö vuosi suloa voita,
tulet muita vuolahampi,
toinen syö sianlihaa,
kolmas kuorekakkaroita,
tulet muita kaunihimpi.
Hyvinkään taidemuseo esittelee aihetta nykytaiteen tekijöiden teosten kautta maalauksina, veistoksina, installaatioina ja videoina. Mukaan näyttelyyn on kutsuttu n. 30 taiteilijaa. Lisäksi näyttelyssä on mukana vanhaa hollantilaista asetelmataidetta Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmasta. Näyttelyssä ovat mukana Heini Aho, Anne Alalantela, Susanna Autio, Pirjetta Brander, Maria Duncker, Marina Ekroos, Saara Ekström, Teuri Haarla, Jukka Huhtala, Heidi Huovinen, Arto Korhonen, Tytti Korin, Jani Leinonen, Johanna Lemettinen, Katja Luoto, Johanna Mattila, Tuuli Mukka, Tero Nauha, Merja Pitkänen, Henna Pohjola, Heidi Romo, Riiko Sakkinen, Iiu Susiraja, Katja Tukiainen, Anu Tuominen, Oliver Whitehead, Timo Wright, Sebastian Ziegler.
26.9.–9.11.2014 PIILOSSA – PALJAANA.
Marja Mali, Carita Mayry, Pia Staff, Maria Wolfram
Iso sali ja Kaapon galleria
Taidemaalari Carita Maury kutsui taiteilijaystävänsä, kuvataiteilijat Marja Malin, Pia Staffin ja Maria Wolframin pohtimaan yhteistä näyttelyideaa, jonka punaisena lankana kulkisi ihmisenä oleminen naisnäkökulmasta katsottuna. Carita Maury halusi koota yhteen moniäänisen tekijäjoukon käsittelemään niitä piilotekijöitä, jotka ovat kätkeytyneenä meissä kaikissa ja erityisesti naisena olemisessa. Mitä paljastamme itsestämme, mitä jätämme paljastamatta ja miksi?
Taiteilijat vierailivat toistensa työhuoneilla. Nämä vierailut sysäsivät liikkeelle uudenlaisen ja uutta luovan keskinäisen vuorovaikutuksen. Tämä vuorostaan sai aikaan prosessin, jonka tuloksena Hyvinkään taidemuseossa on esillä moniääninen, kokeileva ja keskusteleva näyttely. Taiteilijoiden maalaukset sekä kolmiulotteiset ja tilalliset teokset luovat hätkähdyttävän ja visuaalisesti moniulotteisen kertomuksen tunteista, elämänkulkua jaksottavista rytmeistä ja rutiineista tai suunnanmuutoksista. Näyttely puhuu myös siitä kuinka kohtaamme toisemme, miten eri tekijät kuten ympäristö, sukupuoli tai sukupolvi vaikuttaa asenteisiimme.
Marja Mali on valmistunut Taideteollisesta korkeakoulusta (nyk. Aalto-yliopisto). Marja Mali on taiteilija, jonka teoksia on ollut esillä lukuisissa yksityis- ja yhteisnäyttelyissä 1980-luvulta lähtien. Hänen abstraktia ja esittävää kuvakieltä yhdistävissä maalauksissaan jokin kokemus, paikka tai tapahtuma voi olla lähtökohtana työskentelylle. Marja Malin maalauksissa viivat, värit ja muodot välittävät tunteita ja muistumia kankaalle.
Taidemaalari Carita Maury on opiskellut Vapaassa taidekoulussa. Hän käyttää maalauksissaan erilaisia tekniikoita kuten tussia, temperaa, vesivärejä tai öljyä. Carita Maury työskentelee usein teemoittain, jokin määrätyn aiheen innoittamana. Tässä näyttelyssä olevat maalaukset käsittelevät ihmisyyteen liittyviä teemoja naisnäkökulmasta. Carita Maury käyttää maalauksissaan vanhaa temperatekniikkaa, jossa värit pääsevät loistamaan.
Kuvataiteilija Pia Staff on valmistunut Aalto-yliopistosta Keramiikka- ja lasisuunnittelun koulutusohjelmasta ja tällä hetkellä hän suorittaa tohtorinopintoja samassa yliopistossa. Näyttelyn teoksissa Pia Staff yhdistää värikynäpiirroksia, kultausta ja kierrätystekstiilejä kollaasimaiseksi kerronnaksi. Teosten keskiössä on arkinen elämänkulku, jossa ihmisen kokemus maailmasta ja itsestä muovautuu koko ajan uudeksi.
Taidemaalari Maria Wolfram on opiskelu taidetta mm. Chelsea College of Art and Design oppilaitoksessa Lontoossa. Maria Wolfram maalaa pääasiassa öljyväreillä ja pigmenteillä ihmishahmoja, usein nuoria naisia tai tyttöjä. Naishahmot Maria Wolframin maalausten materiaalisuutta korostavat naishahmot ovat eräänlaisia ihmisyyden aakkosia. Ne kertovat tarinoita tunteista, kokemuksista ja mahdollisuuksista. Hyvinkään taidemuseon näyttelyssä on mukana naisattribuuteilla leikitteleviä tilateoksia.
21.11.2014–25.1.2015
ON/OFF – LIIKKUVIA VEISTOKSIA
Iso sali ja Kaapon galleria
Hyvinkään taidemuseossa avautuu marraskuussa kineettisiä, motorisoituja veistoksia ja installaatioita esittelevä näyttely ON/OFF – liikkuvia veistoksia. Näyttelyyn on kutsuttu kotimaisia kokeilevien, mekaanisten teosten taitureita: Antti Arkoma, Pavel Ekrias, Petri Eskelinen, Pekka ja Teija Isorättyä sekä Jaakko Tornberg. He kaikki työskentelevät jollakin tavoin liikkeen parissa ja näyttelyssä on eri tavoin liikkuvia teoksia: osa liikkuu vapaasti tilassa, kuten Pekka ja Teija Isorättyän aurinkopaneeleilla varustettu Kuusiluodon merikilpikonna ja osa paikallaan. Teoksissa on mukana usein ääni ja valo, joissakin myös vesi.
Näyttelyssä on lisäksi pieni historiallinen katsaus suomalaisten liikkuvien veistosten pioneerien Osmo Valtosen (1929–2002) ja Unto E. Hämäläisen (1923–2003) teoksia Nykytaiteen museo Kiasman ja Helsingin taidemuseon kokoelmista. Valtonen tuli erityisesti tunnetuksi hiekkapiirtureistaan ja Unto E. Hämäläinen sähköllä liikkuvista humoristisista veistoksistaan. Molemmat olivat 1970-luvun alussa syntyneen taiteen, tieteen ja tekniikan yhteistyömenetelmiä tutkineen Dimensio-ryhmän perustajajäseniä.
Kaikkia näyttelyn taiteilijoita yhdistää kokeellisuus, hurjat ideat ja keksimisen ilo. Nykytekijöiden teokset jatkavat Hämäläisen ja Valtosen viitoittamaa taiteen ja teknologian välistä keskustelua. Mukaan on tullut myös vahvasti ekologinen näkökulma kierrätettyjen, käytettyjen ja löydettyjen materiaalien myötä.
Taidemaalarina ja kuvanveistäjänä työskentelevä Antti Arkoma (s.1961) on opiskellut Kankaanpään taidekoulussa 1983–84 ja Kuvataideakatemiassa 1984–89. Arkoma on tutkinut veistoksissaan liikettä jo pitkään. Hän on koonnut tänä vuonna syntyneet sähkömoottorilla toimivat veistoksensa monenlaisista materiaaleista, mm. kierrätetyistä esineistä, jotka tuovat teoksiin myös surrealistisen ulottuvuuden.
Pavel Ekrias (s.1987) on valmistunut kuvanveistäjäksi Lahden muotoilu- ja taideinstituutista vuonna 2011. Liike on olennainen osa Ekriaksen teoksia. Hän on kiinnostunut materiaalien luonteesta: siitä, miten erilaiset materiaalit muokkaavat ja täydentävät toisiaan ja luovat tilaa ja liikettä. Hän pyrkii luomaan kokonaisvaltaisia kokemuksia, joiden osana katsoja voi olla.
Petri Eskelinen (s.1975) on Kuvataideakatemiasta vuonna 2006 valmistunut kuvanveistäjä. Eskelinen saa mekaanisiin, konemaisiin teoksiinsa innoituksen tieteen ja erityisesti tähtitieteen ilmiöistä. Eskelinen yhdistää teoksissaan ennakkoluulottomasti tiedettä ja taidetta ja lopputulos yllättää katsojan. Hänen teoksensa haastavat myös katsojan osallistumaan.
Pekka ja Teija Isorättyä (s.1980)ovat valmistuneet taiteen maistereiksi Aalto-yliopistosta 2010. Ulkomailla ja Torniossa työskentelevä pariskunta tekee taidetta yhdessä ja feminiiniset sekä maskuliiniset elementit elävät rinnan heidän teoksissaan. He ovat tulleet tunnetuiksi tilassa liikkuvista, sympaattisista roboteistaan. Näyttelyssä on esillä heidän uusimpia teoksiaan, joita yhdistää meri. Moottoreilla aikaansaatu liike yhdistyy niissä mm. Perämereltä ja Karibianmereltä löydettyihin materiaaleihin. Teoksista välittyy syvä huoli ympäristön ja merien tilasta.
Jaakko Tornberg (s.1961) valmistui Kuvataideakatemiasta 1989. Tornberg kokoaa teoksensa kaikenlaisista hylätyistä ylijäämäaineksista, mm. elektroniikkarojusta ja kirpputorien pikkutavaroista. Usein myös hänen keräämänsä erilaiset käytetyt sähkömoottorit pääsevät teoksissa uusiokäyttöön: niillä teokset saadaan toimimaan, heilumaan, tärisemään tai pyörimään. Tornbergin taiteen keskeinen elementti on huumori, ja hänen tuotannossaan humoristisen ja traagisen on sanottu yhdistyvän häkellyttävällä tavalla.
KOKOELMAT ESILLÄ:
1.1.–18.5.2014 ja 26.9.–31.12.2014
Yrjö Saarisen maalauksia ja piirustuksia Sonckin kokoelmasta
1.1.–18.5.2014 ja 26.9.–31.12.2014
Helene Schjerfbeck -huone
28.3.–18.5.2014
Flora Laurellin kokoelma
Kaapo Wirtasen perikunnan lahjoituskokoelma