H Y V I N K Ä Ä N T A I D E M U S E O

NÄYTTELYT 2013


6.12.2012–27.1.2013
KUVATAIDEJÄRJESTÖJEN LIITTO 2012 VUOSINÄYTTELY
Kaikki näyttelytilat

Kuvassa mainos SKjL:n vuosinäyttelystä.

  

Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto (SKjL) järjestää joka vuosi kaikille suomalaisille ja Suomessa asuville kuvataiteilijoille avoimeen hakuun perustuvan vuosinäyttelyn. Näyttely järjestetään tällä kertaa Hyvinkään taidemuseossa. Edellisen kerran liiton vuosinäyttely pidettiin Hyvinkäällä vuonna 1997.

 

SKjL 2012 vuosinäyttelyyn haki kaikkiaan 464 taiteilijaa, joista näyttelyyn valittiin 48 taiteilijaa  (mukana kaksi taiteilijaparia).

 

Näyttelyjuryn mukaan SKjL 2012 vuosinäyttely on ”monipuolinen katsaus siitä millaista taidetta tänä päivänä tehdään. Yhtä nimittäjää ei löydy, sillä niin teknisesti kuin sisällöllisesti tekeminen on laaja-alaista. Vuosinäyttelyyn valikoitui teoksia, jotka hämmästyttivät, ihastuttivat, kiinnostivat ja herättivät ajatuksia. Teokset ovat hyvin toteutettuja ja omaavat myös sisältöä ja kestävät katselun”. Varsinaista yhtä koko näyttelyn läpäisevää teemaa ei siis ole, mutta teoskokonaisuudesta nousevat esimerkiksi niin kodin, naiseuden kuin eläimellisyydenkin aihepiirit.

 
 


8.2.–1.4.
Kuva Ole Kandelinin teoksesta Sommitelma 1946SUOMALAISTA MODERNISMIA
FORSELLES-KOKOELMASTA
Iso sali

 

Carl-Johan af Forselles (1923–2010) tunnetaan taidepiireissä modernin taiteen tukijana ja edistäjänä. Hän kirjoitti 1940-luvun lopulta alkaen taiteesta ja taiteilijoista sekä toimi asiantuntijana useiden näyttelyiden kokoamisessa. Af Forselles ystävystyi monien kuvataiteilijoiden kanssa ja alkoi vähitellen myös hankkia heidän teoksiaan. Kokoelma kasvoi hiljalleen 500 teosta käsittäväksi kokonaisuudeksi. Af Forselles lahjoitti kokoelmansa vuonna 2007 Joensuun taidemuseolle.

 

Carl-Johan af Forsellesin merkitys erityisesti II maailmansodan jälkeisen modernismin – nonfiguratiivisen, konkretistisen, konstruktivistisen, kineettisen ja kokeilevan taiteen – hyväksymiselle ja vahvistumiselle Suomessa on korvaamaton. Af Forselles liittyi siihen Vapaan Taidekoulun ja Galerie Artekin ympärille 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa muodostuneeseen ryhmittymään, joka toimi suomalaisen taiteen uudistamisen puolesta. Tuohon joukkoon kuului taiteilijoita, jotka ovat myös edustettuina Forselles-kokoelmassa kuten Lars-Gunnar Nordström, Birger Carlstedt, Per Stenius, Erik Granfelt, Anitra Lucander, Ernst Mether-Borgström, Rafael Wardi, Tapani Raittila, Tuomas von Boehm ja Sam Vanni. Myös suomalaisen abstraktin taiteen uranuurtajan Ole Kandelinin teoksia on mukana.

 

Kokoelma karttui 1940-luvulta alkaen usean vuosikymmenen ajan vuosisadan loppuun asti. Vaikka af Forselles tunnetaan erityisesti konkretismin asiantuntijana, hän oli silti laajakatseinen erilaisten taidesuuntauksien tarkkailija. Vuosien varrella mukaan tuli uusia taiteilijoita ja monenlaisia suuntauksia: Timo Aallon, Göran Augustsonin, Eino Ruutsalon rinnalle ilmestyi Olli Lyytikäisen, Pekka Mäkisen ja Leena Luostarisen teoksia. Edustettuna ovat myös Hyvinkäällä vaikuttaneet taiteilijat Raimo Reinikainen ja Antti Jantunen. Koko kokoelmaa yhdistävä piirre on, että siinä on erityissija raikkailla väreillä ja selkeällä muodolla.

   


Kuva Rafael Wardin näyttelystä.

8.2.–1.4.
RAFAEL WARDI – MAALAUKSIA
1950- JA 1960-LUVUILTA
Kaapon galleria

 

Samaan aikaan Forselles-kokoelman kanssa Hyvinkään taidemuseossa avautuu rinnakkainen pienimuotoinen Rafael Wardin (s.1928) näyttely. Wardi on Carl-Johan af Forsellesin aikalainen ja he ystävystyivät jo 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa Helsingin modernistisissa taidepiireissä. Rafael Wardi on Suomen huomattavimpia koloristeja. Hän aloitti uransa 1940-luvun lopulla ja työskentelee edelleen aktiivisesti päivittäin. Värikylläinen näyttely esittelee Wardin rakastettuja asetelmia ja henkilökuvia 1950- ja 1960-luivuilta yksityiskokoelmista ja museoista. Taidemuseo järjestää maaliskuussa taiteilijatapaamisen, jolloin Rafael Wardi kertoo taiteestaan ja vastaa yleisön kysymyksiin.

 

Näyttelyn liittyy Hannu Peltomaan kuvaama aiemmin esittämätön videodokumentti, Pastellein ja värein, Rafael Wardin työskentelystä.


12.4.–26.5.
TOTTA VAI LEIKKIÄ 2
Kuva Totta vai leikkiä 2 -näyttelyn teoksestaOuti Pieski, Heli Ryhänen, Pauliina Turakka Purhonen
Iso sali

 

Kolmen kuvataiteilijan yhteisnäyttely, joiden teoksia yhdistää tekstiilimateriaalien ja käsityötekniikoiden käyttö sekä toden ja leikin suhteen tutkiminen. Kajaanin taidemuseon ideoima näyttely Totta vai leikkiä? oli esillä Kajaanin taidemuseossa syksyllä 2012. Hyvinkään taidemuseossa avautuu huhtikuussa näyttelystä toinen, päivitetty versio, johon Ulla Jokisalon tilalle on tullut Utsjoella asuva ja työskentelevä taiteilija Outi Pieski.

 

Kaikki näyttelyn taiteilijat ovat luoneet oman tunnistettavan tyylinsä, mutta heitä yhdistää myös herkkä suhde materiaaleihin ja erilaisten materiaalinen taidokas hyödyntäminen. Ryhänen ja Turakka Purhonen käyttävät työkalunaan mm. ompelukonetta, lankaa ja neulaa. Outi Pieski puolestaan liittää maalauksiinsa perinteisiä saamelaisia käsitöitä ja esineitä sekä käyttää lankaa ja solmimistekniikkaa suurissa installaatioissaan. Saamelaishuivit ja niiden solmut ovat mukana myös monissa hänen maalauksissaan. Teostensa aihepiirit hän ammentaa saamelaiskulttuurista. Heli Ryhänen tunnetaan parhaiten suurikokoisista pehmeistä, keinonahasta ommelluista tekstiiliveistoksistaan, joissa on surrealistisia, alitajuisiin pelkoihimme vetoavia piirteitä. Ihmishahmojen ohella hänen teoksiinsa on alkanut ilmestyä outoja olioita eläinmaailmasta. Pauliina Turakka Purhosen kankaasta ommellut, täytetyt ja kirjaillut veistokset ovat sukupuoli- ja perheroolien tutkielmia ja ammentavat keskiaikaisen kirkkotaiteen kuvastosta. Hän kommentoi taidokkaasti kirjailluilla kangasveistoksillaan arjen tapahtumia ja sattumuksia.

 

Outi Pieski (s.1973, Helsinki) työskentelee Utsjoella. Pieski on valmistunut Kuvataideakatemiasta vuonna 2000. Hän on pitänyt yksityisnäyttelyitä Pohjoismaissa ja Saksassa, ja hänen teoksiaan on ollut esillä lukuisissa ryhmänäyttelyissä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Pieski on tehnyt myös julkisia teoksia. Lisäksi hänen töitään on useissa julkisissa ja yksityisissä kokoelmissa. Hänet on palkittu mm. Mäntän kuvataideviikoilla (1. palkinto) vuonna 2001. Taidemaalariliiton jäsen. www.outipieski.com

 

Heli Ryhänen (s.1971, Iisalmi) työskentelee Tampereella. Hän valmistui kuvanveistäjäksi Kuvataideakatemiasta 2006 opiskeltuaan sitä ennen Limingan ja Kankaanpään taidekouluissa. Ryhänen toimii nykyisin kuvanveiston lehtorina Kankaanpään taidekoulussa. Hänellä on ollut useita yksityisnäyttelyitä Suomessa ja ulkomailla mm. Saksassa ja Iso Britaniassa vuonna 2011.  Ryhäsen teoksia on useissa julkisissa ja yksityisissä kokoelmissa. Lisäksi hän on tehnyt lukuisia julkisia teoksia, mm. Jyväskylän vero- ja työvoimatalo Sinetti.  Hänelle on myönnetty 2007 Suomen Taideyhdistyksen William Thuring -palkinto. Suomen Kuvanveistäjäliiton jäsen.  www.heliryhanen.fi

 

Pauliina Turakka Purhonen (s.1971, Haapavesi) työskentelee Helsingissä. Turakka Purhonen valmistui Kuvataideakatemian maalausosastolta 2003. Tätä ennen hän opiskeli keramiikkalinjalla Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemiassa. Hänellä on teoksia useissa julkisissa kokoelmissa Suomessa, kuten Aineen taidemuseossa Torniossa, Wihurin kokoelmassa Rovaniemen taidemuseossa ja Saastamoisen säätiön kokoelmassa EMMA – Espoon nykytaiteen museossa. Hänelle myönnettiin 2006 Suomen taideyhdistyksen Dukaatti-palkinto. Taidemaalariliiton jäsen. www.pauliinaturakkapurhonen.nu

    


19.4.–2.6.
MUISTIKUVIA – TIMO SAILARANTA
Timo Sailaranta
Kaapon galleriaKuvassa maalaus Timo Sailarannan näyttelystä.

 

Hyvinkääläinen taidemaalari Timo Sailaranta  (s. 1962)  maalaa pääasiassa kahteen aihepiiriin kuuluvia teoksia: asetelmia ja maisemia. Tähän kaikki tavanomaisuus Sailarannan maalauksissa loppuukin. Hänen maisemansa ovat urbaaneja näkymiä, jotka vain muistuttavat todellisia. Kohteena voi olla Hyvinkään Munckinkatu kuin Rooman rautatieasema tai Berliinin kaupunki. Maalauksissa tekstit ovat tärkeitä. Taiteilijaa on aina kiinnostanut kaupunkikuvaan oleellisesti kuuluva tekstimaailma. Oikeastaan paikalla sinänsä ei ole väliä, koska kuvatun paikan kokemus ei välttämättä perustu henkilökohtaisesti koettuun, vaan taiteilija on vain yksinkertaisesti kuullut tai vain lukenut siitä. Timo Sailaranta maalaa kaupunkinäkymät pikemmin mielikuvien mukaan kuin autenttisuuteen pyrkien. Maalaaminen perustuu täysin illusoriseen perspektiivin olematta kuitenkaan fantasiaa.

 

Sailaranta ei ole värirealisti, vaikka värillä onkin tärkeä rakenteellinen tehtävä maalauskokonaisuudessa. Kuten jo Henri Matisse aikoinaan totesi kaikki kuvalliset vallankumoukset alkavat väristä. Taiteilija ei pyri objektiiviseen värinkäyttöön, vaan hehkuvat, puhtaat perusvärit muokkaavat ja luovat sekä tilan että maalauksen synnyttämän visuaalisen aistikokemuksen. Maalauksissa ei ole keskeistä tunnistettavuus kohteen kanssa, vaan öljyvärin levittämisen ilo ja riemu itse maalaamisesta. Siveltimen sijaan Sailaranta käyttää palettiveistä ja hän itse määritteleekin maalaamistapansa ”värillä muuraamiseksi”.

   


14.6.-1.9.Kuva TAJU 2013 - Asunnottomuusmessut-näyttelystä
ASUNNOTTOMUUSMESSUT - TAJU 2013
Kaikki näyttelytilat

 

Hyvinkään Taiteilijaseura on järjestänyt Hyvinkäällä vuodesta 1998 lähtien Taju-nykytaidetapahtumaa. Vuodesta 2004 lähtien Taju-tapahtumat on toteutettu yhteistyössä Hyvinkään taidemuseon kanssa. Ensi kesänä pidettävät Asunnottomuusmessut on 13. Taju-tapahtuma, ja se tuo Suomen taidemaailmaantäysin uudenlaisen näyttelykonseptin.

Asunnottomuusmessut -Taju 2013 kuraattoreina ovat kuvataiteilijat Jani Leinonen ja Riiko Sakkinen. He ovat kutsuneet Hyvinkäälle asunnottomuuden kanssa toimivia kansalaisjärjestöjä, yhteiskunnallisia instituutioita ja muita tahoja. Kontekstina toimii taide, joka parhaimmillaan on erilaisten lähestymistapojen ja näkökulmien kohtaamispaikka. Asunnottomuusmessuista muodostuu näytteilleasettajien kanssa yhdessä toteutettu yhteisötaideteos, joka ottaa kantaa tärkeään yhteiskunnalliseen ilmiöön, asunnottomuuteen.


Asunnottomuusmessut ovat antiteesi Hyvinkäällä 12.7.–11.8.2013 järjestettäville asuntomessuille, jotka keskittyvät rakentamisen tekniikkaan, ympäristökysymyksiin ja sisustuksen tyylikkyyteen
problematisoimatta asumisen yhteiskunnallisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia. Asunnottomuusmessut on siis foorumi, joka uudella tavalla herättää keskustelua siitä, mitä on asunnottomuus ja kuinka se määritellään.

 


20.9.–3.11.
VETEEN PIIRRETTY VIIVA
Iso sali ja Kaapon galleria

 

Vesivärimaalauksella on pitkä ja kunniakas historia, mutta mikä on akvarellin merkitys nykypäivänä? Tähän kysymykseen antaa monipuolisia vastauksia Hyvinkään taidemuseon järjestämä näyttely Veteen piirretty viiva.

 

Veteen piirretty viiva -näyttely on Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen ja Hyvinkään taidemuseon yhteistyönä toteuttama. Näyttelyssä on etsitty uudenlaisia ja yllättäviä näkökulmia perinteisen vesivärimaalauksen rinnalle.  Kuten näyttelyn kuraattori Markku Valkonen kirjoittaa: ”Tässä näyttelyssä painotetaan nimenomaan niitä mahdollisuuksia, jotka vesi, vesiväri ja erilaiset maalauspohjat antavat taiteilijalle. Klassinen akvarelli on suorakaiteinen ja kaksiulotteinen, mutta yhtä hyvin vesiväriteos voi olla kolmiulotteinen tai yhdistellä erilaisia tekniikoita.” 

 

Mukana on 30 suomalaista nykytaiteilijaa, joiden teokset antavat kuvan alati uudistuvasta välineestä ja suomalaisesta taiteesta laajemminkin. Taiteilijat ovat: Kaisu Aro, Ville Andersson, Gisela Beyer-Salminen, Saara Ekström, Carolus Enckell, Bo Haglund, Marjatta Hanhijoki, Outi Heiskanen ja Markus Jäntti, Petri Hytönen, Elina Julin, Ulla Kajava, Juho Karjalainen, Pekka Kauhanen, Marja-Leena Koivumäki, Marja Koskiniemi, Janne Laine, Heikki Marila, Jaakko Mattila, Valentina Näsi, Marjatta Palasto, Marjukka Paunila, Anna Retulainen, Anna-Maija Rissanen, Nina Roos, Heli Sammalisto, Jorma Silvennoinen, Antti Tanttu, Mika Törönen ja Gustav Wiklund.


15.11.2013–12.1.2014
SJÄHLÖ 9
Iso sali ja Kaapon galleriaSjählö 9 -näyttelyn teos

 

Sjählön/Seilin saari ja sen mielenkiintoinen historia ovat ryhmän jäsenten taiteellisen työskentelyn lähtökohta. Nauvon kunnassa sijaitsevalle Seilin saarelle eristettiin 1600-luvulta lähtien lepraan sairastuneet kuolemaansa asti. Vuodesta 1785 lähtien saaren hospitaaliin eristettiin mielisairaiksi luokiteltujen lisäksi myös kehitysvammaisia, kaatumatautisia ja vanhuksia. Potilaita saarella oli aina vuoteen 1944 asti.

 

Työryhmän jäsenet ovat vierailleet saarella useita kertoja ja perehtyneet Seilin historiasta tehtyihin tutkimuksiin. Seilin potilaiden kohtaloista kerätty dokumentaatio on antanut ryhmän jäsenille mahdollisuuden tutkia mielikuvia hulluudesta ja erilaisuudesta. Näyttelyssä on mukana installaatioita, videoita ja maalauksia, jotka eri tavoin pohtivat sellaisia käsitepareja kuin normaali-epänormaali, kulttuuri-luonto, normatiivinen-poikkeava naisellisuus tai terveys-sairaus. Ryhmän taiteilijat ja tieteentekijät työskentelevät yhdessä ja luotaavat näin yleismaailmallisia ulkopuolisuuden, toiseuden, poikkeavuuden ja eristämisen ilmiöitä.                                                                                                                           

 

Mukana näyttelyssä on sekä tieteen että taiteen edustajia: kuvataiteilija Christine Candolin; fil.tri, kirjailija Juhani Ihanus; taidemaalari Antero Kahila; keramiikkataiteilija Catharina Kajander; performanssi- ja videotaiteilija, ohjaaja Tellervo Kalleinen; taidemaalari Tuija Lampinen; taidegraafikko Solveig Lehtonen; dokumenttiohjaaja Kirsi Mattila; keramiikkataiteilija Leena Mäki-Patola; runoilija, muusikko Kirsi Poutanen; Juha Pyykkönen lääk. lis.; fil.tri, graafikko Elina Waris; teatteriohjaaja Paavo Westerberg.

  

Hyvinkään taidemuseon jälkeen näyttely on esillä 5.–27.4.2014 Reykjavikissa Islannissa ja Suomessa Tikanojan Taidekodissa Vaasassa 30.8.–23.11.2014.Islannissa näyttelyn yhteydessä on aihepiiriin liittyvä seminaari yhteistyössä Pohjolan talon ja Islannin yliopiston (University of Iceland) kanssa.

  

Tellervo Kalleisen video People in White esitetään ensimmäisen kerran taidenäyttelyn yhteydessä. Aikaisemmin se on esitetty DocPoint tapahtumassa 2012. Filmi kuvaa potilaan ja lääkärin välistä kommunikointia.

 


KOKOELMAT ESILLÄ:

8.2.–2.6. ja 20.9.–31.12.
Yrjö Saarisen maalauksia ja piirustuksia Sonckin kokoelmasta.

8.2.–2.6. ja 20.9.–31.12.
Helene Schjerfbeck -huone


 

Päivitetty 2.9.2019 Tulosta

 
Hyvinkään taidemuseon logo

 

IN ENGLISH

По-русски

 
HYVINKÄÄN TAIDEMUSEO

Hämeenkatu 3 D, 05800 Hyvinkää

P. 040 480 1644
s-posti: taidemuseo@hyvinkaa.fi
www.hyvinkaantaidemuseo.fi


Katso sijainti tästä

Tietosuoja

 

 

 

 
PÄÄSYMAKSUT
ajalla 6.6.-17.11.2019

Aikuiset 8 €
Ryhmät yli 10 henkilöä 7 €
Eläkeläiset ja opiskelijat 7 €
Alle 18-vuotiaat vapaa pääsy
Työttömät vapaa pääsy
Vuosikortti 15 €

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 
AVOINNA

ti–to 11–18
(ke vapaa pääsy 16–18),
pe–su 11–17


Katso poikkeukselliset aukioloajat >