H Y V I N K Ä Ä N T A I D E M U S E O

  • Arena_karuselli_1[1].jpg
  • Arena_karuselli_10[1].jpg
  • Arena_karuselli_11[1].jpg
  • Arena_karuselli_12[1].jpg
  • Arena_karuselli_13[1].jpg
  • Arena_karuselli_14[1].jpg
  • Arena_karuselli_2[1].jpg
  • Arena_karuselli_3[1].jpg
  • Arena_karuselli_4[1].jpg
  • Arena_karuselli_5[1].jpg
  • Arena_karuselli_6[1].jpg
  • Arena_karuselli_7[1].jpg
  • Arena_karuselli_8[1].jpg
  • Arena_karuselli_9[1].jpg

Yksi Suomen vanhimmista maaseututeattereista

Hyvinkääläinen liikemies ja valokuvaaja Kalle Saukkonen perusti vuonna 1908 Elävien Kuvien Teatterin - Hyvinge Lefvande Bilders Teater. Teatteri sijaitsi alun perin Saukkosen omassa huvilassa Hyvinkään Siltakadulla, mutta vuonna 1914 hän päätti rakennuttaa sitä varten uudisrakennuksen.

Areena-nimen teatteri sai vasta vuonna 1925 nimikilpailun myötä ja tällä nimellä rakennus tunnetaan yhä, kylläkin yhdellä e-kirjaimella kirjoitettuna.

Arenan arkkitehtuuri

Rakennus tehtiin rakennusmestarin K.O. Kirkkarin piirustusten mukaan ja se sijaitsi Siltakadulla vastapäätä Saukkosen kotia. Teatteri oli rakennustekniikaltaan uudenlainen. Se ei ollut hirrestä rakennettu, vaan lautamateriaalista koostettu, niin sanottu balloon frame -konstruktio.

Tunnistettavan ulkonäkönsä 175-paikkkainen teatteri sai katolla olevasta ruutuikkunoin varustetusta pikku tornista, eli lanterniinista. Rakennus erottuikin 1900-luvun alkupuolella selkeästi Siltakadun varrella olevista muista rakennuksista ja herätti huomiota paikkakuntalaisissa. 

Elokuvasalin seinämaalaukset

Elokuvateatterin valmistuessa vuonna 1914 elettiin mykkäelokuvien aikaa, mikä määritteli vahvasti myös sitä, miltä elokuvateatteri näytti sisältäpäin. Elokuvasalin oleellinen osa oli valkokankaan edessä sijainneen näyttämön lisäksi näyttämön ja katsomon väliin jäävä syvennys, mistä elokuvia säestettiin joko mekaanisesti tai elävällä musiikilla. Pylväiköt loivat saliin palatsimaista tunnelmaa.

Tunnettu suomalainen taidemaalari Jalmari Ruokokoski (1886–1936) sai tehtäväkseen elokuvateatterin seiniä kiertäneet maalaukset, jotka valmistuivat samaan aikaan kuin itse rakennus. Suurikokoiset maalaukset peittivät seinät noin kolmen metrin korkuisina katsomon molemmilla pitkillä sivuilla ja valkokankaan molemmin puolin.

Ruokokoski poimi aiheensa sirkuksen ja elokuvan maailmasta. Maalauksissa esiintyy näkymiä maapallon eri puolilta. Niiden yläosassa vaeltaa kulkue, joka on yhdistelmä antiikin aiheistoa ja sirkuksestakin tuttuja eläimiä. Jalmari Ruokokosken ainutlaatuiset seinämaalaukset herättivät ihastusta teatterin vihkiäisjuhlissa ja viihdyttivät katsojia elokuvien väliajoilla.

Kun teatterin sisätila panelointiin vuonna 1944, seinämaalaukset jätettiin paneelien alle. Vuosikymmeniä myöhemmin sisätilojen kunnostajia odotti yllätys. 1940-luvulla tehtyjen seinäpaneelien takaa paljastuivat pinkopahville tehdyt seinämaalaukset. Tieto seinämaalauksista oli vuosikymmenien kuluessa lähes unohtunut.

Ruokokosken seinämaalaukset irrotettiin seiniltä. Ne konservoitiin ja saatiin vuonna 2011 esille Hyvinkään kaupungintalon kokoussiipeen.

Arenan myöhemmät vaiheet

Elokuvien kaupallinen esittäminen Arenassa päättyi vuonna 1985. Hyvinkään kaupunki osti teatterin tontteineen seuraavana vuonna. Kaupungin tarkoituksena oli peruskorjata Arena elokuvakeskukseksi. Talouslaman myötä suunnittelu- ja kunnostustyöt kuitenkin jäivät toteutumatta.

 Viimeinen elokuvaesitys Arenassa pidettiin 15.11.2003 osana taidemuseon järjestämää Aikakokeita-näyttelyä. Tällöin teatterissa esitettiin Alfred Hitchcockin jännityselokuva Linnut. Vuonna 2007 Arenan rakennus myytiin yksityishenkilölle.

Päivitetty 3.7.2020