Opiston historiaa

Hyvinkään Opisto perustettiin paikkaamaan sitä tyhjiötä, mikä oli syntynyt varsinaisen ammattikoulun puuttumisen seurauksena. Hyvinkään Opisto onkin sen yli 90-vuotisen historiansa aikana ollut merkittävä kaupungin asukkaiden sivistäjä ja kouluttaja, ja näitä tehtäviään se tulee myös jatkamaan.

 

Tässä kuvassa on uutinen Hyvinkään Sanomista vuodelta 1926.
Hyvinkään Sanomat 16.11.1926

 

Ajatus opistosta

Jaakko Gummeruksen, Tampereen hiippakunnan piispan, Hyvinkään seurakunnassa marraskuussa 1925 pitämässä piispantarkastuksessa todettiin paikkakunnan olevan henkisesti köyhä, eikä kansa- ja yhteiskoulujen opettajia kiinnostanut kansan valistaminen. Hyvinkään kauppalan kirkkoherra, rovasti Akseli Renvall tiesi ratkaisun pulmaan: oma kansalaisopisto, joka ottaisi tehtäväkseen sivistää ja kouluttaa hyvinkääläisiä. Eritoten Renvallin mieltä painoi niin sanottu liikkuva väestö, joka sosiaalisesti ja sivistyksellisesti oli seutukunnan juurtunutta väestöä huonommassa asemassa.

Marraskuun 19. päivänä vuonna 1926 Renvall järjesti avoimen tilaisuuden, mihin hän pyysi opistoajatuksesta kiinnostuneita sankoin joukoin paikalle keskustelemaan oman opiston perustamisesta. Renvall esitteli läsnäolijoille Forssan Työväenopiston ja Rauman Kansalaisopiston työohjelmia. Koko kansalaisopistotoiminta oli Suomessa vasta aluillaan, mutta Hyvinkään kanssa samaan aikaan liikkeellä oli myös naapurikaupunki Riihimäki, joka sai oman kansalaisopistonsa vuonna 1926.

Renvallin järjestämä tilaisuus oli sen verran menestyksekäs, että rovasti kutsui seuraavan kokouksen koolle heti kolme päivää myöhemmin. Hyvinkään kauppalankansliassa pidettävässä tilaisuudessa päätettiin ”ryhtyä toimenpiteisiin vapaaehtoisen opiskelutoiminnan järjestämiseksi”. Tätä tulevaa toimintaa varten kauppalalta anottiin 15 000:n markan avustusta. Hankkeen käytännön tehtäviä hoitamaan valittiin kolmijäseninen toimikunta, johon rovasti Renvallin lisäksi kuuluivat opettaja ja pankinjohtaja Oskari Väinö Alanko sekä posteljooni Jalmari Salo.

 

Tässä kuvassa on Hyvinkään kansalaisopiston oppilaita.
Hyvinkään kansalaisopiston opistolaisia, edessä johtaja Huvi Vuorinen, vuonna 1929. Kuva: Hyvinkään kaupunginmuseo

Kannatusyhdistys

Edelleen kansalaisopistoajatusta lähdettiin ajamaan omalla kannatusyhdistyksellä, jonka perustamiskokous pidettiin joulukuun 16. päivänä kauppalankansliassa. Samassa kokouksessa vahvistettiin kannatusyhdistyksen säännöt ja valittiin johtokunta sekä tilintarkastajat; kannatusyhdistyksen johtokunta tuli toimimaan myös itse opiston johtokuntana. Renvallin ja Salon lisäksi johtokuntaan valittiin Otto Jokinen, Anton Meriluoto, Impi Peltola ja Albert Vuori sekä varajäseniksi Anna Koivuvaara ja Hannes Lehtonen. Asemanseudun ensimmäisen kirjaston perustanut ja Aseman koulun johtajana toimineesta Meriluodosta tehtiin myös taloudenhoitaja ja väliaikainen johtaja. Meriluodon mukanaolon myötä opiston tiedettiin saavan opetustiloja Aseman koululta.

Hyvinkään oman kansalaisopiston nimeksi valittiin jo perustavassa kokouksessa Hyvinkään Kansalaisopisto. Nimen koettiin ilmentävän parhaiten opiston puolueettomuutta, siinä missä työväenopiston kaltaisista nimistä olisi saattanut syntyä kuva siitä, että opiston toiminta on suunnattu vain työväelle.

 


Anton Meriluoto

Opiston avajaiset

Hyvinkään Kansalaisopiston avajaisia vietettiin Aseman koulun juhlasalissa tammikuun 24. päivänä vuonna 1927. Opiston väliaikainen johtaja Meriluoto esitteli uuden opiston ohjelmaa ja tiedotti juhlatilaisuuden jälkeisestä ilmoittautumismahdollisuudesta. Opinnoista kiinnostuneiden määrä yllätti Meriluodon: peräti 174 naista ja 96 miestä, yhteensä 270 paikkakuntalaista pani nimensä paperiin. Opiston kursseille pyrkiviltä edellytettiin kansakoulututkintoa ja 16:sta vuoden ikää, joskaan ikävaatimus ei ollut ehdoton. Lukukausimaksuksi määrättiin kymmenen markkaa, mutta johtajalla oli oikeus myöntää helpotusta varattomille ja sisaruksille.

Opiston oppilaskunta, silloinen toverikunta, perustettiin heti vuonna 1927 ja sen toiminta olikin aktiivista alusta alkaen.


”Hyvinkään Kansalaisopiston tarkoituksena on kohottaa kansalaisten ja aikuisen nuorison sivistystarvetta tarjoamalla heille vapaa-aikoina tilaisuutta ammatti- ja ansiotyön ohella sellaisten tietojen ja taitojen hankkimiseen, jotka ovat kansalaiselämässä tarpeellisia sekä edistävät itseopiskelua ja henkistä itsensä kehittämistä. Opiston toiminta-alue käsittää Hyvinkään kauppalan.” –
ensimmäinen ohjesääntö, 1927

Opiston toiminta alkaa

Kevätkaudella 1927 ryhdyttiin toimenpiteisiin opiston aseman virallistamiseksi. Hyvinkään Kansalaisopiston Kannatusyhdistys ry. kirjattiin Sosiaaliministeriön pitämään aatteellisten yhdistysten rekisteriin helmikuun 18. päivänä. Opiston johtokunta lähetti toukokuun 2. päivänä kirjatun kirjeen kouluhallitukselle, missä se anoi tarvittavia toimenpiteitä opiston hyväksymiseksi valtionapua saavaksi laitokseksi. Syyskuun 29. päivänä opetusministeriö vahvisti opiston kiinteän työohjelman. Kun kouluhallitus oli marraskuun 8. päivänä vahvistanut opiston ohjesäännön, opetusministeriö oikeutti opiston valtionavun saajaksi marraskuun 15. päivänä 1927.

Syyslukukaudella 1927 opistossa oli yhteensä 217 opiskelijaa, 65 miestä ja 152 naista. Lukukauden aikana oli kymmenen opettajaa ja yksitoista opetus- ja harjoitusainetta sekä kuusitoista opintopiiriä, jotka työskentelivät kaksikymmentä tuntia viikossa. Ensimmäisen lukuvuoden aikana kansalaisopiston kurssitarjontaan kuului muun muassa kirjanpitoa, laskentoa, englannin kieltä, suomen kieltä, kirjallisuutta ja kaunolukua, laulua ja pikakirjoitusta.

Jo kevätkaudella oli aloitettu yleisluentojen pitäminen maksutta sekä opistolaisille että muille halukkaille. Paikkakunnan oppineet ja alojensa taitajat sekä vierailevat luennoitsijat pitivät esitelmiä esimerkiksi kirjallisuudesta, terveydestä ja ulkomaisista kulttuureista. Yleisluennoista luovuttiin kokonaan vuosiksi 1985–1993, mutta sen jälkeen ne ovat yhä enenevässä määrin olleet keskeinen osa opiston tarjontaa.

Opiskelijamäärä romahti seuraavan lukuvuoden aikana 99:ään, kun kauppalan suurimmalla työnantajalla Yhdistyneet Villatehtaat Oy:ssä alkanut lakko venyi venymistään. Lakon päättymisen jälkeen opiston opiskelijamäärä nousi jälleen ja vakiintui, kunnes talvisota alkoi. Jatkosodan aikaan opiston toimintaa mukautettiin poikkeusolosuhteisiin sopivaksi.

 

Littosen johdolla kohti nykypäivää

Toimintansa ensimmäisten vuosikymmenten ajan opisto paini vähäisten resurssien ja niiden aiheuttaman ajoittaisen opiskelijakadon kanssa. Jo ensimmäisten vuosien jälkeen ilmenneet toiveet siitä, että Hyvinkään kauppala ottaisi opiston alaisuuteensa, täyttyivät vasta vuonna 1947.

Syyskuussa 1945 opisto sai ensimmäisen pitkäaikaisen johtajansa, 35-vuotiaan Greta Littosen, joka hoiti tehtäväänsä kuolemaansa saakka vuoteen 1969. Nuori yhteiskuntatieteiden kandidaatti loi vakaan pohjan opiston tulevaisuudelle. Littosen johtajakauden aikana opiston oppilasmäärä nelinkertaistui ja toiminta vakiintui osaksi hyvinkääläisten jokapäiväistä elämää.

Omat tilat

Kansalaisopiston opetustoimintaa harjoitettiin pääasiassa Aseman koululla vuoteen 1940 asti. Muutamien eri toimipaikkojen jälkeen opetus palasi Aseman koululle vuonna 1955, missä se toimikin yhtäjaksoisesti liki kolmenkymmenen vuoden ajan.

Vuonna 1974 ryhdyttiin toimiin, jotta opisto saisi omat toimitilansa kauppaoppilaitoksesta sen laajennustöiden yhteydessä. Uudet tilat vihittiin käyttöön marraskuun 23. päivänä vuonna 1983. Helenenkadun ja Uudenmaankadun kulmassa sijaitsevan kiinteistön toinen toimija on sittemmin vaihtunut kauppaoppilaitoksesta Laurean ammattikorkeakouluksi. Elokuussa 2020 Opisto muuttaa uuteen Hangonsilta-taloon. 

 

Opiston rehtorit:

 

1927–1928 Anton Meriluoto
1928–1931 Huvi Vuorinen
1931–1932 Vilho Vuorela
1932–1940 Anton Meriluoto
1940–1943 Matti Nurminen
1943–1945 Yrjö Penttinen
1945–1969 Greta Littonen
1969 Tellervo Klemola (vt.)
1969–1991 Arto Leistevuo
1991–1993 Maritta Piho (vt.)
1993–2010 Riitta Miettinen
2010–2011 Maritta Piho (vt.)
2011–2012 Kari Karvonen
2012–2013 Matti Korolainen
2013 Maritta Piho (vt.)
2013– Mika Hakala 

 

 

 

 

Päivitetty 9.8.2018 Tulosta

   
    Linkki kaupungin etusivulle

 

 

 In English 

  

Lähetä e-kortti

 

Työntekijöille: 
webmail
Opettajat:
- outlook.com/edu.hyvinkaa.fi 

OTA YHTEYTTÄ

PL 86 / Kankurinkatu 4-6
05801 Hyvinkää
p. 019 459 11*
kirjaamo@hyvinkaa.fi
    
Kartta Villatehtaan alueesta 

Kaupungin sähköpostiosoitteet:
etunimi.sukunimi@hyvinkaa.fi
   
Avoinna:
ma-to klo 8-16, pe klo 8-15

   

PALAUTE

Anna ja lue palautetta

VERKKOLASKUT & OSOITE

Verkkolaskutunnus  ja osoite:

verkkolaskuosoite OVT003701258660

operaattori CGI 003703575029

Kaupungin Y-tunnus: 0125866-0

 

PAPERILASKUJEN TOIMITUKSET:
  

Hyvinkään kaupunki
Ostolaskujen käsittely
PL 1
05801 HYVINKÄÄ