Aikoinaan Hyvinkäältä, nykyisen Hangonsillan asuinalueen liepeiltä, noustiin junaan ja matkattiin Hangon kautta Amerikkaan uuden elämän hakuun.

Hyvinkää-Hanko –radan rakentaminen alkoi vuonna 1872. Rakentaminen oli teknisesti vaikeaa, sillä ratapenger oli pystytettävä toisaalta heteisten soiden yli, toisaalla suurehkojen kallioleikkausten läpi.

Suunnittelijat olivat päteviä, mutta työntekijät ongelmallisia. Rakentajien tausta oli kirjava, mutta he vilkastuttivat sitäkin enemmän Hyvinkään elämää. Majoitusta tarvitsevia riitti joka taloon ja mökkiin. Vapaa-aikaa vietettiin reippaanlaisesti, ja viinaa oli saatavissa sekä virallista että epävirallista tietä. Ratayhtiöllä ei ollut varaa järjestysvoimiin, joten elämänmeno sai villistä lännestä lainattuja piirteitä.

Hyvinkäälle rakennettiin edelleen alueella museona toimivan Hangonradan asemarakennuksen (1873) lisäksi mm.  veturitalli ja vaunuvaja.

1880-luvun lopulla saksalaiset laivayhtiöt aloittivat suoran siirtolaisliikenteen Hangosta Tukholmaan, Kööpenhaminaan ja Lyypekkiin ja hieman myöhemmin myös Hulliin Englantiin. Keväällä 1891 Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö aloitti suoran laivalinjan Hangosta Hulliin. Muutamia vuosia yhtiö hallitsi siirtolaiskuljetuksia lähes monopolina.

Laivayhtiöiden hyvinkääläisiä asiamiehiä oli 1800-luvun puolella mm. kauppias Karl Viktor Tilander apureineen. 1900-luvun alussa tiedetään samassa tehtävässä toimineen maalari Hildenin, ja hänen kilpailijanaan hyvinkääläisen liikemiehen Kalle Saukkosen. Tämä majoitti matkalaiset elokuvateatteri Areenaa (Siltakadulla) vastapäätä sijainneeseen taloon.

Siirtolaisasiamiehillä oli erityinen lippa- ja kokardipäähine, ja sen avulla he erottuivat junissa ja katukuvassa. Suomalaisten lisäksi matkaajina oli melkoisesti venäläisiä, jotka Hyvinkäällä majaillessaan ilmensivät heille ominaista samovaarikulttuuria.

Suurin osa lähtijöistä oli 16-30 vuotiaita eli parhaassa työiässä olevia. Useimmat olivat naimattomia ja melkoinen siirtolaisten enemmistö tilattomaan väestöosaan kuuluneita. Vuonna 1908 USA alkoi valvoa siirtolaisten kelpoisuutta aiempaa tarkemmin. Samoihin aikoihin pyrittiin Suomessa kahlitsemaan maastalähtöä, esimerkki ja keinot lainattiin Ruotsista.

Majoitus sai siirtolaisuuden kiihkeinä vuosina massiivisia ja rutiininomaisia piirteitä. Hyvinkäällä odottelun kestoa osoitti mm se, että osa matkalaisista käytti odotusajan esim. Helsingin-matkaan ja tutustui ehkäpä ainoan kerran elämässään pääkaupunkiin. Hyvinkää oli useille se paikka, missä nukuttiin viimeinen yö rakkaan koti-Suomen kamaralla. Ja aamulla juna vei Hangonsillalta matkalaisen uuden elämän taipaleelle…

Päivitetty 29.3.2017 Tulosta