Pääkaupunkiseudun ruuhkamaksut

Pääkaupunkiseudun 10 kehyskuntaa eli KUUMA-seutu, Helsingin sekä Uudenmaan Yrittäjät ja Helsingin seudun kauppakamari vastustavat ruuhkamaksujen käyttöönottoa pääkaupunkiseudulla.

EI RUUHKAMAKSUILLE - Pääkaupunkiseudun kehyskunnat, yrittäjät ja elinkeinoelämä: ruuhkamaksut olisivat päästövähennyskeinona epätasa-arvoinen ja elinkeinoelämän kannalta haitallinen.

Pääkaupunkiseudun 10 kehyskuntaa eli KUUMA-seutu, Helsingin sekä Uudenmaan Yrittäjät ja Helsingin seudun kauppakamari vastustavat ruuhkamaksujen käyttöönottoa pääkaupunkiseudulla. Ne lisäisivät suhteellisesti eniten matalapalkka-alalla työskentelevien työmatkakuluja. Ruuhkamaksut aiheuttaisivat hankaluuksia myös pienikatteiselle palvelutyölle, jossa joudutaan liikkumaan autolla päivän aikana paikasta toiseen.

Tuoreen selvityksen* mukaan ruuhkamaksut kuormittaisivat erityisesti matalapalkka-aloilla työskentelevien taloutta ja jarruttaisivat KUUMA-seudun elinkeinoelämän kasvua. Kehyskunnat ja elinkeinoelämän järjestöt edellyttävät päästövähennyksiin toimivampia ratkaisuja.

Kehyskuntien asukkaista peräti 42 prosentin työpaikka sijaitsee oman asuinkunnan ulkopuolella. Kaikkien kuntien alueilla ei ole toimivaa joukkoliikennettä saatikka ratayhteyttä, joten työhön pääsy omalla autolla on ainoa mahdollisuus. Eritoten pienituloiset ja vuorotyötä tekevät työntekijät olisivat mahdollisen ruuhkamaksujärjestelmän suurimpia kärsijöitä.

Ruuhkamaksut on listattu yhtenä päästöjä vähentävänä keinona Hiilineutraalin liikenteen tiekartassa, ja niitä koskevan lainsäädännön valmistelu käynnistyy keväällä 2021.

Elinkeinoelämä edellyttää toimivia ja alueellisesti tasa-arvoisia ratkaisuja hiilineutraaliuden  saavuttamiseen.

”Helsingin seudun ruuhkamaksut olisivat epätasa-arvoistava ratkaisu KUUMA-seudun kunnille. Vetoamme tuoreen selvityksen pohjalta ruuhkamaksuja tehokkaampien päästövähennyskeinojen käytön puolesta. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan näitä ovat autokannan uudistaminen, liikennejärjestelmän tehostaminen sekä ja fossiilisten polttoaineiden hinnoittelu ja korvaaminen”, sanoo KUUMA-seudun yhteistyöjohtaja Antti Kuusela.

”KUUMA-kunnat ovat sitoutuneet hiilineutraaliuden tavoittelemiseen, mutta keinot eivät saa olla epätasa-arvoistavia ja kehyskuntien elinvoimaa heikentäviä. Liikenteen päästöt edustavat 25 prosenttia kaikista maamme päästöistä. Suurimmat päästöt aiheutuvat kiinteistöjen lämmittämisestä. Kehäteiden varrella toimii paljon teollisuus- ja logistiikka-alan yrityksiä, joissa tuotetaan tuotteita ja palveluita pääkaupunkiseudulle ja joihin tullaan harvaan asutuista KUUMA-kunnista. Olisi perin outoa, jos näitä yrityksiä, jotka vahvistavat pääkaupunkiseudun elinvoimaa kuormitettaisiin ruuhkamaksuilla”, Uudenmaan Yrittäjien puheenjohtaja Markku Aalto toteaa.

”Koronakriisin jäljiltä kunnat eivät kaipaa työllistymistä heikentäviä keinoja alueelle. Seudullinen ruuhkamaksuratkaisu kohtelisi Helsingin seudun asukkaita ja yrityksiä epätasa-arvoisesti. Sosiaalinen ja alueellinen oikeudenmukaisuus ei toteutuisi ”, toteaa Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen.

”Lisävero elinkeinon harjoittamiselle olisi kohtuuton maallemme, joka tarvitsee nyt yrittämistä enemmän kuin koskaan. Kovasti kilpailuilla ja pienikatteisilla aloilla ruuhkamaksujen kustannuksia ei voi täysimääräisesti sisällyttää palveluhintoihin. Samoin lisäverolla rangaistaisiin työssäkäyviä työntekijöitä”,sanoo Helsingin seudun yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen.

”Pääkaupunkiseutu on merkittävä työssäkäyntialue KUUMA-kuntien asukkaille. Ruuhkamaksu kohdentuisi epätasa-arvoisesti suoraan keskituloiselle kohderyhmälle, jolle oman auton käyttö voi olla kustannustehokkain liikkumismuoto. Ruuhkamaksujen sijaan olisi mietittävä julkisen liikenteen matkaketjujen edistämistä”, Riihimäen-Hyvinkään kauppakamarin toimitusjohtaja Marja Heinimäki toteaa.

Yhtenä osana KUUMAn selvitys viittaa Helsingin seudun maankäyttöä, asumista ja liikennettä selvittävään 2018 MAL-barometriin, jonka mukaan suurin osa Helsingin kehyskuntien asukkaista kannattaa joukkoliikenteen kehittämistä sekä henkilöliikenteen sujuvuuden edistämistä. Sen sijaan ruuhkamaksuja ei keinona kannateta.

Lisätietoja:

Yhteistyöjohtaja Antti Kuusela, KUUMA-seutu liikelaitos, puh. 040 318 2818, antti.kuusela@kuuma.fi

Lisätietoja Hyvinkään kaupungin osalta antaa Jyrki Mattila, kaupunginjohtaja p. 040 541 9576

Klikkaamalla kuvaa saat sen isommaksi

Ruuhka kaavio, jonka teksti purettu auki
Kuvan teksti purettuna auki

Autoileva työvoima välttämätöntä

Kuntien välinen pendelöinti on erittäin yleistä Helsingin seudulla, jossa 42 %:lla työllisistä työpaikka sijaitsee oman asuinkunnan ulkopuolella (v. 2017)

Työmatkapendelöinti pääkaupunkiseudulle yhteensä 121 038 työssäkäyvää

Karttakuva jossa kunnat näkyvät Jyväskylään saakka. Kuntien kohdalla prosenttiluku, joka kertoo kuinka suuri osuus kunnan työllisistä pendelöi pääkaupunkiseudulle.

Yli 40 % pääkaupunkiseudulle pendelöivistä työllisistä seuraavissa kunnissa:

  • Kirkkonummi 61 %
  • Sipoo ja Nurmijärvi 53,3 %
  • Kerava 52,6 %
  • Tuusula 50,3 %
  • Siuntio 46,7 %
  • Vihti 45 %
  • Järvenpää 44,6 %

10-40 % pääkaupunkiseudulle pendelöivistä työllisistä seuraavissa kunnissa:

  • Pornainen 37,2 %
  • Inkoo 33,9 %
  • Mäntsälä 31,3 %
  • Lohja 26,8 %
  • Porvoo 25,4 %
  • Hyvinkää 24,8 %
  • Karkkila 24,1 %
  • Askola 21,1 %                                               
  • Riihimäki 18,3 %
  • Pukkila ja Loppi 16,7 %
  • Hausjärvi 15 %
  • Myrskylä 12,1 %
  • Loviisa 11,4 %
  • Raasepori 10,1  %

Ruuhkamaksusta kärsisivät suhteellisesti eniten pientuloiset työntekijät, joille henkilöauto on ainoa vaihtoehto työmatkaliikkumiseen ja pienikatteisia kotipalvelu-, siivous-, kiinteistö-, korjaus- ja huoltopalveluita myyvät yritykset sekä heikentyvän vetovoiman alueiden kiinteistöomistajat.

Henkilöauton osuus kotiperäisen työmatkan kulkuvälineenä bussiliikenteen kehyskunnissa on 75 % v. 2018. (HSL 2019)

Pienituloiset työntekijät, joilla henkilöauto on ainoa mahdollisuus työmatkaliikkumiseen, ovat järjestelmän häviäjiä. Heille ruuhkamaksut voivat olla merkittävä lisäkustannus suhteessa tulotasoon ja ajan arvostukseen. Tähän ryhmään kuuluvat mm. pääkaupunkiseudun kehäväylien varsilla sijaitsevilla teollisuus- ja logistiikka-alueilla työssä käyvät. Monille näistä alueista ei ole toimivaa joukkoliikenneyhteyttä tai yhteys perustuu hankalaan ja pitkäkestoiseen matkaketjuun.

Häviäjiä ovat myös mm. pienikatteisia kotipalvelu-, siivous-, kiinteistö-, korjaus- ja huoltopalveluita myyvät yritykset, joiden palvelu perustuu asiakkaalta toiselle ajamiseen päiväsaikaan ajoneuvolla, joka on järjestelmässä maksuvelvollinen. Sujuvampi liikenne hyödyttää niitä, mutta hyöty ei kata välttämättä lisäkustannusta. Voimakkaasti kilpaillulla alalla lisäkustannusta ei voida välttämättä siirtää täysimääräisesti asiakkaan maksettavaksi. Näihin ryhmiin kuuluu KUUMA-kuntien työllisiä asukkaita, jotka pendelöivät pääkaupunkiseudulle ja työskentelevät teollisuuden tuotantotehtävissä, rakennustöissä tai muissa palveluissa kuin asiantuntijana.

Päivitetty 17.2.2021