Hotelli Sveitsissä pidettiin 7.2. järjestyksessään toinen Hyvinkään kaupungin Elinkeinofoorumi. Tapahtuman ideana on koota yhteisen kehittämisen äärelle Hyvinkään elinkeinoelämää ja kaupungin edustajia.
Tällä kertaa foorumissa pohdittiin eri näkökulmista talouden yleisiä näkymiä ja niiden vaikutusta paikalliseenkin elinkeinoelämään.
Tilaisuuden avannut Hyvinkään kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen totesi, että samalla äänellä puhuminen ja ymmärryksen laajentaminen on hyvin tärkeää.
– Päädyimme talousteemaan hyvin poikkeuksellisen viime vuoden jälkeen. On hyvä kuulla, mitä yrityksille nyt kuuluu ja mihin asioihin kaupunki voisi vaikuttaa niiden näkökulmasta.
Kaupunginjohtaja loi katsauksen Hyvinkään yritysdynamiikkaan. Kaupungissa on kaikkiaan noin 3000 yritysten toimipaikkaa.
Luukkonen huomautti, että Hyvinkää on Uudenmaan kärkipäätä työpaikkaomavaraisuudessa.
– Kuntatalouden näkökulmasta tällä asialla on suuri merkitys. Juuri tämän takia yritysyhteistyö onkin Hyvinkään kaupungille hyvin tärkeää.
Hyvinkään käyttämää slogania Elinvoimakaupunki on perusteltua käyttää monestakin syystä.
– Kaupunkimme logistinen sijainti on erinomainen ja tapahtuma- ja vapaa-ajan tarjonta on vilkasta ja monipuolista. Hyvinkäällä on myös lyhyet matkat joka puolelle ja luonto lähellä, kaupunginjohtaja muistutti.
Pahimmat pelot eivät toteutuneet
Talouden isoa kuvaa foorumissa avannut Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki arvioi, että Ukrainan sodan alkamisen myötä esitetyt hyvin pessimistiset kannanotot eivät sellaisenaan toteutuneet.
– Viime vuoden helmikuun jälkeen on odoteltu, että koska se taantuma tulee. Kun nyt arvioimme viime vuotta, niin eihän se talouden kannalta niin huono ollutkaan.
Kotamäki avasi myös inflaation kehittymistä eri maissa. Hänen mukaansa Ukrainan sodan syttymistä ei voi suoraan yhdistää inflaatioon.
– Inflaatiohan lähti nousemaan jo aikaisemmin, ja olisi noussut aika korkealle tasolle ilman sotaakin.
Mauri Kotamäki totesi, että vaikeista ajoista huolimatta positiivisia merkkejäkin on ilmassa. Inflaatio Euroopassa hidastuu nopeasti ja näin tullee tapahtumaan myös Suomessa.
– Inflaation hidastumisen kautta rahapolitiikka ei enää kiristy kovinkaan paljoa.
Kotamäen mukaan myös kuluttajien luottamus on lähtenyt nousemaan viime vuoden lopun ennätyssynkältä tasolta.
– Vuonna 2022 kuluttajien ostovoima heikkeni merkittävästi, mutta tälle vuodelle odotetaan palkankorotusten tason ja inflaation hidastumisen kautta myönteistä ostovoiman kehitystä.
Finnveran pääekonomisti arvioi yritysten luottamuksen tulevaan kuitenkin edelleen mollivoittoisena.
– Myös kapasiteetin käyttöaste on nähnyt parempiakin päiviä. Onneksi yritysten taseet olivat melko hyvässä kunnossa viime vuoden alussa.
Suomen on kansainvälistyttävä voimakkaasti
Yritysten näkymistä eduskuntavaalien lähestyessä kertoi puolestaan Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola.
Hänen mukaansa Suomi on monessa asiassa jäänyt jälkeen kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pitkän aikavälin ongelmia riittää, kuten ikääntyvä väestö, kasvava julkinen velka ja valtion talouden paisuvat menot.
– Lisäksi meillä on ratkaisemattomia rakenteellisia ongelmia, jäykät työmarkkinat, heikko tuottavuuskehitys sekä kireä verotus.
Sipola korosti sitä, että osaaminen ratkaisee jatkossa menestyksen. Erityisesti pula osaavasta työvoimasta on merkittävin Suomen kasvun este. Väestön ikääntymisen takia haaste ei ole ohimenevä.
– Ongelmaan on vastattava lisäämällä merkittävästi osaamisperustaista maahanmuuttoa ja edistämällä koulutuksen työelämälähtöisyyttä. On myös varmistettava riittävät perustaidot jokaiselle lapselle ja nuorelle.
Keskuskauppakamarin johtajan mukaan Suomen myös kansainvälistyttävä voimakkaasti. Kilpailemme eri maiden kanssa parhaista osaajista ja ammattilaisista.
– Yhteiskunnalta tämä muutos vaatii julkisen sektorin palveluiden kansainvälistymistä. Tarvitsemme myös lainsäädännön muutoksia.
Sipolan arvion mukaan vihreä siirtymä ja energiaratkaisut toimivat meilläkin kasvun ajurina.
– Päästövähennyksiä on tehtävä kustannustehokkaasti, teknologianeutraalisti ja markkinalähtöisesti. Puhtaan energian tuotantoakin on lisättävä merkittävästi.
Kesko valmisteli huolella Hyvinkään suurinvestoinnin
Keskon Etelä-Suomen aluepäällikkö Mika Sivula käsitteli Elinkeinofoorumissa Hyvinkään Kehätien yritysalueelle nousevan Onnisen ja K-Auton uuden valtakunnallisen logistiikkakeskuksen taustoja.
Uudelle investoinnille oli tarvetta, koska Hyvinkään Sahanmäessä sijaitseva vanha logistiikkakeskus on jäänyt pieneksi.
– Hyvinkäällä oli tässä sijaintietu. Näin isoa ja hyvää maapalaahan ei ole tarjolla valittavaksi asti.
Valtaosa peräti 85 000 neliömetrin logistiikkakeskuksesta varataan rakentamisen ja talotekniikan kauppaan keskittyneen Onnisen käyttöön.
– Tavoittelemme kasvua ja sitä onkin näköpiirissä myös pitkällä tähtäimellä.
Mika Sivulan mukaan Keskon noin 300 miljoonan euron jätti-investointi perustuu huolelliseen valmisteluun. Tämän kokoluokan hankkeissa pelkkä valmisteluvaihe voikin kestää yli suhdannesyklin.
– Rakennuskustannusten nopea nousu on muuttanut monien investointihankkeiden kannattavuuslaskelmia. Hyvinkään osalta kokonaisuus pysyi kuitenkin selvästi kannattavana.
Onnelaksi nimetty uusi logistiikkakeskus valmistuu vaiheittain vuosien 2025-2030 aikana. Nyt käynnissä oleva rakennusvaihe otetaan käyttöön vuoden 2025 lopussa.
Keskon Etelä-Suomen aluepäällikön mukaan nopea kaavaprosessi ja kattava kaava- ja tonttivaranto ovat kunnalle kovia valtteja, kun houkutellaan yrityksiä.
– Sekin kannattaa muistaa, että todennäköisin investoija kunnan alueella on jo siellä valmiiksi toimiva yritys.
Sote-uudistus muutti kuntataloutta huomattavasti
Elinkeinofoorumin lopuksi Hyvinkään kaupungin talousjohtaja Markus Peevo loi katsauksen Hyvinkään taloudelliseen tilanteeseen ja toimintaympäristön muutokseen.
– Hyvinkää on tyypillinen Suomen kunta, jossa kuolleisuus ylittää syntyvyyden. Meillä viime vuonna kuolleisuus kasvoi ja syntyvyys väheni. Plusmerkkinen muuttovoitto on kuitenkin iloinen asia ja kertoo osaltaan vetovoimasta.
Sote-uudistus on merkinnyt suurta muutosta myös kuntataloudelle. Talousjohtajan mukaan ElinvoimaHyvinkää 2026 onkin hyvin erilainen kuin PeruspalveluHyvinkää 2022.
– Jatkossa verotulojen merkitys kasvaa ja voitto korostuu. Lainakanta ei kuitenkaan muutu, vaikka Hyvinkään kaupungin ”liikevaihto” pieneneekin kaksi kolmasosaa.
Peevo huomautti, että soten poistumisen jälkeenkin Hyvinkään kaupunki ostaa edelleen palveluita ja tarvikkeita lähes 40 miljoonalla eurolla vuodessa.
– Lisäksi investointihankkeisiin menee 20-50 miljoonaa.
Tulorahoituksen kasvun sekä Kestävän talouden ohjelman 2020-2024 myötä kaupungin tase ja taloudellinen liikkumavara sekä riskinsietokyky vahvistuivat suunniteltua enemmän.
– Tämä on tärkeää, sillä Hyvinkäällä on edessään suuria investointeja. Samalla investointien rahoituspohja heikkenee verorahoituksen pienentyessä ja kustannusten kasvaessa.
Talousjohtajan mukaan verorahoituksen hyvä kehitys ja yritystonttimyynti ylläpitivät osaltaan Hyvinkään elinvoimaa
– Oppilaitosinvestoinnit olivat ja ovat yksi osa pitovoimaa ja työvoiman saatavuutta.
Teksti ja kuvat: Vesa Keinonen